Siuntion Sosialidemokraatit Sjundeå Socialdemokrater

Millaisilla välineillä Siuntion maankäyttöä ohjataan?

Siuntion kunnan verkkosivujen mukaan strategista yleiskaavatyötä tehdään Siuntion kunnanvaltuuston päätöksen mukaisesti. Sen tavoitteena on muodostaa yhteinen näkemys kunnan maankäytöstä, kasvusta, palveluverkosta, liikenteestä, elinkeinoista sekä luonnon ja ympäristön huomioon ottamisesta.

Kuntakehityslautakunta päätti kuitenkin äänestyksen jälkeen 24.2.2026 (§ 11), että strategisen yleiskaavan ohjausrooli korvataan rakennemallilla. Perustelujen mukaan rakennemalli olisi yleiskaavaa ketterämpi valmistella ja päivittää mutta sen avulla voitaisiin vastata samalla tavalla maankäytön, asumisen, liikenteen, elinkeinojen ja ilmastotavoitteiden yhteensovittamiseen.

Rakennemallin ketteryys tarkoittaa kuntalaisten osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien vähentymistä siksi, että rakennemallin oikeusvaikutteisuus on erilainen, sitä ei ole.

Strateginen yleiskaava on yleiskaava, jonka suhteen noudatetaan alueidenkäyttölaissa säädettyä menettelyä. Rakennemalli ei ole sellainen suunnitteluväline, josta olisi säädetty laissa esim. sisällön tai menettelyn suhteen. Vaikka rakennemallissa nojattaisiin alueidenkäyttölaissa säädettyyn menettelyyn, sillä ei ole samaa asemaa kuin strategisella yleiskaavalla. Kyse ei siis ole pelkästä käsitteellisestä erosta.

Rakennemalli voi sinänsä olla tarkoituksenmukainen väline erittäin pitkän ajan maankäytön ideoivassa suunnittelussa mutta ei tulevina lähivuosina asemakaavavalmisteluun tulevien kaavojen kannalta.  Strateginen yleiskaavavalmistelu takaa rakennemallia huolellisemman ja eri näkökohtia paremmin punnitsevan lopputuloksen samoin kuin kuntalaisten mahdollisuuden lausua siitä.

Juuri tästä syystä on tärkeää selventää, miten rakennemalliin siirtyminen suhteutuu valtuuston hyväksymiin kaavoitustavoitteisiin ja missä toimielimessä tällaiset linjaukset ratkaistaan. Muuttuuko kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston rooli? Mikä on muitten lautakuntien rooli?

Päätös herättää perustellun kysymyksen lisäksi rakennemallin asemasta Siuntion suunnittelujärjestelmässä.

Siuntion kunnassa rakennemallin valmistelu etenee mm. kaikille avoimessa asukasillassa 29.9.2026. Sinänsä pidämme kannatettavana, että asukkaat voivat osallistua erilaisiin työpajoihin. Asiassa tarvitaan kuitenkin selvennys, mistä on tarkasti ottaen kysymys.

On jäänyt epäselväksi, onko rakennemalli tarkoitettu strategisen yleiskaavan valmistelun tueksi vai onko sen tarkoitus käytännössä korvata strateginen yleiskaava. Siksi pyydämme kunnanhallitukselta ja viranhaltijoilta selkeää vastausta seuraaviin kysymyksiin:

• Mikä on rakennemallin tarkoitus ja asema Siuntion maankäytön suunnittelussa?
• Onko rakennemallin tarkoitus täydentää strategista yleiskaavaa vai korvata se?
• Mitä käytännössä tarkoittaa kuntakehityslautakunnan äänestyksen jälkeen tekemä päätös korvata strategisen yleiskaavan ohjaava rooli rakennemallilla?
• Tuodaanko rakennemallin roolia koskevat linjaukset kunnanvaltuuston käsiteltäväksi?

Kuntademokratian näkökulmasta kyse on avoimuudesta, päätöksenteon johdonmukaisuudesta ja luottamuksesta. Kun kunnan pitkän aikavälin maankäyttöä koskevia ratkaisuja valmistellaan, kuntalaisilla on oikeus tietää, millä välineillä kunnan tulevaisuutta suunnitellaan ja millä toimielimellä on vastuu näiden linjausten hyväksymisestä. Vaarana on, että kuntalaisille jää epäselväksi, mikä on Siuntion todellinen maankäytöllinen linja ja miten sitä koskevista päätöksistä päätetään.  

Siuntion Sosialidemokraatit ry

Siuntion Sosialidemokraattien valtuustoryhmä

Siuntion kunnanvaltuusto kokoontui kesätauon jälkeen maanantaina 31.8.2026. Kokousta ei poikkeuksellisesti tallennettu. Haluamme siksikin välittää tuntoja ja tunnelmia kuntalaisille.

Valtuuston listalla oli lähinnä tiedoksi merkittäviä asioita, kuten Hinku-raporttikin, josta käytiin kuitenkin mielenkiintoinen keskustelu.

Olemme toivoneet, että saisimme informaatiokatsauksia meneillään olevista tai vireille tulevista hankkeista valtuuston kokousten yhteydessä etenkin silloin, kun esityslista on lyhyt. Usein on käynyt niin, että valtuutetut lukevat Siuntion kunnan toimista lehdestä tai somesta.

Henkilöstökertomus

Kuntastrategian yksi tavoitteista on hyvinvoiva henkilöstö. Avainlukuja hyvinvoinnin suhteen olivat henkilöstön vaihtuvuus, sairauspoissaolot ja hyvinvointi-indeksi.

Päätimme ryhmäkokouksessamme tuoda esille asioita, joihin toivomme kiinnitettävän huomiota jatkossa.

