Vaikka tuntuu aikaiselta kääntää katseita kohti ensi kevään aluevaaleja, tosiasia on, että ehdokasasettelu on jo alkanut. Ensimmäisissä aluevaaleissa vuonna 2022 oli laaja oikeus asettua ehdolle. Kuluneet 2,5 vuotta ovat osoittaneet, että tätä laajaa oikeutta kannattaa seuraavissa vaaleissa käyttää harkiten.
Ensiksi; viime syksynä ja keväänä saimme lukea, että ministerit erosivat joukolla aluevaltuustoista ajanpuutteeseen vedoten. Lähtökohtaisesti ymmärrän sen. Toiseksi; kun Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen ehkäpä merkittävin päätös eli esitys palvelujen verkostosta oli käsillä, tulkittiin, että kaikki kaupungin- ja kunnanhallituksissa luottamustoimessa olevat (mukaan lukien valtuustojen puheenjohtajistot) ovat jäävejä tässä kohtaa. Lopulta se tarkoitti, että lautakunnat ja aluehallitus ottivat merkittävään asiaan kantaa varsin varamiehisinä. (Tosin se mahdollisti esim. minun toimia tulevaisuus- ja kehittämislautakunnan puheenjohtajana palvelujen verkoston esityksen lausuntopykälässä, joten se oli tietysti hieno mahdollisuus henkilökohtaisesti.) Tietoa ja taitoa kyllä varamiehiltäkin löytyy, se on selvää, mutta aluevaalien tulokseen verrattuna tämä on tietenkin vähän ristiriitaista. Toivoisin, että aluevaaleihin ehdolle asettuvista määrättäisiin jatkossa tarkemmin laissa, mutta kun sellainen ei taida nyt toteutua niin esitän toivomuksen, että ns. herrasmiessopimuksella jokainen puolue miettii tarkkaan keitä ehdolle asettaa. Onko esimerkiksi ajankäytöllisesti ja muutenkin järkevää toimia kansanedustajana, aluepäättäjänä sekä kuntapäättäjänä?
Toinen asia, joka pitäisi ehdottomasti ratkaista jo tämän syksyn aikana on alueen hallintosääntö. Siellä on kohtia, joita on vaikea tulkita, mutta lisäksi tarkastelisin luottamushenkilöiden palkkioita. Luottamushenkilöiden työ on vaativaa ja aikaa vievää, joten palkkiot ovat täysin ansaittuja ja perusteltuja. Kuitenkin palkkioiden taso ja perusteet voidaan tarkastaa, vähintään eleenä hyvinvointialueiden heikon taloustilanteen vuoksi. Minulle oli uutta, että esimerkiksi aluehallituksen jäsen saa monen tuhannen euron vuosipalkkion, siis melko tuhtien kokouspalkkioiden lisäksi. Myös esim. lautakuntien varapuheenjohtajat saavat vuosipalkkiota. En tunnista tällaista palkkiomallia monestakaan kunnasta.
Lisäksi tulee pohtia mikä on sopiva määrä lautakuntia, niiden jäsenten määrää ja voisiko lautakuntia ehkä yhdistellä. Toisaalta itse toivoisin alueelle henkilöstöjaostoa, joka toki lisää hallintokuluja. Henkilöstöjaosto olisi kuitenkin tärkeä saada, sillä nyt henkilöstön ääni ei tule parhaalla mahdollisella tavalla esille. Loppuun kolme pointtia;
– Kannattaako kansanedustajan olla ehdolla aluevaaleissa?
– Mikä on sopiva palkkiotaso luottamushenkilöille?
– Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle tarvitaan henkilöstöjaosto.
Mervi Lahtinen Siuntio
kunnanvaltuutettu
aluevaltuuston varavaltuutettu sekä tulevaisuus- ja kehittämislautakunnan jäsen (Sd.)
Siuntion Sosialidemokraatit Sjundeå Socialdemokrater 