Kouluissa ja päiväkodeissa tehdään aktiivisesti työtä ruokahävikin vähentämiseksi. Tästä huolimatta käyttökelpoista ylijäämäruokaa voi ajoittain syntyä esimerkiksi osallistujamäärien vaihtelun vuoksi. Ruoka-avun merkitys on kasvanut myös Siuntiossa, kun monet kotitaloudet kamppailevat kasvaneiden elinkustannusten kanssa. Siksi on aiheellista pohtia, voitaisiinko ylijäämäruokaa hyödyntää nykyistä paremmin paikallisen ruoka-avun tukena.
Siuntiossa toimii jo nyt arvokkaita ruoka-apua tarjoavia tahoja. Seurakunnat, yhdistykset, vapaaehtoiset ja muut toimijat tekevät tärkeää työtä paikallisen hyvinvoinnin eteen. Siksi on perusteltua tarkastella, tavoittaako nykyinen ruoka-apu riittävän hyvin sitä tarvitsevat kuntalaiset ja voitaisiinko toimintaa kehittää edelleen yhteistyön avulla.
Siuntion Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä jätti 31.8.2026 valtuuston kokouksessa aloitteen ruoka-avun ja hävikkiruoan hyödyntämisen kehittämisestä Siuntiossa. Aloitteessa esitetään ruoka-avun nykytilan, kehittämistarpeiden ja ylijäämäruoan hyödyntämismahdollisuuksien selvittämistä yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa.
Kunnan ruokapalveluissa syntyvän ylijäämäruoan hyödyntämismahdollisuuksia on syytä tarkastella osana selvitystä. Vaikka ruokahävikin vähentämiseen panostetaan jo aktiivisesti esimerkiksi koulu- ja päiväkotiruokailussa, voi ajoittain syntyä ylijäämää, jonka turvallista ja tarkoituksenmukaista hyödyntämistä kannattaa selvittää.
Ruoka-avun kehittämisessä ei ole kyse ainoastaan ruoan jakamisesta, vaan myös yhteisöllisyyden vahvistamisesta. Esimerkiksi ikäihmisten mahdollisuudet ruokailla koululla tai muissa yhteisissä tiloissa voivat lisätä kuntalaisten kohtaamisia ja vähentää yksinäisyyttä. Yhteinen ateria tarjoaa ravinnon lisäksi mahdollisuuden kohtaamisiin ja yhdessäoloon. Siksi myös yhteisöllisten ruokailujen mahdollisuuksia kannattaa tarkastella osana ruoka-avun kehittämistä.
Kunnalla ei ole varsinaista vastuuta ruoka-avun järjestämisestä, mutta sillä voi olla merkittävä rooli yhteistyön mahdollistajana. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi toimijoiden kokoamista saman pöydän ääreen, tiedottamisen kehittämistä sekä yhteisten toimintamallien rakentamista.
Siuntion Sosialidemokraattinen yhdistys pitää tärkeänä, että ruoka-avun toimivuutta, yhteisöllisten ruokailujen mahdollisuuksia ja ylijäämäruoan hyödyntämistä tarkastellaan avoimesti yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa. Tavoitteena tulee olla käytännön ratkaisut, jotka tukevat kuntalaisia, vahvistavat yhteisöllisyyttä ja vähentävät ruokahävikkiä.
Yhtään käyttökelpoista ruokaa ei pitäisi päätyä hukkaan, jos se voidaan hyödyntää. Jokainen pelastettu ruoka-annos on teko ympäristön puolesta ja samalla kädenojennus sitä tarvitsevalle. Siksi ruoka-avun ja hävikkiruoan hyödyntämisen kehittämiseen kannattaa tarttua määrätietoisesti myös Siuntiossa.
Hyvä jäsen, Siuntion Sosialidemokraatit ry – Sjundeå Socialdemokrater rf sääntömääräinen syyskokous järjestetään sunnuntaina15.11.2026 klo 16.00 Siuntion kunnantalolla, kunnanhallituksen kokoushuoneessa (2.krs).
Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset syyskokoukseen kuuluvat asiat.
Kokouksen avaus.
Kokouksen toimihenkilöiden valinta.
Talousarvion hyväksyminen seuraavaa kalenterivuotta varten.
Toimintasuunnitelman hyväksyminen seuraavaa kalenterivuotta varten.
Johtokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä muiden johtokunnan jäsenten ja mahdollisten varajäsenten valinta seuraavaa kalenterivuotta varten.
Tilintarkastajan valinta seuraavaa kalenterivuotta varten.
Piirikokousedustajien valinta.
Puolueosaston sääntöjen muuttaminen 48. puoluekokouksen päättämien mallisääntöjen mukaisiksi.
Paikallispoliittinen katsaus.
Muut asiat.
Kokouksen päättäminen.
Lämpimästi tervetuloa.
Siuntion Sosialidemokraatit ry – Sjundeå Socialdemokrater rf
Kunnanhallitus on antanut vastauksensa rakennemallia koskeviin kysymyksiimme. Vastauksessa todetaan, että kuntakehityslautakunta on päättänyt laatia strategisen yleiskaavan sijasta rakennemallin ja että strategisen yleiskaavan valmistelua ei enää jatketa erillisenä prosessina.
Pidämme kuitenkin merkittävänä sitä, että kunnanhallituksen vastaus ei ota kantaa siihen kysymykseen, jota olemme pitäneet asian kannalta keskeisenä: millä toimivaltaperusteella strategisesta yleiskaavasta luovuttiin.
Kysymyksemme ei ole ollut, onko rakennemalli hyvä vai huono suunnitteluväline. Emme myöskään ole kiistäneet sitä, etteikö kunnalla voisi olla tarvetta kehittää maankäytön suunnittelun välineitä. Olennaista on se, että valtuusto on useiden vuosien ajan johdonmukaisesti tehnyt strategiseen yleiskaavaan liittyviä päätöksiä.
