Siuntion kunnanvaltuuston kokous 23.5.2022

Siuntion kunnanvaltuuston kokouksessa käsiteltiin seuraavia asioita:

Sote-keskuksen päivitetyn tilaohjelman hyväksyminen ja investointimäärärahan korotus

Valtuusto päätyi palauttamaan asian valmisteluun virkamiesten toiveesta, palautusta ehdotti kunnanhallituksen puheenjohtaja Marko Linnala (kok.)

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on linjannut, että tehostetun palveluasumisen paikkoja Siuntiossa tulisi olla 25, nykyisessä suunnitelmassa niitä olisi 40 kpl. Siksi suunnitelmia on muutettava ja kunnanhallituksen on asia käsiteltävä uudelleen ennen kuin se tuodaan valtuuston päätettäväksi.

Uuden investointikohteen perustaminen vuodelle 2022: kt51/Siuntiontie, eritasoliittymän suunnittelu + rakentaminen

Kunnanvaltuusto päätti myöntää lisämäärärahan eritasoliittymän suunnitteluun Siuntiontien ja kantatien 51 risteykseen. Lisämääräraha on 40 000 euroa.

Ely teettää suunnitelman mutta kulut jaetaan Elyn ja kunnan kesken 50/50.

Kantatielle 51 suunnitellaan nopeusrajoitukseksi 100 km/h nykyisen 80 km/h sijaan. Tästä johtuen tarvitaan uudet melulaskennat ja selvitykset. Myös riittävä näkyvyys päätiellä ja rampeilla pitää varmistaa.

Ely-keskuksella on suunnitelmia muuttaa kantatie 51 nelikaistaiseksi Kirkkonummelta Siuntion tielle, jolloin tuo 100 km/h nopeusrajoitus voisi olla mahdollinen.

Siuntion pientalotonttien vuokraaminen

Kunnanhallitus esitti valtuustolle, että kaikki kunnan myynnissä olevat pientalotontit olisivat myös vuokrattavissa.

Valtuutettu Anders Karell (rkp) ehdotti Erik Perklénin (rkp) kannattamana, että kunta ei asettaisi tontteja vuokrattavaksi enempää kuin jo aiemmin päätetyt 9 tonttia, koska kunta tarvitsee tonttien myynnistä saatavat tulot.

Karellin ehdotuksen puolesta äänestivät: Karell (rkp), Perklen (rkp), Katriina Saarnilahti (rkp), Jan-Peter Nygård (SFP), Åke Holmlund (kok.), Stefan Svanfeldt (rkp) ja Merja Laaksonen (rkp).

Pohjaehdotus voitti äänin 20-7.

SDP:n valtuustoryhmä esitti ponnen tonttien vuokraamista sekä Siuntion Sydämen tonttien hinnoittelua koskeviin pykäliin.

Ponsi kuuluu seuraavasti:

Hyväksyessään pientalotonttien vuokraamisen sekä Siuntion sydän-asemakaava-alueen tonttien hinnoittelun, valtuusto toivoo:

1. valtuustolle annettavaa säännöllistä raportointia (1-2 kertaa vuodessa) aktiivisen maapolitiikan ja tonttikaupan tilanteesta sekä hinnoittelun ”herkkyysarviointia”;

2. kunnan yhteydenpitoa eri toimijoihin, joiden toimilla on vaikutusta Siuntion viihtyisyyden ja vetovoiman kannalta tärkeään hoidettuun ympäristöön kuten esimerkiksi ELY, Väylävirasto, Kunta-asunnot

3. asemanseudun parantamista muun muassa istutuksin. Suunnitelma voitaneen tehdä yhteistyössä eri oppilaitosten maisemasuunnittelijoiden, puutarha-alan opiskelijoiden kanssa tai konsulttityönä sekä toteuttaa kunnan ja yhdistysten kanssa yhteistyössä.

Valtuusto hyväksyi ponnen yksimielisesti.

Siuntion sydän -asemakaava-alueen tonttien hinnoittelu

Kunnanvaltuusto päätti vahvistaa Siuntion Sydän alueen kerrostalotonttien hinnat. AK-tonttien hinnaksi vahvistettiin 135 € /kerrosneliömetri ja pientalokortteleiden hinnaksi 160 € /kerrosneliömetri.

