UUDENMAAN SOSIALIDEMOKRAATIT: JULKISEN SEKTORIN TYÖTAISTELUUN TARVITAAN RATKAISU

Julkisen sektorin palvelut ovat suomalaisen hyvinvoinnin ja turvallisuuden kivijalka. Viimeistään pandemian myötä kaikki ovat huomanneet, kuinka tärkeitä nämä palvelut ja niiden tekijät ovat ihmisten ja yhteiskuntamme toimivuuden kannalta. Meneillään olevista julkisen sektorin työehtoneuvotteluissa tarvitaan ratkaisu, joka takaa yhteiskuntamme kivijalan tulevaisuuden.

Sopimuksistaan neuvottelevat naisvaltaiset alat, hoitajat, sosiaalityöntekijät ja opettajat sekä muut julkisen sektorin työntekijät ovat palkkansa ansainneet. Uudenmaan Sosialidemokraatit kannattavat Suomeen palkkatasa-arvo-ohjelmaa, jolla turvataan pienipalkkaisten julkisen sektorin alojen palkkojen kehittyminen pidemmällä aikavälillä. Palkka tasa-arvon edistäminen ja palkkatason vastaaminen paremmin työn arvostusta ovat myös keskeinen keino taata julkisen sektorin vetovoima työpaikkana.

Uudenmaan Sosialidemokraatit painottavat, että työtaistelu on perusoikeus, eikä sitä pidä lähteä pakkolaeilla murtamaan. Julkisen sektorin työntekijöilläkin on oikeus puolustaa asemaansa lakolla. Suojelutyön saatavuus on ratkaistava neuvotteluteitse osapuolten välillä, jotta kaikkien tärkeimmässä ja kiireellisimmässä hoidossa voidaan turvata potilaiden henki ja terveys.

Uudenmaan Sosialidemokraatit toivoo, että neuvottelutulos löytyy pikaisesti.

Kevätpiirikokouksen julkilausuma 9.4.2023

Lähde: https://uusimaa.sdp.fi/ajankohtaista/uudenmaan-sosialidemokraatit-julkisen-sektorin-tyotaisteluun-tarvitaan-ratkaisu/

Ensiaskeleita aluevaltuuston toimintaan

Hyvinvointialue järjestää ennen ensimmäistä aluevaltuuston kokousta 3 yhteistä seminaaria aluevaltuuston varsinaisille jäsenille ja varajäsenille. Ensimmäinen seminaari järjestetään 9.2.2022 webinaarina. Ohjelmassa on katsaus hyvinvointialueuudistukseen, valmistelun tilanteeseen Länsi-Uudellamaalla sekä juuri nyt ajankohtaisiin, aluevaltuuston käynnistymiseen liittyviin valmisteluteemoihin. SDP Siuntiosta mukana on aluevaltuuston varavaltuutettu Mervi Lahtinen. Hieno asia, että varavaltuutetut on kutsuttu mukaan näihin seminaareihin. Muun muassa tällä tavoin saamme kuntaan tietoa siitä, missä mennään.

Kiitos, että annoit äänesi kuulua!

Eilen käytiin historian ensimmäiset aluevaalit, jossa valittiin valtuutetut sekä varavaltuutetut hyvinvointialueiden valtuustoihin.

Siuntiolaisten neljän eniten ääniä saaneen ehdokkaan joukossa oli kaksi sosialidemokraattien ehdokasta, Mervi Lahtinen ja Kristian Parviainen. Tästä voimme olla iloisia.

Ehdokkaistamme Mervi Lahtinen sai 305 ääntä (Siuntiosta 197) ja tuli valituksi varavaltuutetuksi, Kristina Parviainen sai 184 ääntä (Siuntiosta 109) ja Teemu Salmela 37 ääntä (Siuntiosta 12).

SDP:n kannatus Siuntiossa oli 16,2%, joka oli korkeampi kuin puolueen alueellinen kannatus (15,9%).

Siuntio jäi näissä vaaleissa ilman varsinaista valtuutettua. Saimme kuitenkin kolme varavaltuutettua, mikä tarjoaa vaikuttamismahdollisuuksia. Vaalien jälkeen jakoon tulee myös muita luottamuspaikkoja.

Kiitos, että annoit äänesi kuulua!

Mika Mäenpää-Louekoski

Puheenjohtaja

Siuntion Sosialidemokraatit ry

Kielellisistä perusoikeuksista puhuttu aluevaaleissa huolestuttavan vähän

Lauantaina 8.1. pidettiin S-Marketin tuntumassa Siuntion demareiden aluevaalitapahtuma, missä oli mahdollisuus kahvittelun lomassa keskustella siuntiolaisten ehdokkaiden kanssa. Ehdokkaista Mervi Lahtinen ja Teemu Salmela olivat paikalla. Tavattavissa oli myös valtuustoryhmän puheenjohtaja Arja Alho ja kunnanvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Mika Mäenpää-Louekoski. Tapahtumassa piipahti lisäksi espoolainen demariehdokas, jonka kanssa vaihdettiin ajatuksia sotesta.