Valtuusto päätti strategisen yleiskaavan käynnistämisestä osana kaavoitusohjelmaa vuonna 2022. Tämän jälkeen strateginen yleiskaava on ollut mukana valtuuston hyväksymissä kaavoitusohjelmissa. Joulukuussa 2025 hyväksytyssä kaavoitusohjelmassa 2026-2029 strateginen yleiskaava oli edelleen oma hankkeensa. Samassa ohjelmassa rakennemallitasoinen tarkastelu nähtiin osana yleiskaavatyötä, ei sen korvaajana.
Lisäksi valtuusto osoitti vuoden 2026 talousarviossa määrärahan strategisen yleiskaavan valmisteluun ja kirjasi toimintasuunnitelmaan strategisen yleiskaavan valmistelun ja loppuun saattamisen vuoden 2026 merkittäväksi tavoitteeksi.
Kunnanhallituksen vastauksesta käy ilmi, mitä päätöksiä on tehty ja missä järjestyksessä ne on tehty. Sen sijaan vastauksesta ei käy ilmi, miksi kuntakehityslautakunta katsottiin toimivaltaiseksi päättämään valtuuston useissa päätöksissä vahvistetun strategisen yleiskaavatyön lopettamisesta ja korvaamisesta rakennemallilla.
Hallintosäännön mukaan kuntakehityslautakunnan tehtävänä on tehdä kunnanhallitukselle esityksiä muun muassa kaavoitusohjelmasta, maankäytön kehityskuvasta ja strategisesta yleiskaavasta. Hallintosäännöstä ei kuitenkaan ilmene, että lautakunnalla olisi toimivalta luopua valtuuston hyväksymästä strategisesta yleiskaavatyöstä omalla päätöksellään.
Siksi pidämme edelleen perusteltuna kysymystä:
Millä toimivaltaperusteella valtuuston hyväksymä ja myöhemmissä kaavoitusohjelmissa sekä talousarviossa vahvistettu strateginen yleiskaavatyö lopetettiin ilman valtuuston erillistä päätöstä?
Mielestämme tähän kysymykseen ei kunnanhallituksen vastauksessa ole vastattu. Hyvän hallinnon ja avoimen päätöksenteon näkökulmasta olisi tärkeää, että myös toimivaltaperuste tuodaan selkeästi esiin. Kyse ei ole vain suunnitteluvälineestä, vaan siitä, miten valtuuston tekemät linjaukset, tavoitteet ja määrärahat suhteutuvat myöhempään päätöksentekoon.
Kunnanhallituksen kokouksessa 5.10.2026 sosialidemokraatit ehdottivat Mika Mäenpää-Louekosken johdolla asian palauttamista valmisteluun, mutta äänestyksen jälkeen (7-4) päätös tehtiin ehdotuksen mukaan. Kunnanhallitus ei siis ottanut kantaa toimivaltaperusteeseen. Palautuksen kannalla olivat Mika Mäenpää-Louekoski (Sd.), Johanna Vinberg (Sd.), Tony Khalil (Sd.) sekä Satu Söderlund (Vihr.). Mäenpää-Louekoski sekä Vinberg jättivät lisäksi eriävät mielipiteet.
Tekninen lautakunta hyväksyi kokouksessaan 22.9.2026 yksimielisesti esityksen, jolla vahvistetaan kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia Bäcksin alueelle suunniteltavan teollisen kokoluokan aurinkovoimalan ja sähkövaraston kaavoituksessa.
Siuntion sosialidemokraattien Bodil Vinberg nosti esiin tarpeen järjestää avoin asukastilaisuus jo OAS-vaiheessa (OAS=osallistumis- ja arviointisuunnitelma), selvittää huolellisesti joen ja Natura-alueen läheisyydessä sijaitsevan hankealueen vesistövaikutukset sekä täsmentää OAS:ssa selkeästi, mitä alueelle suunnitellaan. Pasi Pihlaja, lautakunnan varajäsen ja toinen edustajamme kokouksessa sekä Salla Suokko (vihr.) kannattivat esitystä, joka lopulta hyväksyttiin yksimielisesti.
On tärkeää, että kuntalaiset pääsevät mukaan ajoissa, kun hankkeen vaikutuksia ja tarvittavia selvityksiä vasta määritellään.
Kuten kunta itse toteaa, kaavoituksen käynnistäminen ei tarkoita hankkeen hyväksymistä. Nyt selvitetään hankkeen toteuttamisedellytyksiä, eikä kunta sitoudu asemakaavan myöhempään hyväksymiseen.
Meille Siuntion sosialidemokraateille on tärkeää, että kuntalaisia kuullaan, luontoarvot selvitetään huolellisesti ja päätöksenteko perustuu riittävään tietoon.
Ryhmästämme paikalla olivat valtuutetut Mervi Lahtinen (kokouksen puheenjohtaja), Mika Mäenpää-Louekoski, Kristian Parviainen, Kusti Kaukoniemi, Suvi Lindholm ja Tony Khalil sekä varavaltuutettu Keijo Tarnanen Arja Alhon tilalla.
Kokouksen aluksi kunnan vt. ympäristöpäällikkö Eveliina Helenius ja ympäristötarkastaja Annika Laine esittelivät Siuntion kunnan pohjavesien suojelusuunnitelmaa ja kertoivat sen merkityksestä. Kuulimme myös, että edellinen suojelusuunnitelma on vuodelta 2012.
Itse käsittelyssä suojelusuunnitelma hyväksyttiin muutamin muutoksin. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Merja Laaksonen ehdotti, että valtuutetaan kunnanjohtaja tekemään suunnitelmaan teknisiä korjauksia. Valtuuston puheenjohtaja Lahtinen kannatti ehdotusta, ja asia hyväksyttiin myöhemmin yksimielisesti.