SDP:n ponsi koski myös tätä pykälää.

Sosiaaliohjaajan viran perustaminen

Valtuusto päätti perustaa sosiaaliohjaajan viran, kasvaneiden lastensuojeluilmoitusten vuoksi. Ilmoitusmäärä on noussut Inkoossa, jonka sosiaalityön Siuntio järjestää.

Valtuustoaloite Pride-viikon järjestämisestä Siuntiossa

Valtuusto päätti äänestyksen jälkeen, että kunta huomioi Pride-viikon liputtamalla ja tiedottamalla.  Asia huomioidaan myös digitaalisilla kanavilla. Kunta ei järjestä Pride-viikkoa.

Mikäli jokin yhdistys järjestää Pride-viikon alueella, kunnan kirjasto- ja vapaa-aikapalvelut voivat järjestää jonkin teemaan sopivan tapahtuman viikkoon liittyen ottaen huomioon kampuksen muuton aiheuttaman tilanteen

Perussuomalaisten valtuustoryhmä esitti, että kunta ei osallistu Pride-viikon järjestämiseen vuonna 2022 ja että asia valmistellaan uudestaan vuonna 2023 .  

Perussuomalaisten ehdotuksen puolesta äänestivät Mika Savilahti (ps), Dax Sheffield (ps) ja Paula Tuominen (ps).

Pohjaehdotus voitti äänestyksen äänin 24-3, näin ollen kunta liputtaa Pride-viikolla.

Valtuustoaloite turvallisuustilanteen kehittämissuunnitelmasta

Dax Sheffieldin aloitteessa ehdotettiin, että nopeusrajoitus alennettaisiin 60 km/h kantatie 51:llä Kirkkonummen rajalta Solvikintielle Kaapelitien risteyksen turvallisuuden parantamiseksi.

Lisäksi kunnan tulisi tuoda esille kääntyvien kaistojen tarve neuvotteluissa Ely-keskuksen kanssa.

Aloitteessa vaadittiin myös aurausystävällisiä töyssyjä sekä nopeusrajoitusten alentamista kauttaaltaan 10 km/h Kaapelitiellä.

Vastauksessa aloitteeseen todetaan:

Kantatie 51:n turvallisuuden parantaminen on tärkeää. Tekninen osasto neuvottelee parhaillaan kantatie 51:n turvallisuuden parantamisesta ELY-keskuksen kanssa, jonka toimivaltaan tie kuuluu. Aloitteessa mainitut seikat turvallisuuden parantamiseksi voidaan huomioida neuvotteluissa. Kaapelitie on yksityistie, eikä kunnalla ole toimivaltaa sen nopeusrajoituksiin, hidasteisiin tai nopeusnäyttötauluihin. Päätökset asiassa tekee asianosainen tiekunta.

Aloite todettiin loppuun käsitellyksi.

Kokouksessa jätettiin SDP:n Anne Laakso-Sopukin tekemä aloite ”Kuntalaisille kuljetus Kirkkonummen tai Lohjan uimahalliin”. Aloitteen allekirjoitti Laakso-Sopukin lisäksi SDP:n valtuustoryhmästä, Arja Alho, Tony Khalil, Mika Mäenpää-Louekoski sekä Kristian Parviainen.

Aloitteen voit lukea täältä.

Kokouksen esityslista löytyy täältä.  

Siuntion Sote-keskushankkeesta

Kuvassa on Siuntion nykyinen terveyskeskusrakennus, joka on rakennettu 1960-luvun loppupuolella. Rakennuksessa on tällä hetkellä terveyskeskuksen lisäksi vuodeosasto, tehostetun palveluasumisen yksikkö ja fysioterapia.

Siuntion tuleva Sote-keskus on aiheuttanut paljon keskustelua kuntalaisten keskuudessa. Lähinnä on huolta siitä säilyvätkö lähipalvelut. Ruotsinkielinen ala-aste siirtyy kesän 2022 jälkeen uudelle koulukampukselle, ja Sote-keskuksen rakentaminen Svenska Skolanin paikalle voisi alkaa. Koska Sote- ja Pelastuspalveluiden siirtymä hyvinvointialueelle on tapahtumassa 1.1.2023 asiassa on hyvä edetä keskustellen hyvinvointialueen päättäjien kanssa. 

