
Hei, olen työllisyyspalveluiden asiantuntija (suomeksi työkkärin setä) ja VTM Helsingin yliopistosta pääaineenani yhteiskuntapolitiikka. Enimmäkseen olen tutkinut sosiaalipolitiikan aluetta, mutta erikoistuin myös ympäristöpolitiikkaan. Sosiaalipolitiikka on sosiaalitieteiden ”insinööritiede”, jossa tutkitaan käytännössä esimerkiksi sosiaalipalveluiden järjestämistä. Asiakaskuntani TE-toimistossa koostuu nykyisin pääosin sote-alan työntekijöistä.
Siinä muutama syy, miksi ajattelin tarjota osaamistani käyttöön myös aluevaaleissa. Olen Siuntiossa sivistyslautakunnan jäsen ja varavaltuutettu. Olen ollut politiikassa vasta vähän aikaa, mutta yksi saavutus minulla on jo: Aloitteestani Siuntioon ollaan suunnittelemassa mopotallia, jossa nuoret oppivat tekniikkaa ja siinä sivussa työelämätaitoja.
Seuraavassa muutamia asioita, joita aion ajaa, mikäli tulen valituksi:
Sote-alan työntekijöiden arvostusta ja hyvinvointia on parannettava heitä osallistamalla ja työkykyä tukemalla. Työkyvyn seuranta osaksi henkilöstön tukipalveluita jokapäiväisessä tekemisessä. Työtehtäviä täytyy voida myös julkisella puolella räätälöidä työkyvyn mukaan. Sote-alan työntekijävaje on pelkästään Uudellamaalla tällä hetkellä 3000 henkilöä, joten jokaista tarvitaan. Ennaltaehkäisevien palveluita pitäisi saada myös asiakkaille.
Työntekijät täytyy ottaa mukaan myös päätöksentekoon ja uudistamiseen. Valtion puolella on vastaava myllerrys käynnissä työllisyyden hoidon siirrossa kunnille (tapahtuu kokonaisuudessaan 2024) ja siellä tässä ei mielestäni olla onnistuttu.
Sairaalat ovat merkittäviä energiankäyttäjiä. Hyvinvointialueiden täytyy investoida esimerkiksi suuren kokoluokan maalämpöpumppuihin. Tuoreen tutkimuksen mukaan sairaalat ovat myös huonosti varautuneet lämpöaaltoihin ja tähän maaviileä eli passiivijäähdytys on energiatehokkaana viilentäjänä ensisijainen ratkaisu. Myös varavoiman täytyy toimia bioöljyllä ja fossiilinen diesel on hylättävä. Osaamista energia-asioissa on Suomessa valtavasti. Energiaremonttien kilpailutuksiin tulee ihan varmasti todella hyviä tarjouksia, mikäli niitä päätetään toteuttaa.
Monikkoperheille pilottiprojekti lastenhoitoavun tarjoamiseksi. Olen kaksivuotiaiden kaksostyttöjen ylpeä isä. Mielestäni on käsittämätöntä, että pienituloisen perheen olisi pitänyt maksaa parin tunnin hoitoavusta 80 euroa kuukaudessa. Monikkoperheiden lastenhoitoavun tarve on tasan 100 %, mitään palvelutarvearvioita ei tarvitse tehdä ja sen pitää olla ilmaista kaksivuotiaaksi asti. Monikkoperheitä on hyvin vähän, joten kalliiksikaan se ei tule. Pilottiprojekti tulee toteuttaa pienillä kokeilualueilla (Siuntio, Inkoo, Raasepori, Hanko, Karkkila, Vihti, Kauniainen) Euroopan sosiaalirahaston (ESR) hanketuella. Uusilla hyvinvointialueilla on riittävät hallinnolliset lihakset tällaisen projektin toteuttamiseen. Toteutuessaan ennakoin seuraavia vaikutuksia: Parhaassa työiässä olevien vanhempien työn tuottavuus kasvaa, yhteydenotot terveydenhuoltoon vähenevät ja koettu hyvinvointi lisääntyy.
Edellämainittujen ideoiden toteutus ei maksa paljoa tai ne maksavat itsensä nopeasti takaisin.