Vihreiden ehdotuksen ja äänestyksen (äänin 12–15 ehdotuksen puolesta) jälkeen golfkenttien osalta tehtiin tarkennus. Suojelusuunnitelman kohtaan ”7.3 Maankäytön suunnittelu” muutettiin muotoilu aiempaan jossa mainittiin uusien golfkenttien rakentamisen lisäksi niiden laajentamisesta pohjavesialueille. Ryhmämme jäsenet olivat lisäyksen kannalla..
Lisäksi valtuutettu Suvi Lindholm ehdotti seuraavia lisäyksiä, joita valtuutettu Suoknuuti (kok.) kannatti:
Lisätään kohtaan ”Vedenottamoiden suoja-alueet 4.1” seuraava lisäys:
”Siuntion kunnan pohjavesien suojelusuunnitelmaan lisätään vesilain mukaisia suoja-alueita vedenottamoille.”
Toinen lisäys koski kohtaa ”Vedenottamoiden tarkkailuohjelma 4.3”, johon lisätään:
”Siuntion kunnassa tehdään erillinen vedenottamoiden tarkkailuohjelma.”
Nämä lisäykset valtuusto hyväksyi yksimielisesti.
Kunnanjohtajan valtuustoinfo
Kunnanjohtajan valtuustoinfossa kuulimme ilahduttavia uutisia: Orpon hallitus esittää Kelan risteyshankkeelle 6 miljoonan euron määrärahaa. Tämä olisi todella odotettu parannus Kaapelitien risteysalueelle.
Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2025 merkittiin tiedoksi. Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Heikki Kaisla (kok.) nosti puheessaan kuntalaisten kannalta tärkeäksi sen, että yhteydenotto kuntaan päin olisi sujuvaa.
Tiedoksi merkittiin myös ”Päätös Siuntion kunnan toimintaa koskevaan kanteluun”.
Kokouksessaan 14.9.2026 kunnanhallitus lisäsi päätökseen kirjauksen:
”Kunnanhallitus edellyttää, että toimielinten pöytäkirjojen laatimisen periaatetta tarkennetaan siten, että pöytäkirja vastaa toimielinten kokousten kulkua ja tarkoin toimielimessä tehtyjä päätöksiä sekä tarkennetaan pöytäkirjan tarkastamisen menettelyjä edellä olevan varmistamiseksi.”
Tuolloin kunnanhallituksen käsittelyssä ryhmämme jäsenet Mika Mäenpää-Louekoski, Johanna Vinberg ja Tony Khalil eivät kuitenkaan kannattaneet lisäystä. Mäenpää-Louekoski ja Vinberg jättivät lisäyksen kannattamatta, ja Khalil äänesti tyhjää.
Ryhmämme näkemyksen mukaan lisäykselle ei ollut tarvetta, koska siinä todettu toimintatapa on jo nykyisellään itsestään selvä ja kuuluu hyvään hallintoon. Pöytäkirjan tulee joka tapauksessa vastata kokouksen kulkua, ja tehtyjen päätösten on ilmettävä siitä täsmällisesti ja oikein.
Tämä nyt taustoituksena tuohon asiaan.
Keskustelu kanteluasian päätöksen ympärillä oli vilkasta. Valtuutetut Kaukoniemi ja Lindholm käyttivät hyvät puheenvuorot pöytäkirjan täsmällisyyden merkityksestä.
Kaukoniemi painotti, että valtuuston tahtotilan tulee näkyä päätöksissä yksiselitteisesti, jolloin esimerkiksi hankkeet etenevät sen mukaisesti ilman tulkintoja tai oikoteitä.
Lindholm sanoi, että kuntahan olisi voinut hyvin myös todeta, että virhe kävi ja opimme tästä. Lahtinen täydensi tätä myöhemmin, sen olevan inhimillistä, että virheitä voi käydä ja niitä korjataan sekä niistä opitaan.
Valtuutettu Parviainen kysyi, miksi yksi liitteistä ei ollut julkinen. Liite oli jaettu valtuutetuille SharePointissa, ja siinä on käyty täydentävää kirjeenvaihtoa kunnan viranhaltijan sekä LVV välillä asiassa.
Kunnanjohtaja vastasi, että asiakirja ei ole salainen, mutta se sisältää sähköpostiosoitteita. Teknisenä korjauksena tämäkin liite tullaan liittämään pöytäkirjaan, kunhan asiakirjasta on poistettu ei-julkiset tiedot.
Kokouksen loput asiat
§ 64 Palauteyhteenveto kunnan palautekanavaan jätetyistä palautteista 8/2025–5/2026 merkittiin tiedoksi.
Seuraavien valtuustoaloitteiden kohdalla päätettiin merkitä selostusosa vastaukseksi sekä merkitä aloitteet loppuun käsitellyiksi:
Vastaus valtuustoaloitteeseen selvityksen tekemisestä uuden hankintalain vaikutuksista – Kokoomuksen valtuustoryhmä.
Vastaus valtuustoaloitteeseen valtuuston kokousten striimaamisesta – Kokoomuksen valtuustoryhmä.
Vastaus valtuustoaloitteeseen vanhusneuvoston ja vammaisneuvoston toiminnan kehittämisestä – Kokoomuksen valtuustoryhmä.
Vastaus valtuustoaloitteeseen Störsvikin uimarannan pukukoppien uusimisesta – SDP valtuustoryhmä. Lindholm ja Parviainen käyttivät tässä kiitospuheenvuorot aloitteen käsittelystä sekä teknisen osaston tekemästä hyvästä ja kustannustehokkaasta työstä.
Vastaus valtuustoaloitteeseen aurinkopaneelien asentamisesta Siuntion kunnan rakennusten katoille sekä uusiin kiinteistöihin – Vihreä valtuustoryhmä.