Hyvinvointialueet vuokraavat kuntien käytössä olevat Sote- ja Pelastustoimen tilat tämän hetken tiedon mukaan vähintään kolmeksi vuodeksi. Vaikka jatkossa hyvinvointialue tuottaa Sote-palvelut, kuntien vastuulla säilyy kuitenkin se, että asukkaiden hyvinvoinnista ja terveydestä pidetään huolta ennaltaehkäisevästi. Tästä syystä kuntien ja hyvinvointialueen pitää pystyä yhteistyöhön. Sote-palveluiden saaminen ilman kohtuuttomia ponnisteluja ja pitkiä välimatkoja lienee yksi näistä. Keskustelua jo onneksi käydään ja toivotaan, että asiat etenevät pian.

Sote-keskushankkeelle on tavoitteena saada myös ARA:n rahoitusta. Sen takia huoneiden/tehostetun palveluasumisen asuntojen kokoa on jouduttu suurentamaan +5 m2. Tämä on seurausta ARA:n vuodenvaihteessa 2021–2022 voimaantulleista uusista säädöksistä. Sote-keskuksen hankesuunnitelmaa on päivitetty tämän mukaisesti 19.4.2022.

Tehostetun palveluasumisen paikoista on myös ollut puhetta. Mikä on oikea määrä? Ennustaa ei osaa kukaan, mutta pelkästään yksityisten hoivayritysten varaan ei kannata jäädä. Esimerkkinä Attendon ja Mehiläisen irtisanoutuminen ikääntyneiden asumispalveluiden puitesopimuksista keväällä 2022, joka on jättänyt paljon kysymyksiä ilmaan. Yritykset kokevat, ettei kuntien maksama hinta ole riittävä, vaan hintaa tulee nostaa. Ikäihmisten hoivapalvelut maksetaan verorahoilla.

Myös tehostetun palveluasumisen suhteen tulee pyrkiä siihen, että asuntoja on tasapuolisesti koko läntisellä Uudellamaalla. Vaikka hyvinvointialue vastaa koko alueen asukkaista, voi ikäihmisellä olla harras toive jäädä asumaan kotikuntaansa, kun loppuelämän kodista on kysymys.

Mervi Lahtinen, SDP Siuntio

kunnanvaltuutettu, teknisen lautakunnan jäsen

aluevaltuuston varavaltuutettu

UUDENMAAN SOSIALIDEMOKRAATIT: JULKISEN SEKTORIN TYÖTAISTELUUN TARVITAAN RATKAISU

Julkisen sektorin palvelut ovat suomalaisen hyvinvoinnin ja turvallisuuden kivijalka. Viimeistään pandemian myötä kaikki ovat huomanneet, kuinka tärkeitä nämä palvelut ja niiden tekijät ovat ihmisten ja yhteiskuntamme toimivuuden kannalta. Meneillään olevista julkisen sektorin työehtoneuvotteluissa tarvitaan ratkaisu, joka takaa yhteiskuntamme kivijalan tulevaisuuden.

Sopimuksistaan neuvottelevat naisvaltaiset alat, hoitajat, sosiaalityöntekijät ja opettajat sekä muut julkisen sektorin työntekijät ovat palkkansa ansainneet. Uudenmaan Sosialidemokraatit kannattavat Suomeen palkkatasa-arvo-ohjelmaa, jolla turvataan pienipalkkaisten julkisen sektorin alojen palkkojen kehittyminen pidemmällä aikavälillä. Palkka tasa-arvon edistäminen ja palkkatason vastaaminen paremmin työn arvostusta ovat myös keskeinen keino taata julkisen sektorin vetovoima työpaikkana.

Uudenmaan Sosialidemokraatit painottavat, että työtaistelu on perusoikeus, eikä sitä pidä lähteä pakkolaeilla murtamaan. Julkisen sektorin työntekijöilläkin on oikeus puolustaa asemaansa lakolla. Suojelutyön saatavuus on ratkaistava neuvotteluteitse osapuolten välillä, jotta kaikkien tärkeimmässä ja kiireellisimmässä hoidossa voidaan turvata potilaiden henki ja terveys.

Uudenmaan Sosialidemokraatit toivoo, että neuvottelutulos löytyy pikaisesti.

Kevätpiirikokouksen julkilausuma 9.4.2023

Lähde: https://uusimaa.sdp.fi/ajankohtaista/uudenmaan-sosialidemokraatit-julkisen-sektorin-tyotaisteluun-tarvitaan-ratkaisu/

Ensiaskeleita aluevaltuuston toimintaan

Hyvinvointialue järjestää ennen ensimmäistä aluevaltuuston kokousta 3 yhteistä seminaaria aluevaltuuston varsinaisille jäsenille ja varajäsenille. Ensimmäinen seminaari järjestetään 9.2.2022 webinaarina. Ohjelmassa on katsaus hyvinvointialueuudistukseen, valmistelun tilanteeseen Länsi-Uudellamaalla sekä juuri nyt ajankohtaisiin, aluevaltuuston käynnistymiseen liittyviin valmisteluteemoihin. SDP Siuntiosta mukana on aluevaltuuston varavaltuutettu Mervi Lahtinen. Hieno asia, että varavaltuutetut on kutsuttu mukaan näihin seminaareihin. Muun muassa tällä tavoin saamme kuntaan tietoa siitä, missä mennään.

Kiitos, että annoit äänesi kuulua!

Eilen käytiin historian ensimmäiset aluevaalit, jossa valittiin valtuutetut sekä varavaltuutetut hyvinvointialueiden valtuustoihin.

Siuntiolaisten neljän eniten ääniä saaneen ehdokkaan joukossa oli kaksi sosialidemokraattien ehdokasta, Mervi Lahtinen ja Kristian Parviainen. Tästä voimme olla iloisia.

Ehdokkaistamme Mervi Lahtinen sai 305 ääntä (Siuntiosta 197) ja tuli valituksi varavaltuutetuksi, Kristina Parviainen sai 184 ääntä (Siuntiosta 109) ja Teemu Salmela 37 ääntä (Siuntiosta 12).

SDP:n kannatus Siuntiossa oli 16,2%, joka oli korkeampi kuin puolueen alueellinen kannatus (15,9%).

Siuntio jäi näissä vaaleissa ilman varsinaista valtuutettua. Saimme kuitenkin kolme varavaltuutettua, mikä tarjoaa vaikuttamismahdollisuuksia. Vaalien jälkeen jakoon tulee myös muita luottamuspaikkoja.

Kiitos, että annoit äänesi kuulua!

Mika Mäenpää-Louekoski

Puheenjohtaja

Siuntion Sosialidemokraatit ry

Kielellisistä perusoikeuksista puhuttu aluevaaleissa huolestuttavan vähän

Lauantaina 8.1. pidettiin S-Marketin tuntumassa Siuntion demareiden aluevaalitapahtuma, missä oli mahdollisuus kahvittelun lomassa keskustella siuntiolaisten ehdokkaiden kanssa. Ehdokkaista Mervi Lahtinen ja Teemu Salmela olivat paikalla. Tavattavissa oli myös valtuustoryhmän puheenjohtaja Arja Alho ja kunnanvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Mika Mäenpää-Louekoski. Tapahtumassa piipahti lisäksi espoolainen demariehdokas, jonka kanssa vaihdettiin ajatuksia sotesta.

Keskusteluissa nousi esiin siuntiolaisittain tärkeä asia eli kaksikieliset sote-lähipalvelut ja niiden säilyminen. Sen lisäksi, että aiheesta keskusteltiin demariporukan kesken, sama aihe nousi esiin suoranaisena huolena tai jopa hienoisena pelkona myös kuntalaisen suusta kuultuna.

Säilyvätkö sote-lähipalvelut Siuntiossa ja onko niitä saatavana myös ruotsinkielisinä tulevaisuudessa? Tämä kysymys riipaisee syvältä sydämestä, kun sen esittää vanhemmanpuoleinen siuntiolainen.

Kyse on kielellisistä perusoikeuksista. Soten osalta on kyse hyvin konkreettisesti siitä saako esimerkiksi ruotsinkielinen kuntalainen palveluja omalla äidinkielellään. Tällä on erityistä merkitystä potilasturvallisuuden toteutumiselle mutta tietenkin myös ihmisen kokonaisvaltaiselle kohtaamiselle.

Siuntiossa kaksikieliset sote-palvelut ovat toimineet hienosti mutta täytyy sanoa, että toimivuuden eteen on tehty määrätietoista työtä. Paikallinen ymmärrys todellisista tarpeista ja poliittinen tahto ovat pitäneet huolen siitä, että hyviä tuloksia on saatu aikaiseksi.

Me Siuntiossa ymmärrämme, että kielellisten perusoikeuksien toteutuminen käytännössä vaatii käytännön tekoja. Sote-uudistuksessa suuri kysymys on se, että ymmärtävätkö isojen keskuskaupunkien päättäjät tämän?

Ikävää kieltä puhuu se suunnaton hiljaisuus, joka kaksikielisten palvelujen osalta aluevaaleissa on vallinnut.

Tältä osin olikin erittäin hyvä, että paikalle tapahtumaan sattui espoolainen demariehdokas, joka ilmaisi huolensa Espoon markkinaliberaalien poliitikkojen kyynisyydestä, missä yksityisten bisnesten ja tehostamisen ajatukset ovat se päällimmäisin asia. Nämä markkinaliberaalit bisnespoliitikot ovat riski meille siuntiolaisille mutta myös espoolaisille itselleen – asia, mitä moni espoolainen ei ehkä vielä ymmärrä.

Kokemuksesta tiedämme, että sote-palveluiden karkaaminen isompiin rakenteisiin tietää kaksikielisten sote-palveluiden heikentymistä. Isoissa rakenteissa kielelliset perusoikeudet tuppaavat jäämään pelkiksi kirjauksiksi papereissa, jotka eivät jalkaudu käytännön palvelutodellisuuteen. Sinne papereihin kiilusilmäinen bisnespoliitikko kielelliset perusoikeudet mielellään jättääkin, vaikka kyse on pohjimmiltaan ihmisoikeuksista.

Tästä syystä on äärimmäisen tärkeää puolustaa kaksikielisten sote-lähipalveluiden säilymistä, tässä ja nyt.

Rahoitus- ja hoitajavaje sosiaali- ja terveyspalveluiden haasteena jatkossakin – sosiaalipuolelle soteuudistus on iso mahdollisuus

Aluevaaleista ja sote-uudistuksesta puhuttaessa yleisin kysymys vaalien alla on: Onko siitä sote-uudistuksesta mitään hyötyä? Kysymys on tarpeellinen mutta mittava.

Ensinnäkin sote-uudistuksessa on kyse Suomen historian isoimmasta henkilöstösiirrosta. Hoiva-ala on jo pitkään kärsinyt hoitajavajeesta, ja lääkkeet siihen löytyvät johtamisen parantamisesta, työn joustavoittamisesta sekä koulutuksen ja ulkomaisen työvoiman lisäämisestä. Myös hoitajien palkkoja on nostettava. Suurimpia kuntia käsittelevän Kunta10-selvityksen mukaan sairaanhoitajan sairauspoissaolomäärä oli vuonna 2020 keskimäärin 21,74 päivää henkilötyövuosina. Lähihoitajalla luku oli 26,29 päivää. Töistä puuttuu joka päivä sairauden takia lähes 10 000 hoitajaa. Lääkärillä sairauspoissaolopäiviä oli 9,41.

Työperäistä maahanmuuttoa pitää lisätä jo nyt. Samaan aikaan lainsäätäjän eli eduskunnan on ripeästi ryhdyttävä ulkomailta tulevan työntekijöiden aseman turvaavan lainsäädännön parantamiseksi. Työsuojelu- ja muilla viranomaisilla tulee olla riittävät oikeudet valvoa ja puuttua ongelmatilanteisiin. Saatavuusharkinta on säilytettävä ja tilaajavastuuta on tiukennettava, jotta saapuvien työntekijöiden hyväksikäytöltä vältytään. Alipalkkaus on saatava rikoslakiin. Lisäksi erityisesti hoito- ja hoivatyössä toimivalta pitää edellyttää riittävää kotimaisen kielen taitoa.

Työperäisen maahanmuuton lieveongelmia ei kannata siirtää hoiva-alalle, vaan aloittaa nykyisen lainsäädännön kehittäminen heti. Samalla hyvinvointialueiden pitää jo pilotoida ulkomaisen työvoiman rekrytointia. Jos edes pieni osa hoitajista jää maahan niin suunta on oikea ja hoitajavajetta saadaan täytettyä.

Toinen vaalien alla kysymyksiä herättänyt kysymys on soten rahoitus.

Suomesta puuttuu julkisesta terveydenhuollosta muihin pohjoismaihin verrattuna vuosittain kaksi miljardia euroa. Syitä tähän rahoitusvajeeseen on monia: Väestön sairastavuus on hieman korkeampaa vaikkakin laskusuunnassa, pienempi työllisyysaste ja vielä samalla pienempi työikäinen väestö. Työllisyysaste nousi äskettäin yli 72 %:n, mutta sekään ei pitkällä aikavälillä auta.

Sote-uudistus on mahdollisuus panostaa ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon eli esimerkiksi terveysvalistukseen uudella tavalla. Mielenterveys- ja päihdepalvelut voidaan saada soimaan yhteen, jos niin halutaan. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella Espooseen muodostuvaa muuttajaruuhkaa voidaan tasata siirtämällä asiointia vaikkapa Kirkkonummelle ja Siuntioon valmistuvien uusien sote-keskusten harteille. Sosiaalityön laatua voidaan nostaa, koska toimivat käytännöt saadaan laajan alueen käyttöön. Asioita voidaan ajatella uudelleen, koska rakenteet mahdollistavat sen. Siten sairastavuutta saadaan pienemmäksi.

Työikäistä väestöä saadaan lisäämällä edellämainittua työperäistä maahanmuuttoa ja parantamalla perhemyönteisyyttä. Olen omassa vaalikampanjassani ehdottanut monikkoperheille subjektiivista oikeutta kotihoitoon. Sitä pitäisi ainakin kokeilla ja sen onnistuessa laajentaa mahdollisuutta muille tuen tarpeessa oleville perheille. Erittäin moninaisten syiden vuoksi (mm. varhaiskasvatuksen kriisi pk-seudulla) kuntien pitäisi laajamittaisesti ottaa takaisin käyttöön kotihoidontuen kuntalisä kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta ja lapsi on saanut tarpeelliset valmiudet siirtyä varhaiskasvatukseen.

Lopuksi: Hyvinvointialueiden on vastattava ilmastohätätilaan siirtymällä määrätietoisesti 100 %:sti uusiutuvaan energiaan ja uusiomateriaalien käyttöön kaikessa palvelutuotannossa.

Haasteet ovat siis sote-uudistuksessakin mittavia, mutta jos jaksamme yhä uudelleen haastaa ajatteluamme ja toimia johtopäätöstemme mukaan, on parempi yhteiskunta ja maailma mahdollinen.

Teemu Salmela

Aluevaaliehdokas numeolla 327.

Varavaltuutettu, sivistyslautakunnan jäsen.

Siuntion kunnan päättäjillä on tahtoa säilyttää sosiaali- ja terveyspalvelut kuntalaisia lähellä jatkossakin

Siuntion kuntakeskukseen kesällä 2022 valmistuva sivistys- ja hyvinvointikampus tarjoaa tilat mm. perhekeskukselle. Perhekeskuksessa järjestetään koulujen oppilashuollon palvelut, neuvolapalvelut sekä matalan kynnyksen perhetyö.

Myös Sote-keskuksen rakentamista kaavaillaan kuntakeskukseen, nykyisen Sjundeå svenska skolanin paikalle. Sote-keskukseen on suunniteltu tehostettua palveluasumista ikäihmisille, terveyskeskus- ja sosiaalipalvelut sekä lisäksi keskuskeittiöpalvelut, kaikki saman katon alle.  Vuonna 2018 uusittu hammashoitola on toteutettu siirrettävänä rakennuksena ja suunnitelman mukaan se tullaan siirtämään uudelle paikalle sosiaali- ja terveydenhuoltoa palvelevan rakennuksen läheisyyteen.

Viime vuosina tehdyistä suunnitelmista ja päätöksistä voi siis tehdä johtopäätöksen, että Siuntion kunnan päättäjät haluavat tarjota sosiaali- ja terveyspalvelut kuntalaisia lähellä myös jatkossa. Siuntiolaisena tietysti toivon, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen tuleva aluevaltuusto näkee asiat samalla tavalla. Voit vaikuttaa äänestämällä!

Mervi Lahtinen, sairaanhoitaja Siuntio

SDP (sit.) aluevaaliehdokasnumerolla 296

Kunnanvaltuutettu, Teknisen lautakunnan jäsen