Ryhmämme puolesta Arja Alho korosti hyvän perehdytyksen, selkeiden työnkuvien ja kehitysmahdollisuuksien merkitystä työhyvinvoinnissa. On tärkeätä, että lähtöhaastatteluissa selvitetään juuri työnkuvan selkeyttä. Kun myös Siuntiossa on säästetty henkilöstöresursseista, tehtäviä on saatettu siirtää liikaa yhden viranhaltijan tai työntekijän harteille, jolloin jaksaminen voi joutua koetukselle.

Kristian Parviainen huomautti myös, että lähtijöiden ohella tulijoiden kannalta on tärkeää, että työnkuvat eivät ole kaikkea mahdollista, vaan sellaisia, joista voi selvitä työajassa.

Hinku-raportti

Ryhmän puolesta Arja Alho korosti kokonaisuutta ilmastotoimissa, jossa kunnilla ja kuntalaisillakin on roolinsa.  Kohtuullistaminen, kierrättäminen ja korjaaminen ovat avainasioita. Vihreän siirtymän nimissä ei voi tehdä ympäristön kannalta kielteisiä ratkaisuja, saati edistää luontokatoa.

Siuntiossa oli raportin osalta todettu liikenteen, maatalouden ja työkoneiden päästöt eräänlaisiksi kipupisteiksi, joitten suhteen on vielä tehtävää.

Maataloutta on syytä tukea uudistavassa viljelyssä, jolloin sato-odotusten parantaminen kulkee ympäristönsuojelun kanssa käsi kädessä. Metsien merkitystä hiilinieluina on myös vaalittava. Jatkuvalla kasvatuksella voi olla myös Siuntiossa suurta merkitystä laajojen avohakkuiden sijaan. Ryhmämme korosti myös liikenteen päästöjen vähentämistä yhdyskuntasuunnitelulla

Toimme esille myös pahoittelun siitä, ettei tuoreessa kuntastrategiassa ole ympäristöulottuvuutta omana kokonaisuutena. Sosialidemokraattien ja vihreiden valtuustoryhmät olisivat pitäneet sitä välttämättömänä. Vihreiden Satu Söderlund muistutti Siuntion kunnan ympäristönsuojelun aliresurssoinnista.

RKP:n Anders Karell huomautti maatalouden osalta kustannusten noususta. Esimerkiksi lannoitteiden hintojen raju nousu on heikentänyt kotimaisen ruoantuotannon edellytyksiä. Valtuutettumme Suvi Lindholm korosti kotimaisen tuotannon ja lähiruoan merkitystä. Hän ilmaisi arvostuksensa siuntiolaisille viljelijöille siitä, että valtakunnallisesti arvokkaat viljellyt maisemat ovat elähdyttämässä meitä kaikkia. Arvostuksen jakaa myös ryhmämme.

Arja Alho muistutti, että ruokahuollon merkitys on suuri globaalisti ja kansallisesti. Kuivuus ja sään ääri-ilmiöt vaarantavat ruoantuotantoa. Siuntiossa on viljelty maata vuosisatoja. Lyhytnäköisesti ruoan tuotannon edellytyksiä Siuntiossa, kuten maatalousmaan muuttamisella muihin tarkoitusperiin, ei pidä tehdä.

Kristian Parviainen korosti yhdyskuntasuunnittelun merkitystä, jonka suhteen Siuntio ei ole johdonmukainen. Hän viittasi juuri pidettyyn Störsvikin asukasiltaan, jossa esiteltiin tehtyä alueen kehittämissuunnitelmaa. Hänen mielestään se oli ongelmallinen siksi, että se vahvistaa alueiden eriytymistä myös ympäristöllisesti.

Suunnitelmassa korostettiin hyvätuloisten (yli 31000 € vuodessa ja kotitalouksien osalta 60 000-80 000 € ansaitsevien) asukkaiden tärkeyttä.  Tulorajaus oli tehty otantatutkimuksessa. Störsvikistä halutaan hyvätuloisten alue, kehittämisen avainsana oli luksus. Alueelle ei toivottu kerrostaloja eikä vuokra-asumista, ei liioin tuuli- eikä aurinkovoimaa eikä yritystoimintaa golfyrittäjien lisäksi. Alueen eriyttämistä korostivat myös suunnitelmat Störsvikin nimen muuttamisesta Pickalaksi (ja vielä oman postinumeronkin saaminen.)

Kokoomuksen valtuutettu Mikael Nuotio hämmästeli Parviaisen puheenvuoroa. Hänen mielestään asukasillassa puhuttiin luontoarvoista ja päiväkodista. Hän myös moitti sosialidemokraatteja siitä, ettemme halua yritystoimintaa mihinkään.

Parviainen totesi siteeraavansa suoraan esitettyä kehittämissuunnitelmaa, joka oli illan aiheena. Hän muistutti, että Hinku-tavoitteiden saavuttamiseksi erityisesti kuntakeskusta on kehitettävä monipuolisena asumisen alueena jo raideliikenteenkin vuoksi. Hän muistutti myös, että yritystoimintaa on syytä keskittää tulevalle teollisuusalueelle Kelaan Hangontien varteen eikä ripotella pitkin kuntaa. Yritysalueen suhteen ryhmämme on ollut aktiivinen ja aloitteellinen.

RKP:n Stefan Svanfeldt ilmaisi tyytyväisyytensä siitä, että sähköautojen osuus Siuntion autokannassa on kasvanut. Hänen ryhmätoverinsa Anders Karell muistutti, että pitää muistaa sähköautojen valmistamisen koko ketju: niiden tekeminen tuottaa päästöjä ja kuluttaa harvinaisia metalleja jossain muualla. Hän myös kysyi, mikä mahtaa olla siuntiolaisten jalanjälki lentoliikenteessä?

Valtuuston listalla oli myös palkanlaskennan osalta yhteistyön päättyminen Lohjan kanssa.  Nyt on käynnistetty kilpailuttaminen. Ryhmämme muistutti oman toiminnan merkityksestä. Siuntiossa on saatu hyviä kokemuksia ulkoistettujen palvelujen kotouttamisesta. Kustannusero ulkoistetun ja oman toiminnan välillä ei ole suuri, vaikka oman toiminnan varahenkilöjärjestelytkin otetaan huomioon.