Tähän sisältyi lisäksi Satu Söderlundin kunnanhallituksessa jättämä ponsi, jota Tony Khalil erikseen silloin kannatti. Ponsi kuuluu seuraavasti:
”Tekninen toimiala laatii kunnan keskeisistä kiinteistöistä alustavan aurinkosähköpotentiaalin kartoituksen. Kartoituksessa arvioidaan vähintään kiinteistöjen tekninen soveltuvuus, arvioitu tuotanto, investointikustannus, oman käytön osuus ja takaisinmaksuaika.”
Tämän siis kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti, kuten nyt valtuustokin.
Kokouksessa jätettiin myös yksi aloite. Sen jätti valtuutettu Kristian Parviainen ym.:
”Aloite suurpetojen metsästämisen kieltämiseksi Siuntion kunnan omistamilla maa-alueilla ja kaiken metsästämisen kieltäminen Siuntion kunnan omistamilla maa-alueilla, jotka ovat luonnonsuojelualueita.”
Kokouksen pöytäkirja tulee nähtäville kunnan verkkosivuille. Kokouksen tallenne on katsottavissa kunnan Facebook-sivuilla ja myöhemmin myös YouTubessa.
Siuntion kunnan verkkosivujen mukaan strategista yleiskaavatyötä tehdään Siuntion kunnanvaltuuston päätöksen mukaisesti. Sen tavoitteena on muodostaa yhteinen näkemys kunnan maankäytöstä, kasvusta, palveluverkosta, liikenteestä, elinkeinoista sekä luonnon ja ympäristön huomioon ottamisesta.
Kuntakehityslautakunta päätti kuitenkin äänestyksen jälkeen 24.2.2026 (§ 11), että strategisen yleiskaavan ohjausrooli korvataan rakennemallilla. Perustelujen mukaan rakennemalli olisi yleiskaavaa ketterämpi valmistella ja päivittää mutta sen avulla voitaisiin vastata samalla tavalla maankäytön, asumisen, liikenteen, elinkeinojen ja ilmastotavoitteiden yhteensovittamiseen.
Rakennemallin ketteryys tarkoittaa kuntalaisten osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien vähentymistä siksi, että rakennemallin oikeusvaikutteisuus on erilainen, sitä ei ole.
Strateginen yleiskaava on yleiskaava, jonka suhteen noudatetaan alueidenkäyttölaissa säädettyä menettelyä. Rakennemalli ei ole sellainen suunnitteluväline, josta olisi säädetty laissa esim. sisällön tai menettelyn suhteen. Vaikka rakennemallissa nojattaisiin alueidenkäyttölaissa säädettyyn menettelyyn, sillä ei ole samaa asemaa kuin strategisella yleiskaavalla. Kyse ei siis ole pelkästä käsitteellisestä erosta.
Rakennemalli voi sinänsä olla tarkoituksenmukainen väline erittäin pitkän ajan maankäytön ideoivassa suunnittelussa mutta ei tulevina lähivuosina asemakaavavalmisteluun tulevien kaavojen kannalta. Strateginen yleiskaavavalmistelu takaa rakennemallia huolellisemman ja eri näkökohtia paremmin punnitsevan lopputuloksen samoin kuin kuntalaisten mahdollisuuden lausua siitä.
Juuri tästä syystä on tärkeää selventää, miten rakennemalliin siirtyminen suhteutuu valtuuston hyväksymiin kaavoitustavoitteisiin ja missä toimielimessä tällaiset linjaukset ratkaistaan. Muuttuuko kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston rooli? Mikä on muitten lautakuntien rooli?
Päätös herättää perustellun kysymyksen lisäksi rakennemallin asemasta Siuntion suunnittelujärjestelmässä.
Siuntion kunnassa rakennemallin valmistelu etenee mm. kaikille avoimessa asukasillassa 29.9.2026. Sinänsä pidämme kannatettavana, että asukkaat voivat osallistua erilaisiin työpajoihin. Asiassa tarvitaan kuitenkin selvennys, mistä on tarkasti ottaen kysymys.
On jäänyt epäselväksi, onko rakennemalli tarkoitettu strategisen yleiskaavan valmistelun tueksi vai onko sen tarkoitus käytännössä korvata strateginen yleiskaava. Siksi pyydämme kunnanhallitukselta ja viranhaltijoilta selkeää vastausta seuraaviin kysymyksiin:
Mikä on rakennemallin tarkoitus ja asema Siuntion maankäytön suunnittelussa?
Onko rakennemallin tarkoitus täydentää strategista yleiskaavaa vai korvata se?
Mitä käytännössä tarkoittaa kuntakehityslautakunnan äänestyksen jälkeen tekemä päätös korvata strategisen yleiskaavan ohjaava rooli rakennemallilla?
Tuodaanko rakennemallin roolia koskevat linjaukset kunnanvaltuuston käsiteltäväksi?
Kuntademokratian näkökulmasta kyse on avoimuudesta, päätöksenteon johdonmukaisuudesta ja luottamuksesta. Kun kunnan pitkän aikavälin maankäyttöä koskevia ratkaisuja valmistellaan, kuntalaisilla on oikeus tietää, millä välineillä kunnan tulevaisuutta suunnitellaan ja millä toimielimellä on vastuu näiden linjausten hyväksymisestä. Vaarana on, että kuntalaisille jää epäselväksi, mikä on Siuntion todellinen maankäytöllinen linja ja miten sitä koskevista päätöksistä päätetään.
Siuntion kunnanvaltuusto kokoontui kesätauon jälkeen maanantaina 31.8.2026. Kokousta ei poikkeuksellisesti tallennettu. Haluamme siksikin välittää tuntoja ja tunnelmia kuntalaisille.