Keskusteluissa nousi esiin siuntiolaisittain tärkeä asia eli kaksikieliset sote-lähipalvelut ja niiden säilyminen. Sen lisäksi, että aiheesta keskusteltiin demariporukan kesken, sama aihe nousi esiin suoranaisena huolena tai jopa hienoisena pelkona myös kuntalaisen suusta kuultuna.

Säilyvätkö sote-lähipalvelut Siuntiossa ja onko niitä saatavana myös ruotsinkielisinä tulevaisuudessa? Tämä kysymys riipaisee syvältä sydämestä, kun sen esittää vanhemmanpuoleinen siuntiolainen.

Kyse on kielellisistä perusoikeuksista. Soten osalta on kyse hyvin konkreettisesti siitä saako esimerkiksi ruotsinkielinen kuntalainen palveluja omalla äidinkielellään. Tällä on erityistä merkitystä potilasturvallisuuden toteutumiselle mutta tietenkin myös ihmisen kokonaisvaltaiselle kohtaamiselle.

Siuntiossa kaksikieliset sote-palvelut ovat toimineet hienosti mutta täytyy sanoa, että toimivuuden eteen on tehty määrätietoista työtä. Paikallinen ymmärrys todellisista tarpeista ja poliittinen tahto ovat pitäneet huolen siitä, että hyviä tuloksia on saatu aikaiseksi.

Me Siuntiossa ymmärrämme, että kielellisten perusoikeuksien toteutuminen käytännössä vaatii käytännön tekoja. Sote-uudistuksessa suuri kysymys on se, että ymmärtävätkö isojen keskuskaupunkien päättäjät tämän?

Ikävää kieltä puhuu se suunnaton hiljaisuus, joka kaksikielisten palvelujen osalta aluevaaleissa on vallinnut.

Tältä osin olikin erittäin hyvä, että paikalle tapahtumaan sattui espoolainen demariehdokas, joka ilmaisi huolensa Espoon markkinaliberaalien poliitikkojen kyynisyydestä, missä yksityisten bisnesten ja tehostamisen ajatukset ovat se päällimmäisin asia. Nämä markkinaliberaalit bisnespoliitikot ovat riski meille siuntiolaisille mutta myös espoolaisille itselleen – asia, mitä moni espoolainen ei ehkä vielä ymmärrä.

Kokemuksesta tiedämme, että sote-palveluiden karkaaminen isompiin rakenteisiin tietää kaksikielisten sote-palveluiden heikentymistä. Isoissa rakenteissa kielelliset perusoikeudet tuppaavat jäämään pelkiksi kirjauksiksi papereissa, jotka eivät jalkaudu käytännön palvelutodellisuuteen. Sinne papereihin kiilusilmäinen bisnespoliitikko kielelliset perusoikeudet mielellään jättääkin, vaikka kyse on pohjimmiltaan ihmisoikeuksista.

Tästä syystä on äärimmäisen tärkeää puolustaa kaksikielisten sote-lähipalveluiden säilymistä, tässä ja nyt.

Rahoitus- ja hoitajavaje sosiaali- ja terveyspalveluiden haasteena jatkossakin – sosiaalipuolelle soteuudistus on iso mahdollisuus

Aluevaaleista ja sote-uudistuksesta puhuttaessa yleisin kysymys vaalien alla on: Onko siitä sote-uudistuksesta mitään hyötyä? Kysymys on tarpeellinen mutta mittava.

Ensinnäkin sote-uudistuksessa on kyse Suomen historian isoimmasta henkilöstösiirrosta. Hoiva-ala on jo pitkään kärsinyt hoitajavajeesta, ja lääkkeet siihen löytyvät johtamisen parantamisesta, työn joustavoittamisesta sekä koulutuksen ja ulkomaisen työvoiman lisäämisestä. Myös hoitajien palkkoja on nostettava. Suurimpia kuntia käsittelevän Kunta10-selvityksen mukaan sairaanhoitajan sairauspoissaolomäärä oli vuonna 2020 keskimäärin 21,74 päivää henkilötyövuosina. Lähihoitajalla luku oli 26,29 päivää. Töistä puuttuu joka päivä sairauden takia lähes 10 000 hoitajaa. Lääkärillä sairauspoissaolopäiviä oli 9,41.

Työperäistä maahanmuuttoa pitää lisätä jo nyt. Samaan aikaan lainsäätäjän eli eduskunnan on ripeästi ryhdyttävä ulkomailta tulevan työntekijöiden aseman turvaavan lainsäädännön parantamiseksi. Työsuojelu- ja muilla viranomaisilla tulee olla riittävät oikeudet valvoa ja puuttua ongelmatilanteisiin. Saatavuusharkinta on säilytettävä ja tilaajavastuuta on tiukennettava, jotta saapuvien työntekijöiden hyväksikäytöltä vältytään. Alipalkkaus on saatava rikoslakiin. Lisäksi erityisesti hoito- ja hoivatyössä toimivalta pitää edellyttää riittävää kotimaisen kielen taitoa.

Työperäisen maahanmuuton lieveongelmia ei kannata siirtää hoiva-alalle, vaan aloittaa nykyisen lainsäädännön kehittäminen heti. Samalla hyvinvointialueiden pitää jo pilotoida ulkomaisen työvoiman rekrytointia. Jos edes pieni osa hoitajista jää maahan niin suunta on oikea ja hoitajavajetta saadaan täytettyä.

Toinen vaalien alla kysymyksiä herättänyt kysymys on soten rahoitus.

Suomesta puuttuu julkisesta terveydenhuollosta muihin pohjoismaihin verrattuna vuosittain kaksi miljardia euroa. Syitä tähän rahoitusvajeeseen on monia: Väestön sairastavuus on hieman korkeampaa vaikkakin laskusuunnassa, pienempi työllisyysaste ja vielä samalla pienempi työikäinen väestö. Työllisyysaste nousi äskettäin yli 72 %:n, mutta sekään ei pitkällä aikavälillä auta.

Sote-uudistus on mahdollisuus panostaa ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon eli esimerkiksi terveysvalistukseen uudella tavalla. Mielenterveys- ja päihdepalvelut voidaan saada soimaan yhteen, jos niin halutaan. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella Espooseen muodostuvaa muuttajaruuhkaa voidaan tasata siirtämällä asiointia vaikkapa Kirkkonummelle ja Siuntioon valmistuvien uusien sote-keskusten harteille. Sosiaalityön laatua voidaan nostaa, koska toimivat käytännöt saadaan laajan alueen käyttöön. Asioita voidaan ajatella uudelleen, koska rakenteet mahdollistavat sen. Siten sairastavuutta saadaan pienemmäksi.

Työikäistä väestöä saadaan lisäämällä edellämainittua työperäistä maahanmuuttoa ja parantamalla perhemyönteisyyttä. Olen omassa vaalikampanjassani ehdottanut monikkoperheille subjektiivista oikeutta kotihoitoon. Sitä pitäisi ainakin kokeilla ja sen onnistuessa laajentaa mahdollisuutta muille tuen tarpeessa oleville perheille. Erittäin moninaisten syiden vuoksi (mm. varhaiskasvatuksen kriisi pk-seudulla) kuntien pitäisi laajamittaisesti ottaa takaisin käyttöön kotihoidontuen kuntalisä kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta ja lapsi on saanut tarpeelliset valmiudet siirtyä varhaiskasvatukseen.

Lopuksi: Hyvinvointialueiden on vastattava ilmastohätätilaan siirtymällä määrätietoisesti 100 %:sti uusiutuvaan energiaan ja uusiomateriaalien käyttöön kaikessa palvelutuotannossa.

Haasteet ovat siis sote-uudistuksessakin mittavia, mutta jos jaksamme yhä uudelleen haastaa ajatteluamme ja toimia johtopäätöstemme mukaan, on parempi yhteiskunta ja maailma mahdollinen.

Teemu Salmela

Aluevaaliehdokas numeolla 327.

Varavaltuutettu, sivistyslautakunnan jäsen.

Siuntion kunnan päättäjillä on tahtoa säilyttää sosiaali- ja terveyspalvelut kuntalaisia lähellä jatkossakin

Siuntion kuntakeskukseen kesällä 2022 valmistuva sivistys- ja hyvinvointikampus tarjoaa tilat mm. perhekeskukselle. Perhekeskuksessa järjestetään koulujen oppilashuollon palvelut, neuvolapalvelut sekä matalan kynnyksen perhetyö.

Myös Sote-keskuksen rakentamista kaavaillaan kuntakeskukseen, nykyisen Sjundeå svenska skolanin paikalle. Sote-keskukseen on suunniteltu tehostettua palveluasumista ikäihmisille, terveyskeskus- ja sosiaalipalvelut sekä lisäksi keskuskeittiöpalvelut, kaikki saman katon alle.  Vuonna 2018 uusittu hammashoitola on toteutettu siirrettävänä rakennuksena ja suunnitelman mukaan se tullaan siirtämään uudelle paikalle sosiaali- ja terveydenhuoltoa palvelevan rakennuksen läheisyyteen.