Valtuustoryhmämme jätti kaksi aloitetta. Suvi Lindholm oli valmistellut aloitteen: Lainattavia uimakortteja kirjastolle 6–17-vuotiaille lapsille ja Mervi Lahtinen aloitteen: Ruoka-avun ja hävikkiruoan hyödyntämisen kehittämisestä Siuntiossa

Arja Alho

Kuvassa vasemmalta valtuustoryhmämme; Arja Alho, Kusti Kaukoniemi, Keijo Tarnanen (Tony Khalil oli estynyt), Suvi Lindholm, Mika Mäenpää-Louekoski sekä Kristian Parviainen. Kuvasta puuttuu Mervi Lahtinen, joka istui puheenjohtajapöydän takana johtamassa puhetta.

Päätöksentekijöiltä puuttuu rohkeus esittää kohtuullisuuden ohjelmaa, Arja Alho kirjoittaa.

Kesän uutiskuvat huippuhelteistä ja jättimetsäpaloista ovat vahvistusta sille, että ilmastomuutoksen vaikutukset hikoiluttavat ja näännyttävät – eikä loppua näy.

Ihmisen toiminnan aiheuttama lämpötilan nousu ajoittuu teollistumiseen ja kapitalismiin. Jälkimmäiseen kuulunut voitontavoittelu on mahdollistanut tuhlailun energiassa ja luonnonvarojen käytössä. Työvoiman suojelu otti koville samoin kuin hyvinvointivaltion rakentaminen. On vain tosiasia, että ansio kuuluu työväenliikkeelle.

Nyt pitäisi nostaa vaikeuskerrointa. Ihminen on osa ekosysteemiä, jossa kaikki tarvitsevat kaikkia. Kokonaiskuva, syy- ja seuraussuhteet on syytä tuntea. Tietoa on ja osaamista. Päätöksentekijöiltä puuttuu kuitenkin pitkä sihti ja rohkeus esittää kohtuullisuuden ohjelmaa.

Kohtuullisuus lävistää makro- ja mikrotasot. Ympäristöä ei voi suojella teoilla, jotka aiheuttavat ylikulutusta – olipa se energiaa, luonnonvaroja tai harvinaisia metalleja.

Kiertotalous tarjoaa mahdollisuuksia. Jätteiden kierrätyksessä on oikea suunta. Asukasta kohden se oli viimeksi meillä 447 kg, noin 13,5 % pienempi kuin EU-maissa keskimäärin ja kierrätysasteena 49%. Tehtävää silti on, jotta päästään suositustasoon 65 %.

Lasi ja metallit voivat kiertää miltei ikuisesti, muovin uusiokäyttö on mahdollista, biojätteestä on moneksi. Sitten on vapaamatkustajia kuten kaivosteollisuus. Se tuottaa 76 % kaikista jätteistä, samoin miltei kaiken vaarallisista jätteistä, mutta ei maksa jäteveroa! Energiakulutuksen suhteen datakeskukset herättävät aiheellista huolta.

Kiertotalouteen liittyy myös korjaaminen. Korjaaminen on usein käsityöläisyyttä. Osuuskunnat alustana voivat olla ratkaisu. Tällä hetkellä ongelma on, että viranomaiset tulkitsevat osuuskuntalaisen yrittäjäksi, mikä on selvä virhetulkinta. Osuuskuntien keskusjärjestö Pellervo toimii onneksi mallikkaasti ja on nostanut osuuskunnassa työskentelevien sosiaaliturva-aukot esille.

Korjaamista ei oikein voi ulkoistaa tekoälylle. Jotta korjaajia, vaatteista kaikenlaisiin vekottimiin, löytyy, kohtuullinen toimentulo ja sosiaaliturva ovat ensimmäiset turvattava asiat. Kuluttaja valitsee varmasti korjaamisen, jos ja kun se on mahdollista.

Kolumni on julkaistu Länsi-Uusimaa lehdessä 27.8.2026

Lupa- ja valvontavirasto käsitteli kuntalaisen tekemän kantelun, joka koski Gårdskullan aurinkovoimalan asemakaavaprosessin käynnistämistä (Tekninen lautakunta 13.5.2025 § 65). Virasto katsoi päätöksessään, että kunnanvaltuusto oli 7.4.2025 päättänyt siirtää asemakaavan käsittelyn vuodelle 2026. Viraston mukaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman hyväksyminen sekä vireilletulosta kuuluttaminen ovat osa asemakaavan valmistelua, minkä vuoksi teknisellä lautakunnalla ei ollut perusteita edistää asemakaavaprosessia vuonna 2025. Virasto ilmaisi käsityksenään, että teknisen lautakunnan olisi tullut toimia valtuuston päätöksen mukaisesti.

Asian käsittelyn yhteydessä tekninen lautakunta ei ollut yksimielinen. Mervi Lahtinen (sd.) esitti asian pöydälle jättämistä. Satu Söderlund (vihr.) kannatti tehtyä esitystä, mutta se hävisi äänestyksessä.

Tapaus on nostanut esiin kysymyksen toimielinten välisestä toimivallasta sekä siitä, missä määrin lautakunnat voivat poiketa valtuuston hyväksymistä linjauksista ja ohjelmista. Virasto myös totesi, että mahdollisiin valmisteluvaiheen virheisiin voidaan vedota myöhemmässä muutoksenhaussa varsinaisen kaavapäätöksen yhteydessä.

Vastaavanlainen toimivaltakysymys on noussut esiin myös strategisen yleiskaavan valmistelussa. Kunnanvaltuuston hyväksymässä kaavoitusohjelmassa strategisen yleiskaavan uudistamiseen sisältyi koko kunnan kattava tarkastelu sekä rakennemallitasoinen tarkastelu.