Valtuuston listalla oli lähinnä tiedoksi merkittäviä asioita, kuten Hinku-raporttikin, josta käytiin kuitenkin mielenkiintoinen keskustelu.
Olemme toivoneet, että saisimme informaatiokatsauksia meneillään olevista tai vireille tulevista hankkeista valtuuston kokousten yhteydessä etenkin silloin, kun esityslista on lyhyt. Usein on käynyt niin, että valtuutetut lukevat Siuntion kunnan toimista lehdestä tai somesta.
Henkilöstökertomus
Kuntastrategian yksi tavoitteista on hyvinvoiva henkilöstö. Avainlukuja hyvinvoinnin suhteen olivat henkilöstön vaihtuvuus, sairauspoissaolot ja hyvinvointi-indeksi.
Päätimme ryhmäkokouksessamme tuoda esille asioita, joihin toivomme kiinnitettävän huomiota jatkossa.
Ryhmämme puolesta Arja Alho korosti hyvän perehdytyksen, selkeiden työnkuvien ja kehitysmahdollisuuksien merkitystä työhyvinvoinnissa. On tärkeätä, että lähtöhaastatteluissa selvitetään juuri työnkuvan selkeyttä. Kun myös Siuntiossa on säästetty henkilöstöresursseista, tehtäviä on saatettu siirtää liikaa yhden viranhaltijan tai työntekijän harteille, jolloin jaksaminen voi joutua koetukselle.
Kristian Parviainen huomautti myös, että lähtijöiden ohella tulijoiden kannalta on tärkeää, että työnkuvat eivät ole kaikkea mahdollista, vaan sellaisia, joista voi selvitä työajassa.
Hinku-raportti
Ryhmän puolesta Arja Alho korosti kokonaisuutta ilmastotoimissa, jossa kunnilla ja kuntalaisillakin on roolinsa. Kohtuullistaminen, kierrättäminen ja korjaaminen ovat avainasioita. Vihreän siirtymän nimissä ei voi tehdä ympäristön kannalta kielteisiä ratkaisuja, saati edistää luontokatoa.
Siuntiossa oli raportin osalta todettu liikenteen, maatalouden ja työkoneiden päästöt eräänlaisiksi kipupisteiksi, joitten suhteen on vielä tehtävää.
Maataloutta on syytä tukea uudistavassa viljelyssä, jolloin sato-odotusten parantaminen kulkee ympäristönsuojelun kanssa käsi kädessä. Metsien merkitystä hiilinieluina on myös vaalittava. Jatkuvalla kasvatuksella voi olla myös Siuntiossa suurta merkitystä laajojen avohakkuiden sijaan. Ryhmämme korosti myös liikenteen päästöjen vähentämistä yhdyskuntasuunnitelulla
Toimme esille myös pahoittelun siitä, ettei tuoreessa kuntastrategiassa ole ympäristöulottuvuutta omana kokonaisuutena. Sosialidemokraattien ja vihreiden valtuustoryhmät olisivat pitäneet sitä välttämättömänä. Vihreiden Satu Söderlund muistutti Siuntion kunnan ympäristönsuojelun aliresurssoinnista.
RKP:n Anders Karell huomautti maatalouden osalta kustannusten noususta. Esimerkiksi lannoitteiden hintojen raju nousu on heikentänyt kotimaisen ruoantuotannon edellytyksiä. Valtuutettumme Suvi Lindholm korosti kotimaisen tuotannon ja lähiruoan merkitystä. Hän ilmaisi arvostuksensa siuntiolaisille viljelijöille siitä, että valtakunnallisesti arvokkaat viljellyt maisemat ovat elähdyttämässä meitä kaikkia. Arvostuksen jakaa myös ryhmämme.
Arja Alho muistutti, että ruokahuollon merkitys on suuri globaalisti ja kansallisesti. Kuivuus ja sään ääri-ilmiöt vaarantavat ruoantuotantoa. Siuntiossa on viljelty maata vuosisatoja. Lyhytnäköisesti ruoan tuotannon edellytyksiä Siuntiossa, kuten maatalousmaan muuttamisella muihin tarkoitusperiin, ei pidä tehdä.
Kristian Parviainen korosti yhdyskuntasuunnittelun merkitystä, jonka suhteen Siuntio ei ole johdonmukainen. Hän viittasi juuri pidettyyn Störsvikin asukasiltaan, jossa esiteltiin tehtyä alueen kehittämissuunnitelmaa. Hänen mielestään se oli ongelmallinen siksi, että se vahvistaa alueiden eriytymistä myös ympäristöllisesti.
Suunnitelmassa korostettiin hyvätuloisten (yli 31000 € vuodessa ja kotitalouksien osalta 60 000-80 000 € ansaitsevien) asukkaiden tärkeyttä. Tulorajaus oli tehty otantatutkimuksessa. Störsvikistä halutaan hyvätuloisten alue, kehittämisen avainsana oli luksus. Alueelle ei toivottu kerrostaloja eikä vuokra-asumista, ei liioin tuuli- eikä aurinkovoimaa eikä yritystoimintaa golfyrittäjien lisäksi. Alueen eriyttämistä korostivat myös suunnitelmat Störsvikin nimen muuttamisesta Pickalaksi (ja vielä oman postinumeronkin saaminen.)
Kokoomuksen valtuutettu Mikael Nuotio hämmästeli Parviaisen puheenvuoroa. Hänen mielestään asukasillassa puhuttiin luontoarvoista ja päiväkodista. Hän myös moitti sosialidemokraatteja siitä, ettemme halua yritystoimintaa mihinkään.