Viime vuosina tehdyistä suunnitelmista ja päätöksistä voi siis tehdä johtopäätöksen, että Siuntion kunnan päättäjät haluavat tarjota sosiaali- ja terveyspalvelut kuntalaisia lähellä myös jatkossa. Siuntiolaisena tietysti toivon, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen tuleva aluevaltuusto näkee asiat samalla tavalla. Voit vaikuttaa äänestämällä!

Mervi Lahtinen, sairaanhoitaja Siuntio

SDP (sit.) aluevaaliehdokasnumerolla 296

Kunnanvaltuutettu, Teknisen lautakunnan jäsen

Henkilöstömitoitus hoiva-alalla on hyvä asia, se saattaa lisätä alan pitovoimaakin

Hoitajat ovat jo pitkään kokeneet ajoittaista riittämättömyyden tunnetta hoiva-alalla. On uuvuttavaa tehdä työtä, jos on tällainen kokemus. Henkilöstömitoituksesta iäkkäiden henkilöiden tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa säädetään laissa, joka tuli voimaan 1.10.2020. Aikaisemmin mitoitusta on ohjattu laatusuosituksella. Vaikka henkilöstömitoitus on pääsääntöisesti asetettu lakiin asiakkaan hyvän hoidon ja hoivan näkökulmasta, näen että sillä saattaa olla myös lisäävä tekijä alan pitovoimaan. Laki pyrkii takaamaan, että hoitajia on vuorossa riittävästi hyvän hoidon ja mielekkään elämän järjestämiseksi asiakkaalle. Se antaa uskoa myös hoitajille – asiat järjestetään siten, että nämä tavoitteet täyttyvät.

Julkisuudessa on puhuttu ”hoitajapulasta” haasteena henkilöstömitoitukselle. Henkilöstön saatavuuden varmistamiseksi tarvitaan toimenpiteitä. Yksi niistä on lisätä aloituspaikkoja lähihoitaja- ja sairaanhoitajakoulutukseen. Lisäksi tietyt tehtävät voidaan toteuttaa esimerkiksi hoiva-avustajien toimesta. Hoiva-avustajien koulutuspaikkojen määrää on jo lisätty tuntuvasti.

Lakiin on siis kirjattu tietty minimivaatimus henkilöstön määrästä. Lisäksi henkilöstön tarve arvioidaan tekemällä asiakkaalle palvelutarpeen ja toimintakyvyn arvio.  Tämä arviointivälineistö on jo olemassa ja monessa kunnassa käytössäkin, mutta laki velvoittaa sen käyttöönottoa viimeistään vuonna 2023. Asiakkaan kannalta lakiin perustuva henkilöstömitoitus on erinomainen asia. Asiakas tietää, että paikalla on joka vuorossa riittävästi hoitajia tai muuta henkilökuntaa, jotta hän saa hyvää hoitoa, viihtyvyyttä ja sisältöä jokaiseen päivään. Kun resurssit on turvattu, voidaan entistä paremmin keskittyä sairauksien ja ongelmien ennaltaehkäisyyn.

Kotihoitoon ei ole vielä samanlaista lakiin pohjautuvaa henkilöstömitoitusta. Sellainen on suunnitteilla vanhuspalvelulain uudistamisen toisessa osassa. Iäkkäille ihmiselle tulee turvata riittävä määrä kotihoitoa. Kotiin vietävät palvelut tulee suunnitella yhdessä asiakkaan ja hänen omaisensa kanssa. Etäpalvelu ei koskaan voi olla ainoa tarjottava vaihtoehto. Koska etäpalvelut ovat yksi tulevaisuuden palvelumuoto, on mietittävä erilaisia hybridimalleja ratkaisuksi.

Erittäin positiivisin mielin olen seurannut Kirkkonummen Sanomista aluevaaliehdokkaiden kirjoituksia. Hienoa, että joukostamme selvästi löytyy tahtoa ja tavoitteita luoda asiakaslähtöinen malli, jolla jatkossa toteutetaan sosiaali- ja terveyspalvelut Länsi-Uudellamaalla.

Äänestäminen aluevaaleissa on erityisen tärkeää, sillä aluevaltuusto tulee päättämään hyvinvointialueella asioista, jotka vaikuttavat meidän jokaisen arkeen. Käytä siis äänioikeuttasi.

Hyvää uutta vuotta 2022!

Mervi Lahtinen, sairaanhoitaja Siuntio

SDP (sit.) Ehdolla aluevaaleissa numerolla 296