Kuntakehityslautakunta päätti 24.2.2026 (§ 11), että strategisen yleiskaavan ohjaava rooli korvataan rakennemallilla. Päätös ei ollut yksimielinen. Arja Alho (sd.) vastusti esitystä Kusti Kaukoniemen (sd.) kannattamana, mutta esittelijän ehdotus hyväksyttiin äänestyksen jälkeen.

Keskustelussa on syytä huomioida strategisen yleiskaavan ja rakennemallin erilainen asema. Strateginen yleiskaava on alueidenkäyttölain mukainen kaava, jonka laatimisessa noudatetaan laissa säädettyä menettelyä ja jonka kunnanvaltuusto hyväksyy. Rakennemalli puolestaan on strateginen suunnitteluväline, josta ei ole säädetty alueidenkäyttölaissa eikä sillä ole yleiskaavan kaltaisia oikeusvaikutuksia.

Tämän vuoksi voidaan kysyä, voidaanko valtuuston hyväksymään kaavoitusohjelmaan sisältynyt strateginen yleiskaava korvata lautakunnan päätöksellä toisella suunnitteluvälineellä vai edellyttääkö tällainen muutos valtuuston nimenomaista päätöstä.

Lupa- ja valvontaviraston päätös tulee tekniselle lautakunnalle tiedoksi 18.8.2026 kokouksessa.

Siuntion kunnan toiminta – kuten kaikkien Suomen kuntien – perustuu asukkaiden itsehallintoon ja sille, että asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet toteutuvat kunnan toiminnassa. Kunnanvaltuusto on valittu käyttämään asukkailta saatua valtaa mutta niin, että vuorovaikutuksellisuus toimii ja etteivät kuntalaiset ja heidän toiveensa jää huomiotta.

Kuntastrategia on lakisääteinen ja tärkein valtuustokauden toimintaa ohjaava asiakirja. Siinä päätetään kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista sekä keinoista, miten niihin päästään. Tärkeimmät tehtävät liittyvät kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseen, palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen, kunnan asukkaiden osallistumisen ja vaikuttamisen turvaamiseen sekä elinympäristöön ja alueen elinvoimasta huolehtimiseen omistaja- ja henkilöstöpolitiikan ohella. Palvelut tulee järjestää lain mukaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.

Hyvää Siuntion kuntastrategian valmistelussa onkin ollut asukkaiden poikkeuksellisen laaja kiinnostus olla mukana valmistelun käynnistämisvaiheessa ja sen määrittämisessä, mikä tekee Siuntiosta hyvän paikan asua ja olla. Myös Siuntion sosialidemokraatit – Sjundeå socialdemokrater kysyi vielä Siuntio-päivänä kuntalaisilta, miksi he viihtyvät Siuntiossa. Keskeinen viesti oli rauhallinen ja luonnonläheinen ympäristö, rikas kulttuuriperintö ja -maisema. Samalla kuitenkin vahvuutena oli pääkaupunkiseudun läheisyys ja silti oma rauha kuten myös kohtuuhintainen asuminen.

Kuntastrategiatyössä yhteisillä työpajoilla on ollut suuri merkitys.  Kuitenkin valmistelutyön aivan loppumetreillä monet aiemmin tärkeänä pidetyt strategian avainasiat muuttuivat.

Vision ja mission keskeiset ydinasiat eivät näy enää strategisissa teemoissa eikä valituissa arvoissa. Ympäristöteema poistettiin kokonaan.

Kun asukkaat pitivät arvossa rauhallisuutta ja leppoisuutta siuntiolaisessa elämäntavassa samoin kuin työpajat, se kuitenkin poistettiin arvoista. Kuitenkin Siuntion brändityön keskeinen viesti on: ota rauhallisesti – ta det lugnt.  Jostain syystä arvoja saikin olla vain neljä viiden sijaan. Strategiasta ei tullutkaan takkia, eikä edes kunnolla liivejä, kuten kävi sadussakin, kun hiiri kissalle takkia ompeli.

Arvoissa ongelmallisin oli osallisuus, jolle oli annettu sisällöksi vain ”tuemme yhteisöllisyyttä ja puhallamme yhteen hiileen”. Tämä muotoilu on tosiasiallisesti ristiriidassa kuntalaisten osallistumisen ja vaikutusmahdollisuuksien turvaamisen kanssa.

Osallisuus lähtee siitä, että kuntalaiset saavat tietoa kunnan toiminnasta, että järjestetään tilaisuuksia ja kyselymahdollisuuksia ja että avoin ja läpinäkyvä keskustelukulttuuri tukee kiinnostusta olla mukana ja vaikuttamassa.  ”Puhallamme yhteen hiileen” on mahdollista silloin, kun jokaisen mielipiteellä on merkitystä ja myös vähemmistöön jääneiden näkemyksiä kunnioitetaan ja otetaan huomioon. kuten demokratiaan kuuluu.

Sosialidemokraatit esittivät, että arvoja olisi kuvattu tarkemmin, jotta niiden toteutumista voidaan myös seurata. Kokoomuksen ja RKP:n kanta oli kielteinen. Valtuusto päättikin poistaa osin harhaanjohtavat ja suppeat arvoja kuvaavat lisäluonnehdinnat. Tarkemmat kuvaukset löytyvät eettisistä ohjeista, jotka olivat kunnanhallituksen käsittelyssä. Eettiset ohjeet ollaan lähettämässä lautakuntiin lausunnolle ja tulevat myöhemmin päätettäväksi. Kun eettiset ohjeet on hyväksytty tulemme valvomaan, että niitä myös noudatetaan. Olimme nimittäin jo aiemmin tehneet valtuustoaloitteen, jossa hyvän hallinnon, avoimen ja läpinäkyvän päätöksenteon periaatteita kuvataan avoimuusrekisterin kaltaisesti.