Parviainen totesi siteeraavansa suoraan esitettyä kehittämissuunnitelmaa, joka oli illan aiheena. Hän muistutti, että Hinku-tavoitteiden saavuttamiseksi erityisesti kuntakeskusta on kehitettävä monipuolisena asumisen alueena jo raideliikenteenkin vuoksi. Hän muistutti myös, että yritystoimintaa on syytä keskittää tulevalle teollisuusalueelle Kelaan Hangontien varteen eikä ripotella pitkin kuntaa. Yritysalueen suhteen ryhmämme on ollut aktiivinen ja aloitteellinen.
RKP:n Stefan Svanfeldt ilmaisi tyytyväisyytensä siitä, että sähköautojen osuus Siuntion autokannassa on kasvanut. Hänen ryhmätoverinsa Anders Karell muistutti, että pitää muistaa sähköautojen valmistamisen koko ketju: niiden tekeminen tuottaa päästöjä ja kuluttaa harvinaisia metalleja jossain muualla. Hän myös kysyi, mikä mahtaa olla siuntiolaisten jalanjälki lentoliikenteessä?
Valtuuston listalla oli myös palkanlaskennan osalta yhteistyön päättyminen Lohjan kanssa. Nyt on käynnistetty kilpailuttaminen. Ryhmämme muistutti oman toiminnan merkityksestä. Siuntiossa on saatu hyviä kokemuksia ulkoistettujen palvelujen kotouttamisesta. Kustannusero ulkoistetun ja oman toiminnan välillä ei ole suuri, vaikka oman toiminnan varahenkilöjärjestelytkin otetaan huomioon.
Kuvassa vasemmalta valtuustoryhmämme; Arja Alho, Kusti Kaukoniemi, Keijo Tarnanen (Tony Khalil oli estynyt), Suvi Lindholm, Mika Mäenpää-Louekoski sekä Kristian Parviainen. Kuvasta puuttuu Mervi Lahtinen, joka istui puheenjohtajapöydän takana johtamassa puhetta.
Päätöksentekijöiltä puuttuu rohkeus esittää kohtuullisuuden ohjelmaa, Arja Alho kirjoittaa.
Kesän uutiskuvat huippuhelteistä ja jättimetsäpaloista ovat vahvistusta sille, että ilmastomuutoksen vaikutukset hikoiluttavat ja näännyttävät – eikä loppua näy.
Ihmisen toiminnan aiheuttama lämpötilan nousu ajoittuu teollistumiseen ja kapitalismiin. Jälkimmäiseen kuulunut voitontavoittelu on mahdollistanut tuhlailun energiassa ja luonnonvarojen käytössä. Työvoiman suojelu otti koville samoin kuin hyvinvointivaltion rakentaminen. On vain tosiasia, että ansio kuuluu työväenliikkeelle.
Nyt pitäisi nostaa vaikeuskerrointa. Ihminen on osa ekosysteemiä, jossa kaikki tarvitsevat kaikkia. Kokonaiskuva, syy- ja seuraussuhteet on syytä tuntea. Tietoa on ja osaamista. Päätöksentekijöiltä puuttuu kuitenkin pitkä sihti ja rohkeus esittää kohtuullisuuden ohjelmaa.
Kohtuullisuus lävistää makro- ja mikrotasot. Ympäristöä ei voi suojella teoilla, jotka aiheuttavat ylikulutusta – olipa se energiaa, luonnonvaroja tai harvinaisia metalleja.
Kiertotalous tarjoaa mahdollisuuksia. Jätteiden kierrätyksessä on oikea suunta. Asukasta kohden se oli viimeksi meillä 447 kg, noin 13,5 % pienempi kuin EU-maissa keskimäärin ja kierrätysasteena 49%. Tehtävää silti on, jotta päästään suositustasoon 65 %.
Lasi ja metallit voivat kiertää miltei ikuisesti, muovin uusiokäyttö on mahdollista, biojätteestä on moneksi. Sitten on vapaamatkustajia kuten kaivosteollisuus. Se tuottaa 76 % kaikista jätteistä, samoin miltei kaiken vaarallisista jätteistä, mutta ei maksa jäteveroa! Energiakulutuksen suhteen datakeskukset herättävät aiheellista huolta.
Kiertotalouteenliittyy myös korjaaminen. Korjaaminen on usein käsityöläisyyttä. Osuuskunnat alustana voivat olla ratkaisu. Tällä hetkellä ongelma on, että viranomaiset tulkitsevat osuuskuntalaisen yrittäjäksi, mikä on selvä virhetulkinta. Osuuskuntien keskusjärjestö Pellervo toimii onneksi mallikkaasti ja on nostanut osuuskunnassa työskentelevien sosiaaliturva-aukot esille.
Korjaamista ei oikein voi ulkoistaa tekoälylle. Jotta korjaajia, vaatteista kaikenlaisiin vekottimiin, löytyy, kohtuullinen toimentulo ja sosiaaliturva ovat ensimmäiset turvattava asiat. Kuluttaja valitsee varmasti korjaamisen, jos ja kun se on mahdollista.
Kolumni on julkaistu Länsi-Uusimaa lehdessä 27.8.2026
Lupa- ja valvontavirasto käsitteli kuntalaisen tekemän kantelun, joka koski Gårdskullan aurinkovoimalan asemakaavaprosessin käynnistämistä (Tekninen lautakunta 13.5.2025 § 65). Virasto katsoi päätöksessään, että kunnanvaltuusto oli 7.4.2025 päättänyt siirtää asemakaavan käsittelyn vuodelle 2026. Viraston mukaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman hyväksyminen sekä vireilletulosta kuuluttaminen ovat osa asemakaavan valmistelua, minkä vuoksi teknisellä lautakunnalla ei ollut perusteita edistää asemakaavaprosessia vuonna 2025. Virasto ilmaisi käsityksenään, että teknisen lautakunnan olisi tullut toimia valtuuston päätöksen mukaisesti.
Asian käsittelyn yhteydessä tekninen lautakunta ei ollut yksimielinen. Mervi Lahtinen (sd.) esitti asian pöydälle jättämistä. Satu Söderlund (vihr.) kannatti tehtyä esitystä, mutta se hävisi äänestyksessä.
Tapaus on nostanut esiin kysymyksen toimielinten välisestä toimivallasta sekä siitä, missä määrin lautakunnat voivat poiketa valtuuston hyväksymistä linjauksista ja ohjelmista. Virasto myös totesi, että mahdollisiin valmisteluvaiheen virheisiin voidaan vedota myöhemmässä muutoksenhaussa varsinaisen kaavapäätöksen yhteydessä.
Vastaavanlainen toimivaltakysymys on noussut esiin myös strategisen yleiskaavan valmistelussa. Kunnanvaltuuston hyväksymässä kaavoitusohjelmassa strategisen yleiskaavan uudistamiseen sisältyi koko kunnan kattava tarkastelu sekä rakennemallitasoinen tarkastelu.
Kuntakehityslautakunta päätti 24.2.2026 (§ 11), että strategisen yleiskaavan ohjaava rooli korvataan rakennemallilla. Päätös ei ollut yksimielinen. Arja Alho (sd.) vastusti esitystä Kusti Kaukoniemen (sd.) kannattamana, mutta esittelijän ehdotus hyväksyttiin äänestyksen jälkeen.
Keskustelussa on syytä huomioida strategisen yleiskaavan ja rakennemallin erilainen asema. Strateginen yleiskaava on alueidenkäyttölain mukainen kaava, jonka laatimisessa noudatetaan laissa säädettyä menettelyä ja jonka kunnanvaltuusto hyväksyy. Rakennemalli puolestaan on strateginen suunnitteluväline, josta ei ole säädetty alueidenkäyttölaissa eikä sillä ole yleiskaavan kaltaisia oikeusvaikutuksia.
Tämän vuoksi voidaan kysyä, voidaanko valtuuston hyväksymään kaavoitusohjelmaan sisältynyt strateginen yleiskaava korvata lautakunnan päätöksellä toisella suunnitteluvälineellä vai edellyttääkö tällainen muutos valtuuston nimenomaista päätöstä.
Lupa- ja valvontaviraston päätös tulee tekniselle lautakunnalle tiedoksi 18.8.2026 kokouksessa.
Siuntion kunnan toiminta – kuten kaikkien Suomen kuntien – perustuu asukkaiden itsehallintoon ja sille, että asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet toteutuvat kunnan toiminnassa. Kunnanvaltuusto on valittu käyttämään asukkailta saatua valtaa mutta niin, että vuorovaikutuksellisuus toimii ja etteivät kuntalaiset ja heidän toiveensa jää huomiotta.
Kuntastrategia on lakisääteinen ja tärkein valtuustokauden toimintaa ohjaava asiakirja. Siinä päätetään kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista sekä keinoista, miten niihin päästään.Tärkeimmät tehtävät liittyvät kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseen, palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen, kunnan asukkaiden osallistumisen ja vaikuttamisen turvaamiseen sekä elinympäristöön ja alueen elinvoimasta huolehtimiseen omistaja- ja henkilöstöpolitiikan ohella. Palvelut tulee järjestää lain mukaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.
Hyvää Siuntion kuntastrategian valmistelussa onkin ollut asukkaiden poikkeuksellisen laaja kiinnostus olla mukana valmistelun käynnistämisvaiheessa ja sen määrittämisessä, mikä tekee Siuntiosta hyvän paikan asua ja olla. Myös Siuntion sosialidemokraatit – Sjundeå socialdemokrater kysyi vielä Siuntio-päivänä kuntalaisilta, miksi he viihtyvät Siuntiossa. Keskeinen viesti oli rauhallinen ja luonnonläheinen ympäristö, rikas kulttuuriperintö ja -maisema. Samalla kuitenkin vahvuutena oli pääkaupunkiseudun läheisyys ja silti oma rauha kuten myös kohtuuhintainen asuminen.
Kuntastrategiatyössä yhteisillä työpajoilla on ollut suuri merkitys. Kuitenkin valmistelutyön aivan loppumetreillä monet aiemmin tärkeänä pidetyt strategian avainasiat muuttuivat.
Vision ja mission keskeiset ydinasiat eivät näy enää strategisissa teemoissa eikä valituissa arvoissa. Ympäristöteema poistettiin kokonaan.
Kun asukkaat pitivät arvossa rauhallisuutta ja leppoisuutta siuntiolaisessa elämäntavassa samoin kuin työpajat, se kuitenkin poistettiin arvoista. Kuitenkin Siuntion brändityön keskeinen viesti on: ota rauhallisesti – ta det lugnt. Jostain syystä arvoja saikin olla vain neljä viiden sijaan. Strategiasta ei tullutkaan takkia, eikä edes kunnolla liivejä, kuten kävi sadussakin, kun hiiri kissalle takkia ompeli.
Arvoissa ongelmallisin oli osallisuus, jolle oli annettu sisällöksi vain ”tuemme yhteisöllisyyttä ja puhallamme yhteen hiileen”. Tämä muotoilu on tosiasiallisesti ristiriidassa kuntalaisten osallistumisen ja vaikutusmahdollisuuksien turvaamisen kanssa.
Osallisuus lähtee siitä, että kuntalaiset saavat tietoa kunnan toiminnasta, että järjestetään tilaisuuksia ja kyselymahdollisuuksia ja että avoin ja läpinäkyvä keskustelukulttuuri tukee kiinnostusta olla mukana ja vaikuttamassa. ”Puhallamme yhteen hiileen” on mahdollista silloin, kun jokaisen mielipiteellä on merkitystä ja myös vähemmistöön jääneiden näkemyksiä kunnioitetaan ja otetaan huomioon. kuten demokratiaan kuuluu.