Strategisista teemoista poistettiin kestävään kehitykseen ja ympäristöön liittyvä teema. Jouduimme avoimen valmistelun vuoksi pyytämään nähtäväksi sekä kokoomuksen että RKP:n ryhmien lähettämät e-mailit valmistelua johtaneelle kuntakehitysjohtajalle, joista sitten selvisi, miksi ehdotus oli muuttunut.

Kokonaisuus olisi kuitenkin jo kuntalainkin näkökulmasta ollut tärkeä. Valtuustokäsittelyssä kokoomuksen ja RKP:n mielestä oli riittävää, että asukkaiden viesti oli kuultu palautteissa ja että eri yhteyksissä oli mainittu sanat luonto ja ympäristö. Olennaista on kuitenkin, mitkä kunkin teeman tavoitteet, millaisilla keinoilla niihin pyritään ja miten tuloksia mitataan.

Kun ympäristöteemaa ei strategiassa ole, ei ole tavoitteita, ei seurantaa eikä liioin tehdä tarvittavia toimenpiteitä. Tämän näkökohdan toivat vahvasti esille myös valtuutetut Suvi Lindholm ja Tony Khalil.

Esitimme strategiaan liittyvän toivomusponnen, jossa ympäristökokonaisuutta avattaisiin laadittavalla erillisellä ohjelmalla. Pontta ei hyväksytty. Jätimme kuitenkin asiasta aloitteen.

Strategian valtuustokäsittelyssä mitkään muutkaan luontoon tai ympäristöön liittyvät hienosäädöt eivät tulleet hyväksytyiksi. Itse asiassa kuntakehityslautakunnan ja kunnanhallituksen käsittelyistä saattoi tehdä johtopäätöksen, että kokoomuksen ja RKP:n valtuutetuille on olemassa kiellettyjen sanojen lista. Niitä ovat muun muassa arvostamme kulttuurimaisemaamme, rauhallisuus, lähiluonto, ympäristö, kestävä kehitys.

Takana ovat tosiasialliset poliittiset erimielisyydet. Merkittävin niistä on suhtautuminen teollisiin aurinkovoimaloihin, joita Siuntiossa on ryhdytty kaavoittamaan valtakunnallisesti arvokkaiksi luokitelluille maisema-alueille ja pohjavesialueille. Meidän kantamme on, ettei edellytyksiä asemakaavoituksen aloittamiselle ole. Pohjavesien suojelu on ehdotonta. Valtakunnalliset arvokkaat maisema-alueet ovat myös kansallista omaisuutta.

Emme laske, päinvastoin kuin RKP, lapsiperheiden aiheuttamaa taloudellista rasitusta kunnalle etenkin, kun varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tilat ovat varsin uusia ja on vain hyvä, että niille on käyttöä. Emme liioin ymmärrä rasitusta siksikään, kun kuntien ikärakenne, myös Siuntiossa, on vanhenemaan päin, jota pidetään sitäkin taloudellisena rasituksena. Tosin me emme pidä. Näin siksi, että mielestämme kunnat ovat asukkaita varten ja asukkaat ovat kunnan suurin voimavara. Jälkimmäisen maininnan saimme kirjatuksi myös strategiaan.

Erikoista ja suorastaan lyhytnäköistä oli kokoomuksen ja RKP:n kanta kaavoituksen ja asuntorakentamisen suhteen.  Puolueet katsoivat, ettei edes kunnan omaa asuntorakentamista tule ohjata julkisten liikenneyhteyksien äärelle.

Me ja myös Vihreät pidämme tärkeänä, että kaavoitusta ohjataan hyvien julkisten yhteyksien piiriin. Kyse on paitsi ilmastotavoitteista myös siitä, että haluamme paranevaa raideliikennettä ja kuntakeskukseen lisää niin yksityisiä kuin julkisiakin palveluita. Tämä on ollut myös pitkäaikainen Siuntion linja: aktiivinen maapolitiikka sekä kolmen keskuksen kehittäminen (kuntakeskus, kirkonkylä ja Störsvik). Myös hiljattain tehdyssä tutkimuksessa juuri kuntakeskusta ja kirkonkylää pidettiin ulkopuolisten silmissä kiinnostavina kohteina Siuntioon muuttamisen kannalta. Tulos selittynee silläkin, että näin mahdollistuu kohtuuhintainen asuminen.

Siuntion kuntastrategiassa on toki paljon hyvää. Olemme saaneet monia tärkeitä asioita strategiaan ja tulemme olemaan jatkossakin aktiivisia kunnan kehittämisessä ja yhteydenpidossa kuntalaisiin. Asioihin perehtyminen, aktiivinen osallistuminen lautakunnissa, kunnanhallituksessa ja valtuustossa asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa on juuri sosialidemokraattien toiminnan ydintä ja tavaramerkkiä. 

Arja Alho

Siuntion sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtaja

Kuntastrategiassa käsitellään ympäristökysymyksiä viitteellisesti. Siuntion vetovoimatekijöistä merkittävin on kuitenkin rauhallinen ja luonnonläheinen ympäristö pääkaupunkiseudun kupeessa.

Siuntio on myös Hinku-kunta ja Siuntionjoen hyväksi on tehty mittavia panostuksia. Siuntio tunnetaan myös kulttuurimaisemastaan. Sielu lepää maisemassa, on inspiraation ja hyvinvoinnin lähde.  Myös Kopparnäsin luonnonsuojelualueen mahdollisuudet tulee tunnistaa ja monet erilaisen liikkumisen ja virkistystoiminnan mahdollisuudet matkailu mukaan lukien.

Kestävän kehityksen hyväksi voidaan tehdä paljon arkisilla valinnoilla. Maankäytön kannalta on tunnistettava julkisten liikenneyhteyksien merkitys mutta myös muut infraratkaisut. Lähiluonnolla ja liikuntareiteilläkin on merkitystä kuntalaisten viihtyvyyden kannalta. Yritystoiminnassa voidaan edistää kiertotalouden ja aineettoman pääoman mahdollisuuksia myös kunnan toimin toimi- ja työtilaratkaisuin. Kun kunta on vastuussa työllisyyspalveluista, myös korjaus- ja lainaustoiminnalla voidaan edistää kestäviä arjen valintoja ja edistää pienyrittäjyyttä ja kunnan palvelutoiminnan monimuotoisuutta kuten esimerkiksi talkkaripalvelua. Virkistysmahdollisuudet tarjoavat myös monia työllistäviä tai yrittämiseen liittyviä mahdollisuuksia.

Kestävää kehitystä tukevien ratkaisujen tulee olla itsessään kestäviä, luonnonvaroja ja energiaa säästäviä sekä ratkaisujen sukupolvien yli ulottuvia. Valtuustoryhmämme on tehnyt aihepiiristä monia aloitteita liittyen kierrätykseen, kiertotalouteen, talkkaritoimintaan mutta myös valtakunnallisesti arvokkaiden siuntiolaisten maisemien vaalimisesta ja luonnon monimuotoisuuden edistämisestä.

Edellä olevan perusteella esitämme:

Kunnanvaltuusto edellyttää, että kuntastrategian täydentämiseksi valmistellaan Siuntion kunnalle ympäristöulottuvuutta käsittelevä ohjelmakokonaisuus. Ohjelmassa tulee käsitellä niin kiertotalouden (muun muassa sitä tukeva yritystoiminta, kunnan omat toimet lainaus- ja korjaustoiminta yms), julkisen liikenteen kehittämisen ja yhdyskuntarakenteen välisten yhteyksien tärkeyttä samoin kuin matkailun mahdollisuuksia (muun muassa Siuntion-joki, Kopparnäs, pyöräily- ja ratsastusmahdollisuudet yms.) ja jossa huomioidaan luonnon monimuotoisuuden, kulttuurimaiseman sekä kuntalaisten hyvinvoinnin ja viihtyvyyden merkitys.

Siuntiossa 22.6.2026

Arja Alho

Kusti Kaukoniemi

Tony Khalil

Mervi Lahtinen

Suvi Lindholm

Mika Mäenpää-Louekoski

Keijo Tarnanen

Valtuustoryhmämme varsinaiset jäsenet Arja Alho, Kristian Parviainen, Mika Mäenpää-Louekoski, Tony Khalil, Suvi Lindholm, Kusti Kaukoniemi sekä Mervi Lahtinen (pj) olivat paikalla kokouksessa.

§ 27 Hinnoittelupäätös Palonummen alueen tonteille – tonttihintatason tarkistaminen

Valtuusto päätti toteuttaa Palonummen tontteihin hinnantarkistuksen (hintoja lasketaan 20%). Kunta jatkaa alueen aktiivista markkinointia, erityisesti Asuntomessut 2027- vuoden näkyvyyden hyödyntämiseksi. Kunta laajentaa markkinointia myös rakennuttajiin ja taloteollisuuteen, yksityisten ostajien ohella, tonttikysynnän vahvistamiseksi.

Keskustelussa Arja Alho korosti Siuntion kunnan omistaman maan ja aktiivisen maapolitiikan edistävän myös kunnan kasvutavoitteita. Kristian Parviainen totesi keskustelussa, että tyhjät tontit eivät tuota mitään ja kiitti virkamiesten toimia tähän saakka, sekä korosti sitä että tonttimarkkinoinnissa olisi hyvä korostaa myös Siuntion kunnan HSL-liikenneyhteyksiä. Tony Khalil piti puheenvuoron siitä, että lapsiperheitä kannattaa houkutella kuntaan, sillä lapsimäärien on ennustettu vähenevän. Lisäksi Vihreiden Kristian von Essen ehdotti, että pykälä tarkistetaan kokouksessa, jotta markkinoinnissa päästään alkuun mahdollisimman pian. Ehdotusta kannattivat Kristian Parviainen sekä Vihreiden Satu Söderlund. Valtuusto oli tästä yksimielinen.

§ 28 Omavelkaisen takauksen myöntäminen, KAS kodit Oy

Valtuusto päätti yksimielisesti myöntää KAS kodit Oy:lle 100 % omavelkaisen takauksen lainalle joka käytetään katto- ja julkisivuremontin toteuttaminen osoitteessa Charlotta Lönnqvistin tie 2 sijaitsevaan vuokrataloon.

Arja Alho piti puheenvuoron ryhmän puolesta ja kertasi ryhmän jättämästä valtuustoaloitteesta vuonna 2021, jossa pyydettiin kuntaa kiirehtimään kerrostalojen julkisivuremonttia. Alho lausui kiitoksensa, että nyt vihdoin tapahtuu.

§ 29 Västra-yhteistyön käynnistäminen

Valtuusto päätti hyväksyä yhteistyösopimuksen Västra-yhteistyöstä. Samalla valtuusto hyväksyi, että Siuntion kunta käynnistää Västra-yhteistyön yhdessä Hangon kaupungin, Raaseporin kaupungin, Inkoon kunnan ja Kirkkonummen kunnan kanssa isäntäkuntamallin mukaisesti siten, että Inkoo on hallinnollisesti vastuullinen isäntäkunta. Siuntion kunnan osuus rahoituksesta sisällytetään kunnan tulevaan talousarvioesitykseen, noin 28 000 euroa/vuosi.

Arja Alho esitti kokouksessa ryhmämme toivomusponnen, joka kuuluu seuraavasti:

Hyväksyessään Västra-yhteistyön käynnistämisen kunnanvaltuusto edellyttää saavansa vuosittaisen raportin yhteistyöstä, sen tuloksista ja arvion jatkokehittämisen mahdollisista tarpeista. Keskustelussa ponsi sai kannatusta yli puoluerajojen ja ponsi myös yksimielisesti hyväksyttiin.

§ 30 Yhteistyösopimus Siuntion kunnan ja Siuntion Monitoimihalli Oy:n välillä

Kunnanvaltuusto päätti kunnan ja halliyhtiön välisen hyväksyä yhteistyösopimuksen ja kumota samalla entisen yhteistyösopimuksen.

Tony Khalil piti asiassa puheenvuoron ja kiitti koko ryhmän puolesta siitä, että liitteet olivat ilahduttavasti nyt ajan tasalla ja tietoa oli riittävästi. Arja Alho omassa puheenvuorossaan yhtyi Tonyn kiitoksiin, ja totesi lisäksi, että tällainen valmistelu vastaa hyvän hallinnon periaatteita. Viime syksynä näin ei vielä ollut.

§ 31 Hallintosäännön mukainen ilmoitus toimivallan siirtopäätöksistä 2026

Hallintosäännön § 27 mukaan toimivallan siirtopäätöksistä on pidettävä ajantasaista luetteloa toimialueella. Luettelo toimielimen ja viranhaltijoiden toistaiseksi voimassa olevista delegoinneista annetaan kunnanvaltuustolle tiedoksi vuosittain maaliskuussa.

Seuraavat päätösvallan siirtopäätökset ovat selvillä:

KH 27.10.2025 § 285: Kunnanhallitus delegoi kunnanjohtajalle 31.12.2026 asti oikeuden päättää sopimuksen jatkamisesta Lohjan kaupungin kanssa koskien talous- ja henkilöstöpalveluiden yhteistyötä vuodesta 2027 alkaen.

KH 17.6.2025 § 135: Kunnanhallitus delegoi tekniselle lautakunnalle toimivallan hankintapäätöksen sisältämän Sudenkaaren verkostosaneerauksen VAIHE 3:n toteuttamisesta.

Valtuusto merkitsi nämä tiedoksi.

§ 32 Vastaus valtuustoaloitteeseen lapsivaikutusten arvioinnin (LAVA) ottamisesta pakolliseksi osaksi Siuntion kunnan päätöksentekoprosessia – SDP:n valtuustoryhmä

Puheenjohtaja Mervi Lahtinen kiitti avauspuheenvuorossaan Nuorisovaltuustoa lausunnosta asiaan. Suvi Lindholm, joka on aloitteen takana ja ensimmäinen allekirjoittaja piti puheenvuoron, jossa kiitti virkakuntaa vastauksesta. Hän totesi puheenvuorossaan, että ottamalla lapsivaikutusten arvion kunnassa käyttöön näytämme samalla, että lapset ovat meidän kunnassa tosi tärkeitä ja heidän mielipiteillään on oikeasti väliä. Suvi Lindholm toivoi, että malli olisi mahdollisimman käytännönläheinen ja kevyt, jotta se sopii Siuntioon. Myös Suvi kiitti nuorisovaltuustoa lausunnosta ja siitä, että hekin nostivat lausunnossa esille lasten ja nuorten ikätasoisen kuulemisen asioista päätettäessä.

Lisäksi valtuusto sai vastaukset seuraaviin aloitteisiin:

§ 33 Vastaus valtuustoaloitteeseen viranomaisten käsittelymaksujen hintojen päivittämisestä – Kokoomuksen valtuustoryhmä

§ 34 Vastaus valtuustoaloitteeseen toimenpiteistä Siuntion lasten koulutien turvaamiseksi – RKP:n valtuustoryhmä

§ 35 Vastaus valtuustoaloitteeseen Alueellisen valmiuskeskuksen (AVAK) – toiminnasta – Kokoomuksen valtuustoryhmä

§ 36 Aloitteiden jättäminen

Kusti Kaukoniemi jätti aloitteen ”Elämänkatsomustiedon oppimateriaalien hankkiminen Aleksis Kiven koulun alakoulun oppilaille”, jonka koko ryhmämme allekirjoitti.

Seuraava valtuuston kokous pidetään 1.6.2026 klo 18.30. Päätettävänä tuolloin tulee etukäteistiedon mukaan olemaan mm. kunnan strategia vuosille 2027-2031. Kokousta voit seurata paikan päällä Siuntion sydämessä tai live-streamin kautta kunnan Facebook-sivuilta.

Sosialidemokraattisessa valtuustoryhmässä pidämme tärkeänä, että päätöksenteolle tarvittavasta tiedon saatavuudesta huolehditaan. Tämä tarkoittaa, että päätöksen valmisteluun liittyvä tieto kerrotaan kattavasti, dokumentit ja mahdollinen muu tieto kuten kartat tai selvitykset ovat helposti löydettävissä ja myös päätettävien asioiden liiteaineistoina. Kaavoitukseen ja maankäyttöön liittyvässä päätöksenteossa laki edellyttää muun muassa vaikutusarvioita. Meistä on reilua myöntää, että puutteita on esiintynyt.

Tärkeätä on myös, että päätöksentekoprosessi on selkeä, lainmukainen sekä kunnan oman säännöstön mukainen. Horjuvuutta on esiintynyt tarpeettoman paljon.

Päätöksentekokulttuurin suhteen pidämme tärkeänä avointa keskustelua, joka on kunnioittavaa ja kohtelee tasapuolisesti eri osapuolia, ei ole syrjivää, vaan enemmänkin kannustavaa ja on myös ehdottoman rehellistä. Epäasiallisen kohtelun tunnistaminen on jokaisen vastuulla eikä se ole äänestyspäätös.

Mielestämme on selvää, ettei ketään saa painostaa eikä johtaa harhaan päätöksentekotilanteissa, vaikeistakin asiakokonaisuuksista tai erilaisten ideoiden esittämisestä on voitava keskustella yhteisesti ilman pelkoa tulla arvostelluksi tai nolatuksi. Avoin suhtautumistapa lisää luottamusta ja lisää päätösten laatua.

Olemme tällä valtuustokaudella tehneet ehdotuksia aloittein, viestein ja keskusteluin, joita luottamushenkilömme ovat käyneet viranomaisten ja muiden luottamushenkilöiden kanssa hyvän hallinnon vahvistamiseksi, avoimen ja läpinäkyvän päätöksenteon turvaamiseksi ja myös osallistamisen vahvistamiseksi. Kysymys on ennen muuta yleisestä toimintalinjasta ja sen kirkastamisesta, johon yhteisesti tulee sitoutua.

Emme pidä tarkoituksenmukaisena käsitellä teknistä lautakuntaa, saati mitään muutakaan toimielintä ja niiden tapahtumia erillisenä. Olemme havainneet epäkohtia myös muitten toimielinten tavassa valmistella asioita ja käsitellä niitä yhteisesti. Kyse on periaatteista ja toimintalinjasta. Kun tämä ymmärretään, voidaan päästä eteenpäin ja muuttaa käytäntöjä ja kulttuuria luottamusta rakentavalla tavalla paitsi toisiimme myös kuntalaisiin.

Siuntion Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä

Kansanvaltaisen demokratiakäsityksen keskiössä on vallankäyttö: ketkä sitä käyttävät ja miten. Eri tutkimukset paikantavat demokratian rapautumisen erityisesti eriarvoisuuden kasvuun, joka syö luottamusta ja luo kasvualustaa polarisaatiolle.

Vastakkainasettelu on vallannut maailman onnellisimman kansan ja kanssakäymisen tavat. Eduskuntakeskusteluissa blokkijako menee hallitus-oppositio -asetelman kautta ja käytetty retoriikka on sivaltelua, syytöksiä ja saivartelua puolin ja toisin. Somessa se menee hiukan toisin.

Otan kaksi esimerkkiä oman kotikuntani Siuntion päätöksenteon vastakkainasettelun syvenemisestä. Monien työpajojen jälkeen kuntastrategia muuttui kalkkiviivoilla. Käsittelyyn tuli karsittu ja hyvin erilainen strategia, josta oli keskusteltu yhdessä ja josta kuntalaiset olivat antaneet palautetta poikkeuksellisen paljon. Niukan enemmistön muodostavien ryhmien näkemykset jyräsivät – oli lähetetty sähköpostia valmistelijalla.

Aiemmat arvot, kuten leppoisuus tai vetovoimatekijänä luonnonläheisyys sekä kulttuurimaiseman arvostaminen, oli pyyhitty pois. Tilalle oli tullut taloutta ja yritystoiminnan edellytyksiä sen sijaan, että niitä olisi yhdistetty ja tasapainotettu esimerkiksi kulttuurin, matkailun ja luontoarvojen kanssa.

Toinen on vireillä olevat teolliset aurinkopaneelivoimalat, joita suunnitellaan valtakunnallisesti arvokkaiksi luokitelluille
kulttuurimaisema- ja osin myös pohjavesialueille.

Polarisaatio ei näy vain äänestysluvuissa, vaan myös toisten kohtelussa. Hyvän hallinnon periaatteet ovat olleet koetuksella, valmistelussa on puutteita, pilkalliset kommentit ja silmien pyörittely ovat vastauksia kysymyksiin, harhaanjohtaminen ja painostaminen ovat tulleet tavaksi: asiat eivät riitele, vaan aikuiset ihmiset.

Tosiasioita kuitenkin ovat, että ilmastotoimien kannalta viljelyalueet ovat parempia hiilinieluja kuin niiden muuttaminen paneelimereksi, sähkönkulutuksen tolkuton kasvattaminen datakeskuksilla on energiapoliittisesti kestämätöntä tai että paneelit kuluttavat harvinaisia maametalleja. Nyt niistä on tullut blokkikysymyksiä, joissa yhteisen näkemyksen hakemiselle ei ole sijaa.

Diili ei ole demokratiaa, vaikka kumpikin sana alkaa d-kirjaimella.

Arja Alho

Kunnanvaltuutettu, VTT

Kolumni on julkaistu Länsi-Uusimaa lehdessä 22.4.2026

Siuntion SDP:n puolueosasto ja joukko puolueen paikallispoliitikkoja ovat tänään yhteiskokouksessaan käsitelleet julkisuudessa esillä olleita tietoja siitä, että Siuntion teknisen lautakunnan puheenjohtajaan ja jäseniin on kunnanhallituksen taholta kohdistettu epäasiallista vaikuttamista lautakunnan demokraattisen päätöksenteon yhteydessä.

Vaikuttaminen on tietojen mukaan pitänyt sisällään lautakunnan päätöksenteon ohjaamista harhaanjohtavilla väitteillä ja painostavalla käytöksellä. Tämä on koettu suoraksi pyrkimykseksi rajoittaa lautakunnan itsenäistä demokraattista päätöksentekoa ja erityisesti lautakunnan jäsenten oikeutta olla omaa mieltä päätöksenteon kohteena olevista asioista.

Siuntion SDP tuomitsee jyrkästi teknisen lautakunnan jäseniin kohdistuvan epäasiallisen vaikuttamisen, minkä se katsoo olevan hyökkäys jäsenten demokraattisia oikeuksia ja siten kunnallista demokratiaa vastaan.

Siuntion SDP vaatii, että demokraattisen päätöksenteon on oltava turvallinen tila kaikille puoluekannasta riippumatta ja vapaa poliittisesti tarkoitushakuisista rajoittamispyrkimyksistä henkisen painostamisen ja asioiden vääristelyn keinoin.

Mika Mäenpää-Louekoski

Siuntion SDP:n johtokunnan puheenjohtaja

Kusti Kaukoniemi

Siuntion SDP:n johtokunnan varapuheenjohtaja