Sosialidemokraatit esittivät, että arvoja olisi kuvattu tarkemmin, jotta niiden toteutumista voidaan myös seurata. Kokoomuksen ja RKP:n kanta oli kielteinen. Valtuusto päättikin poistaa osin harhaanjohtavat ja suppeat arvoja kuvaavat lisäluonnehdinnat. Tarkemmat kuvaukset löytyvät eettisistä ohjeista, jotka olivat kunnanhallituksen käsittelyssä. Eettiset ohjeet ollaan lähettämässä lautakuntiin lausunnolle ja tulevat myöhemmin päätettäväksi. Kun eettiset ohjeet on hyväksytty tulemme valvomaan, että niitä myös noudatetaan. Olimme nimittäin jo aiemmin tehneet valtuustoaloitteen, jossa hyvän hallinnon, avoimen ja läpinäkyvän päätöksenteon periaatteita kuvataan avoimuusrekisterin kaltaisesti.
Strategisista teemoista poistettiin kestävään kehitykseen ja ympäristöön liittyvä teema. Jouduimme avoimen valmistelun vuoksi pyytämään nähtäväksi sekä kokoomuksen että RKP:n ryhmien lähettämät e-mailit valmistelua johtaneelle kuntakehitysjohtajalle, joista sitten selvisi, miksi ehdotus oli muuttunut.
Kokonaisuus olisi kuitenkin jo kuntalainkin näkökulmasta ollut tärkeä. Valtuustokäsittelyssä kokoomuksen ja RKP:n mielestä oli riittävää, että asukkaiden viesti oli kuultu palautteissa ja että eri yhteyksissä oli mainittu sanat luonto ja ympäristö. Olennaista on kuitenkin, mitkä kunkin teeman tavoitteet, millaisilla keinoilla niihin pyritään ja miten tuloksia mitataan.
Kun ympäristöteemaa ei strategiassa ole, ei ole tavoitteita, ei seurantaa eikä liioin tehdä tarvittavia toimenpiteitä. Tämän näkökohdan toivat vahvasti esille myös valtuutetut Suvi Lindholm ja Tony Khalil.
Esitimme strategiaan liittyvän toivomusponnen, jossa ympäristökokonaisuutta avattaisiin laadittavalla erillisellä ohjelmalla. Pontta ei hyväksytty. Jätimme kuitenkin asiasta aloitteen.
Strategian valtuustokäsittelyssä mitkään muutkaan luontoon tai ympäristöön liittyvät hienosäädöt eivät tulleet hyväksytyiksi. Itse asiassa kuntakehityslautakunnan ja kunnanhallituksen käsittelyistä saattoi tehdä johtopäätöksen, että kokoomuksen ja RKP:n valtuutetuille on olemassa kiellettyjen sanojen lista. Niitä ovat muun muassa arvostamme kulttuurimaisemaamme, rauhallisuus, lähiluonto, ympäristö, kestävä kehitys.
Takana ovat tosiasialliset poliittiset erimielisyydet. Merkittävin niistä on suhtautuminen teollisiin aurinkovoimaloihin, joita Siuntiossa on ryhdytty kaavoittamaan valtakunnallisesti arvokkaiksi luokitelluille maisema-alueille ja pohjavesialueille. Meidän kantamme on, ettei edellytyksiä asemakaavoituksen aloittamiselle ole. Pohjavesien suojelu on ehdotonta. Valtakunnalliset arvokkaat maisema-alueet ovat myös kansallista omaisuutta.
Emme laske, päinvastoin kuin RKP, lapsiperheiden aiheuttamaa taloudellista rasitusta kunnalle etenkin, kun varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tilat ovat varsin uusia ja on vain hyvä, että niille on käyttöä. Emme liioin ymmärrä rasitusta siksikään, kun kuntien ikärakenne, myös Siuntiossa, on vanhenemaan päin, jota pidetään sitäkin taloudellisena rasituksena. Tosin me emme pidä. Näin siksi, että mielestämme kunnat ovat asukkaita varten ja asukkaat ovat kunnan suurin voimavara. Jälkimmäisen maininnan saimme kirjatuksi myös strategiaan.
Erikoista ja suorastaan lyhytnäköistä oli kokoomuksen ja RKP:n kanta kaavoituksen ja asuntorakentamisen suhteen. Puolueet katsoivat, ettei edes kunnan omaa asuntorakentamista tule ohjata julkisten liikenneyhteyksien äärelle.
Me ja myös Vihreät pidämme tärkeänä, että kaavoitusta ohjataan hyvien julkisten yhteyksien piiriin. Kyse on paitsi ilmastotavoitteista myös siitä, että haluamme paranevaa raideliikennettä ja kuntakeskukseen lisää niin yksityisiä kuin julkisiakin palveluita. Tämä on ollut myös pitkäaikainen Siuntion linja: aktiivinen maapolitiikka sekä kolmen keskuksen kehittäminen (kuntakeskus, kirkonkylä ja Störsvik). Myös hiljattain tehdyssä tutkimuksessa juuri kuntakeskusta ja kirkonkylää pidettiin ulkopuolisten silmissä kiinnostavina kohteina Siuntioon muuttamisen kannalta. Tulos selittynee silläkin, että näin mahdollistuu kohtuuhintainen asuminen.
Siuntion kuntastrategiassa on toki paljon hyvää. Olemme saaneet monia tärkeitä asioita strategiaan ja tulemme olemaan jatkossakin aktiivisia kunnan kehittämisessä ja yhteydenpidossa kuntalaisiin. Asioihin perehtyminen, aktiivinen osallistuminen lautakunnissa, kunnanhallituksessa ja valtuustossa asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa on juuri sosialidemokraattien toiminnan ydintä ja tavaramerkkiä.
Arja Alho
Siuntion sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtaja
