Kiitos, että annoit äänesi kuulua!

Eilen käytiin historian ensimmäiset aluevaalit, jossa valittiin valtuutetut sekä varavaltuutetut hyvinvointialueiden valtuustoihin.

Siuntiolaisten neljän eniten ääniä saaneen ehdokkaan joukossa oli kaksi sosialidemokraattien ehdokasta, Mervi Lahtinen ja Kristian Parviainen. Tästä voimme olla iloisia.

Ehdokkaistamme Mervi Lahtinen sai 305 ääntä (Siuntiosta 197) ja tuli valituksi varavaltuutetuksi, Kristina Parviainen sai 184 ääntä (Siuntiosta 109) ja Teemu Salmela 37 ääntä (Siuntiosta 12).

SDP:n kannatus Siuntiossa oli 16,2%, joka oli korkeampi kuin puolueen alueellinen kannatus (15,9%).

Siuntio jäi näissä vaaleissa ilman varsinaista valtuutettua. Saimme kuitenkin kolme varavaltuutettua, mikä tarjoaa vaikuttamismahdollisuuksia. Vaalien jälkeen jakoon tulee myös muita luottamuspaikkoja.

Kiitos, että annoit äänesi kuulua!

Mika Mäenpää-Louekoski

Puheenjohtaja

Siuntion Sosialidemokraatit ry

Kielellisistä perusoikeuksista puhuttu aluevaaleissa huolestuttavan vähän

Lauantaina 8.1. pidettiin S-Marketin tuntumassa Siuntion demareiden aluevaalitapahtuma, missä oli mahdollisuus kahvittelun lomassa keskustella siuntiolaisten ehdokkaiden kanssa. Ehdokkaista Mervi Lahtinen ja Teemu Salmela olivat paikalla. Tavattavissa oli myös valtuustoryhmän puheenjohtaja Arja Alho ja kunnanvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Mika Mäenpää-Louekoski. Tapahtumassa piipahti lisäksi espoolainen demariehdokas, jonka kanssa vaihdettiin ajatuksia sotesta.

Keskusteluissa nousi esiin siuntiolaisittain tärkeä asia eli kaksikieliset sote-lähipalvelut ja niiden säilyminen. Sen lisäksi, että aiheesta keskusteltiin demariporukan kesken, sama aihe nousi esiin suoranaisena huolena tai jopa hienoisena pelkona myös kuntalaisen suusta kuultuna.

Säilyvätkö sote-lähipalvelut Siuntiossa ja onko niitä saatavana myös ruotsinkielisinä tulevaisuudessa? Tämä kysymys riipaisee syvältä sydämestä, kun sen esittää vanhemmanpuoleinen siuntiolainen.

Kyse on kielellisistä perusoikeuksista. Soten osalta on kyse hyvin konkreettisesti siitä saako esimerkiksi ruotsinkielinen kuntalainen palveluja omalla äidinkielellään. Tällä on erityistä merkitystä potilasturvallisuuden toteutumiselle mutta tietenkin myös ihmisen kokonaisvaltaiselle kohtaamiselle.

Siuntiossa kaksikieliset sote-palvelut ovat toimineet hienosti mutta täytyy sanoa, että toimivuuden eteen on tehty määrätietoista työtä. Paikallinen ymmärrys todellisista tarpeista ja poliittinen tahto ovat pitäneet huolen siitä, että hyviä tuloksia on saatu aikaiseksi.

Me Siuntiossa ymmärrämme, että kielellisten perusoikeuksien toteutuminen käytännössä vaatii käytännön tekoja. Sote-uudistuksessa suuri kysymys on se, että ymmärtävätkö isojen keskuskaupunkien päättäjät tämän?

Ikävää kieltä puhuu se suunnaton hiljaisuus, joka kaksikielisten palvelujen osalta aluevaaleissa on vallinnut.

Tältä osin olikin erittäin hyvä, että paikalle tapahtumaan sattui espoolainen demariehdokas, joka ilmaisi huolensa Espoon markkinaliberaalien poliitikkojen kyynisyydestä, missä yksityisten bisnesten ja tehostamisen ajatukset ovat se päällimmäisin asia. Nämä markkinaliberaalit bisnespoliitikot ovat riski meille siuntiolaisille mutta myös espoolaisille itselleen – asia, mitä moni espoolainen ei ehkä vielä ymmärrä.

Kokemuksesta tiedämme, että sote-palveluiden karkaaminen isompiin rakenteisiin tietää kaksikielisten sote-palveluiden heikentymistä. Isoissa rakenteissa kielelliset perusoikeudet tuppaavat jäämään pelkiksi kirjauksiksi papereissa, jotka eivät jalkaudu käytännön palvelutodellisuuteen. Sinne papereihin kiilusilmäinen bisnespoliitikko kielelliset perusoikeudet mielellään jättääkin, vaikka kyse on pohjimmiltaan ihmisoikeuksista.

Tästä syystä on äärimmäisen tärkeää puolustaa kaksikielisten sote-lähipalveluiden säilymistä, tässä ja nyt.

Rahoitus- ja hoitajavaje sosiaali- ja terveyspalveluiden haasteena jatkossakin – sosiaalipuolelle soteuudistus on iso mahdollisuus

Aluevaaleista ja sote-uudistuksesta puhuttaessa yleisin kysymys vaalien alla on: Onko siitä sote-uudistuksesta mitään hyötyä? Kysymys on tarpeellinen mutta mittava.

Ensinnäkin sote-uudistuksessa on kyse Suomen historian isoimmasta henkilöstösiirrosta. Hoiva-ala on jo pitkään kärsinyt hoitajavajeesta, ja lääkkeet siihen löytyvät johtamisen parantamisesta, työn joustavoittamisesta sekä koulutuksen ja ulkomaisen työvoiman lisäämisestä. Myös hoitajien palkkoja on nostettava. Suurimpia kuntia käsittelevän Kunta10-selvityksen mukaan sairaanhoitajan sairauspoissaolomäärä oli vuonna 2020 keskimäärin 21,74 päivää henkilötyövuosina. Lähihoitajalla luku oli 26,29 päivää. Töistä puuttuu joka päivä sairauden takia lähes 10 000 hoitajaa. Lääkärillä sairauspoissaolopäiviä oli 9,41.

Työperäistä maahanmuuttoa pitää lisätä jo nyt. Samaan aikaan lainsäätäjän eli eduskunnan on ripeästi ryhdyttävä ulkomailta tulevan työntekijöiden aseman turvaavan lainsäädännön parantamiseksi. Työsuojelu- ja muilla viranomaisilla tulee olla riittävät oikeudet valvoa ja puuttua ongelmatilanteisiin. Saatavuusharkinta on säilytettävä ja tilaajavastuuta on tiukennettava, jotta saapuvien työntekijöiden hyväksikäytöltä vältytään. Alipalkkaus on saatava rikoslakiin. Lisäksi erityisesti hoito- ja hoivatyössä toimivalta pitää edellyttää riittävää kotimaisen kielen taitoa.

Työperäisen maahanmuuton lieveongelmia ei kannata siirtää hoiva-alalle, vaan aloittaa nykyisen lainsäädännön kehittäminen heti. Samalla hyvinvointialueiden pitää jo pilotoida ulkomaisen työvoiman rekrytointia. Jos edes pieni osa hoitajista jää maahan niin suunta on oikea ja hoitajavajetta saadaan täytettyä.

Toinen vaalien alla kysymyksiä herättänyt kysymys on soten rahoitus.

Suomesta puuttuu julkisesta terveydenhuollosta muihin pohjoismaihin verrattuna vuosittain kaksi miljardia euroa. Syitä tähän rahoitusvajeeseen on monia: Väestön sairastavuus on hieman korkeampaa vaikkakin laskusuunnassa, pienempi työllisyysaste ja vielä samalla pienempi työikäinen väestö. Työllisyysaste nousi äskettäin yli 72 %:n, mutta sekään ei pitkällä aikavälillä auta.

Sote-uudistus on mahdollisuus panostaa ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon eli esimerkiksi terveysvalistukseen uudella tavalla. Mielenterveys- ja päihdepalvelut voidaan saada soimaan yhteen, jos niin halutaan. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella Espooseen muodostuvaa muuttajaruuhkaa voidaan tasata siirtämällä asiointia vaikkapa Kirkkonummelle ja Siuntioon valmistuvien uusien sote-keskusten harteille. Sosiaalityön laatua voidaan nostaa, koska toimivat käytännöt saadaan laajan alueen käyttöön. Asioita voidaan ajatella uudelleen, koska rakenteet mahdollistavat sen. Siten sairastavuutta saadaan pienemmäksi.

Työikäistä väestöä saadaan lisäämällä edellämainittua työperäistä maahanmuuttoa ja parantamalla perhemyönteisyyttä. Olen omassa vaalikampanjassani ehdottanut monikkoperheille subjektiivista oikeutta kotihoitoon. Sitä pitäisi ainakin kokeilla ja sen onnistuessa laajentaa mahdollisuutta muille tuen tarpeessa oleville perheille. Erittäin moninaisten syiden vuoksi (mm. varhaiskasvatuksen kriisi pk-seudulla) kuntien pitäisi laajamittaisesti ottaa takaisin käyttöön kotihoidontuen kuntalisä kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta ja lapsi on saanut tarpeelliset valmiudet siirtyä varhaiskasvatukseen.

Lopuksi: Hyvinvointialueiden on vastattava ilmastohätätilaan siirtymällä määrätietoisesti 100 %:sti uusiutuvaan energiaan ja uusiomateriaalien käyttöön kaikessa palvelutuotannossa.

Haasteet ovat siis sote-uudistuksessakin mittavia, mutta jos jaksamme yhä uudelleen haastaa ajatteluamme ja toimia johtopäätöstemme mukaan, on parempi yhteiskunta ja maailma mahdollinen.

Teemu Salmela

Aluevaaliehdokas numeolla 327.

Varavaltuutettu, sivistyslautakunnan jäsen.

Siuntion kunnan päättäjillä on tahtoa säilyttää sosiaali- ja terveyspalvelut kuntalaisia lähellä jatkossakin

Siuntion kuntakeskukseen kesällä 2022 valmistuva sivistys- ja hyvinvointikampus tarjoaa tilat mm. perhekeskukselle. Perhekeskuksessa järjestetään koulujen oppilashuollon palvelut, neuvolapalvelut sekä matalan kynnyksen perhetyö.

Myös Sote-keskuksen rakentamista kaavaillaan kuntakeskukseen, nykyisen Sjundeå svenska skolanin paikalle. Sote-keskukseen on suunniteltu tehostettua palveluasumista ikäihmisille, terveyskeskus- ja sosiaalipalvelut sekä lisäksi keskuskeittiöpalvelut, kaikki saman katon alle.  Vuonna 2018 uusittu hammashoitola on toteutettu siirrettävänä rakennuksena ja suunnitelman mukaan se tullaan siirtämään uudelle paikalle sosiaali- ja terveydenhuoltoa palvelevan rakennuksen läheisyyteen.

Viime vuosina tehdyistä suunnitelmista ja päätöksistä voi siis tehdä johtopäätöksen, että Siuntion kunnan päättäjät haluavat tarjota sosiaali- ja terveyspalvelut kuntalaisia lähellä myös jatkossa. Siuntiolaisena tietysti toivon, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen tuleva aluevaltuusto näkee asiat samalla tavalla. Voit vaikuttaa äänestämällä!

Mervi Lahtinen, sairaanhoitaja Siuntio

SDP (sit.) aluevaaliehdokasnumerolla 296

Kunnanvaltuutettu, Teknisen lautakunnan jäsen

Henkilöstömitoitus hoiva-alalla on hyvä asia, se saattaa lisätä alan pitovoimaakin

Hoitajat ovat jo pitkään kokeneet ajoittaista riittämättömyyden tunnetta hoiva-alalla. On uuvuttavaa tehdä työtä, jos on tällainen kokemus. Henkilöstömitoituksesta iäkkäiden henkilöiden tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa säädetään laissa, joka tuli voimaan 1.10.2020. Aikaisemmin mitoitusta on ohjattu laatusuosituksella. Vaikka henkilöstömitoitus on pääsääntöisesti asetettu lakiin asiakkaan hyvän hoidon ja hoivan näkökulmasta, näen että sillä saattaa olla myös lisäävä tekijä alan pitovoimaan. Laki pyrkii takaamaan, että hoitajia on vuorossa riittävästi hyvän hoidon ja mielekkään elämän järjestämiseksi asiakkaalle. Se antaa uskoa myös hoitajille – asiat järjestetään siten, että nämä tavoitteet täyttyvät.

Julkisuudessa on puhuttu ”hoitajapulasta” haasteena henkilöstömitoitukselle. Henkilöstön saatavuuden varmistamiseksi tarvitaan toimenpiteitä. Yksi niistä on lisätä aloituspaikkoja lähihoitaja- ja sairaanhoitajakoulutukseen. Lisäksi tietyt tehtävät voidaan toteuttaa esimerkiksi hoiva-avustajien toimesta. Hoiva-avustajien koulutuspaikkojen määrää on jo lisätty tuntuvasti.

Lakiin on siis kirjattu tietty minimivaatimus henkilöstön määrästä. Lisäksi henkilöstön tarve arvioidaan tekemällä asiakkaalle palvelutarpeen ja toimintakyvyn arvio.  Tämä arviointivälineistö on jo olemassa ja monessa kunnassa käytössäkin, mutta laki velvoittaa sen käyttöönottoa viimeistään vuonna 2023. Asiakkaan kannalta lakiin perustuva henkilöstömitoitus on erinomainen asia. Asiakas tietää, että paikalla on joka vuorossa riittävästi hoitajia tai muuta henkilökuntaa, jotta hän saa hyvää hoitoa, viihtyvyyttä ja sisältöä jokaiseen päivään. Kun resurssit on turvattu, voidaan entistä paremmin keskittyä sairauksien ja ongelmien ennaltaehkäisyyn.

Kotihoitoon ei ole vielä samanlaista lakiin pohjautuvaa henkilöstömitoitusta. Sellainen on suunnitteilla vanhuspalvelulain uudistamisen toisessa osassa. Iäkkäille ihmiselle tulee turvata riittävä määrä kotihoitoa. Kotiin vietävät palvelut tulee suunnitella yhdessä asiakkaan ja hänen omaisensa kanssa. Etäpalvelu ei koskaan voi olla ainoa tarjottava vaihtoehto. Koska etäpalvelut ovat yksi tulevaisuuden palvelumuoto, on mietittävä erilaisia hybridimalleja ratkaisuksi.

Erittäin positiivisin mielin olen seurannut Kirkkonummen Sanomista aluevaaliehdokkaiden kirjoituksia. Hienoa, että joukostamme selvästi löytyy tahtoa ja tavoitteita luoda asiakaslähtöinen malli, jolla jatkossa toteutetaan sosiaali- ja terveyspalvelut Länsi-Uudellamaalla.

Äänestäminen aluevaaleissa on erityisen tärkeää, sillä aluevaltuusto tulee päättämään hyvinvointialueella asioista, jotka vaikuttavat meidän jokaisen arkeen. Käytä siis äänioikeuttasi.

Hyvää uutta vuotta 2022!

Mervi Lahtinen, sairaanhoitaja Siuntio

SDP (sit.) Ehdolla aluevaaleissa numerolla 296

Jouluglögiä ja sotea – Julglögg och välfärdsområdesval

Tervetuloa Fanjunkarsin pop-up -kahvilaan sunnuntaina 12.12. klo  17-18.

Samalla keskustelemme kansanedustaja Johan Kvarnströmin kanssa  tulevista aluevaaleista ja mitä uusilta hyvinvointialueilta odotetaan.

Siuntion sosialidemokraatit ovat asettaneet kolme ehdokasta aluevaaleihin 23.1.2022.

Ehdokkaina ovat sairaanhoitaja ja hoivapalvelujen esimies Mervi Lahtinen, vuorotyönjohtaja Kristian Parviainen ja työllisyyspalvelujen asiantuntija Teemu Salmela. 

Glögien merkeissä haluamme myös kiittää siuntiolaisia saamastamme tuesta kuntavaaleissa.

Tilaisuus järjestetään terveysturvallisesti!

Julglögg och välfärdsområdesval

Välkommen till Fanjunkars pop-up café söndag 12.12. kl. 17.00-18.00.

Samtidigt ska vi diskutera med riksdagsledamot Johan Kvarnström om regionvalet och vad som förväntas av de nya välfärdsområdena.

Sjundeå socialdemokrater har nominerat tre kandidater till regionvalet den 23 januari 2022.

Kandidaterna är sjuksköterska och vårdchef Mervi Lahtinen, skiftförman Kristian Parviainen och  arbetsförmedlingsexperten Teemu Salmela.

Med glögg vill vi också tacka Sjundeåborna för stödet i kommunalvalet.

Evenemanget kommer att hållas på ett säkert sätt!

Kunnanvaltuuston kokous 15.11.2021

Eilen maanantaina 15.11.2021 pidetyssä kunnanvaltuuston kokouksessa käsiteltiin talousarvio vuodelle 2022 ja taloussuunnitelma vuosille 2023-2025.

Talousarvio herätti vilkasta keskustelua etenkin kunnallisveron alentamisen sekä Marsuddenin kaavan osalta.

Kunnallisveroa oli ehdotettu alennettavaksi 0,25 %, tätä Vihreät ja Perussuomalaiset vastustivat ja asiasta äänestettiin.

Äänestyksen jälkeen kunnallisveroksi päätettiin 21.25%. Kiinteistöverot pidettiin ennallaan.

Vihreät esittivät poistettavaksi Marsudden kaavaan liittyviä mainintoja ja erilaisia määrärahavarauksia, näistäkin äänestettiin. Kunnanhallituksen pohjaehdotus voitti äänestykset, joten muutoksia näiden osalta talousarvioon ja investointeihin ei tullut.

Kokouksessa keskusteltiin myös pitkästi kunnan leikkipuistojen tilasta. Leikkipuistojen kuntoa aloitetaan kartoittamaan alkuvuodesta 2022 ja sen perusteella tehdään suunnitelmat kunnostamisista.

Ryhmämme jätti talousarvioon ponnen, jossa esitetään Palonummen leikkipuiston kuntoon saattamista kesään 2022 mennessä, ponsi hyväksyttiin kokouksessa yksimielisesti.

Kunnanvaltuusto päätti myös, että vuoden 2021 investointiosaan lisätään kohtaan ’Monitoimihallin maalämpö’ 40 200 euron lisämääräraha.

Alla valtuustoryhmämme puheenvuoro talousarvio käsittelyn yhteydessä:

Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä/Arja Alho

15.11.2021 Siuntion kunnanvaltuuston talousarviokäsittely

Kuntaveroa maksetaan ansiotuloista, ei pääomatuloista. Sitä maksetaan kunnan päättämän veroprosentin mukaan.

Kuntaveroa maksettaessa ei oteta huomioon kuntalaisen maksukykyä. Valtionverotuksessa maksukyky huomioidaan niin, että pienituloiset maksavat vähemmän ja suurituloiset enemmän.

Tämä on se peruste, miksi sosialidemokraatit eivät pidä korkeaa kuntaveroa tavoiteltavana asiana: korkea kuntavero, jollainen Siuntion nykyinen veroprosentti kiistatta on, kohtelee tavallisia pieni- ja keskituloisia ansiotuloja saavia kovemmin kuin suurituloisia.

Se ei ole oikein mutta sellainen lainsäädäntömme on. Siksi on myös sanottava, että juuri pieni- ja keskituloiset ovat todellisuudessa Siuntion hyviä veronmaksajia. Heille kiitokset kaikesta siitä, mitä verovaroilla Siuntiossa saa.

Korkealle veroprosentille Siuntiossa on syynsä. Nopeasti kasvanut kunta joutui finanssikriisin myötä toteamaan, ettei aktiivisella maapolitiikalla saatukaan kuntaan uusia asukkaita. Toinen isku tuli myöhemmin, kun VR:n lähiliikenne loppui ja kunnan piti ottaa kannettavakseen julkisen liikenteen kustannukset HSL-sopimuksen mukaan. Eikä sitäkään pidä unohtaa, että keskeisissä kunnan kiinteistöissä oli vakavia sisäilmaongelmia, joiden ratkaisemiseksi oli ryhdyttävä rakentamaan uutta. 

Me sosialidemokraatit olemme halunneet painottaa kaikessa rakentamisessa laatua ja ekologista kestävyyttä. Emme ole siksi halunneet olla päättämässä tiukoista hintakriteereistä, joiden realistisuuden on voinut asettaa saman tien kyseenalaiseksi. Kilpailutusprosesseissa on meistä riippumattomista syistä menty yleensä halvimman tarjouksen mukaan, vaikka laadun osuutta on kasvatettu. Lähes poikkeuksetta niistä on seurannut ongelmia ja kustannusten karkaamisia.  Säästöillä ja leikkauksilla on aina vaihtoehtoinen hintansa.

Kunnalla on oikeus verottaa kuntalaisiaan mutta sillä on myös velvollisuuksia. Kunnan verotuloilla ja valtionosuuksilla on turvattava kuntalaisten lakisääteiset palvelut, joita ovat oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin, kasvatukseen, opetukseen ja sivistykseen. Mutta kuntalaiset tarvitsevat myös monia muita arkielämän kannalta välttämättömiä palveluita kuten huolenpitoa yhteisestä ympäristöstä, puhdasta vettä, turvallisia teitä ja reittejä ja kun rakennetaan vaikkapa omaa kotia, monia siihen liittyviä lupapalveluita. Haluamme siksi myös kysyä, mitä kuntalaiset verorahoillaan saavat?

Siuntion kunnan ensi vuoden talousarvio on rakennettu kuntaveron neljännesprosenttiyksikön laskun varaan.  Tämä tapahtuu tilanteessa, jossa sivistys- ja hyvinvointikampus on valmistumassa, sosiaali- ja terveydenhuollon uutta palvelupistettä suunnitellaan, neuvotellaan lisäjunavuoroista Siuntioon, jotka aina myös maksavat. Samalla monet hankkeet kuntaviihtyvyyden lisäämiseksi ovat siirtyneet siksi, ettei henkilöstöä ole riittävästi viemään eteenpäin päätettyjä investointi- ja kehittämishankkeita.

Kuntaveron alennus tapahtuu myös tilanteessa, jossa läntisen Uudenmaan hyvinvointialueen muotoutuminen osana ns. sote-uudistusta on vielä varsin avoin. Sen päättäjät tullaan valitsemaan tammikuussa pidettävissä aluevaaleissa.

Lähdemme siitä, että kunnanjohtaja ja kunnan johtoryhmä on valmistellut talousarvion virkavastuulla ja että tuo vastuu pitää.  Kuntatalous on myös aina osa julkista taloutta.  Suhdannepoliittisesti veronalennuksia ei pitäisi tehdä juuri nyt.

Mikäli porvarilliset ryhmät käynnistävät säästötalkoot kunnan keskeisissä toiminnoissa ensi vuonna samoin kuin he ovat yleensä tehneet syksyisin (jolloin ei enää mitään saada aikaiseksi paitsi turhaa työtä ja turhia kokouksia) tulemme muistuttamaan vastuusta, jonka nyt yhteisesti otamme: palvelut pidetään toimivina veronalennuksesta huolimatta. Kunnan toiminnan on oltava pitkäjänteistä ja ennustettavaa. Kertynyt kumulatiivinen ylijäämä tasaa riskejä. Mutta se sulaa myös helposti.

Haluamme muistuttaa, että tänne muuttoa miettivien ja ennen muuta jo täällä asuvien ihmisten kannalta on tärkeätä, että kunnan tilat ovat terveelliset ja turvalliset, että palvelut ovat laadukkaat ja että niitä on saatavissa ilman kohtuutonta jonotusta ja että kunta toimii vastuullisesti niin ympäristöä ja luontoa kohtaan ja kantaa huolta kaikkien kuntalaisten hyvinvoinnista: niin nuorten ja lasten, eläkeikäisten, perheiden ja työssäkäyvien kuin yötä vailla olevien.  Kunta on yhteisö, jossa välitetään eikä ketään jätetä.

Kannattaa huomata myös, että lautakuntien tekemät ehdotukset ensi vuoden talousarvioon olisivat tarkoittaneet reilut 400000 euroa alijäämää. Nyt veronalennus noin 250000 tulomenetyksenä on jo otettu ulos säästöinä talousarvioehdotuksessa.

Siuntion kunnan palvelut ja niiden hyvyys on kiinni Siuntion kunnan työntekijöiden tekemästä työstä. Meistä ei ole oikein, että esimerkiksi koronapandemian ylimääräisestä työstä palkitaan johtavassa asemassa olevia mutta ei niitä, jotka lattiatasolla tekevät varsinaisen työn. Tulemme aikanaan henkilöstötilinpäätöksessä kysymään työviihtymisestä, hyvästä johtamisesta mutta myös syistä henkilökunnan vaihtuvuudelle. Tavoitteeksi voisimme asettaa, että kunnan työntekijät ja viranhaltijat viihtyvät  työssään niin hyvin, että haluavat myös asua kunnassamme.

Emme tule tekemään talousarviokäsittelyssä vastaehdotuksia. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö mielestämme talousarviossa niin luvuissa kuin teksteissäkin olisi korjattavaa, erityisesti investointiosassa.

Toimimme sillä valtuutuksella, jonka kuntalaisilta olemme vaaleissa saaneet. Toivomme Siuntion ja siuntiolaisten vuoksi, että kun nyt otetaan taloudellisia riskejä ensi vuoden suhteen, ne myös pystytään hallitsemaan ja pitämään vakaat olot kunnan toiminnoissa.

Siuntion Sosialidemokraattien ehdokkaat aluevaaleissa

Tulevissa aluevaaleissa tammikuussa 2022 Siuntiossa on SDP:n ehdokkaina Mervi Lahtinen, Kristian Parviainen ja Teemu Salmela.

Siuntion sosialidemokraattien ehdokkailla on yhdessä ja erikseen erinomaiset edellytykset toimia hyvinvointialueen päättäjinä.

Näin uskallan sanoa aika pitkän poliittisen kokemuksen perusteella.

Kristian Parviaisella on laaja kunnalliselämän tuntemus. Hän on toiminut maakuntavaltuustossa ja jatkamme siinä vuorotellen. Tämä tarkoittaa hyviä verkostoja! Niitä hän on kerryttänyt myös Varuboden-Oslan luottamustehtävässä. On tärkeätä, että palvelujen käyttäjien ääni kuuluu. Se kuuluu sitä paremmin, mitä monipuolisemmin osaa toimia ja vaikuttaa. Kristian osaa!

Mervi Lahtinen puolestaan on terveydenhuollon ammattilainen. Vauvasta vaariin hoitoketju on hänelle itsestään selvää. Hän tuntee myös heikot lenkit tässä ketjussa ja ymmärtää ennaltaehkäisevän työn merkityksen sairauksien ehkäisyssä inhimillisenä tekijänä mutta myös kustannusten säästämisenä. Hän on tarmokas eikä pelkää avata suutaan!

Teemu Salmela nuorena miehenä ja kaksosten isänä tuntee lapsiperheiden arjen ja palvelujen merkityksen. Hänellä on vahvaa osaamista työvoimahallinnosta, jolla on suora yhteys hyvinvointialueen sosiaaliseen ulottuvuuteen. Perheiden arkea tukevat palvelut, mielenterveyspalvelut, kynnyksetön päihdehuolto ja sosiaalityön osaaminen ovat hyvinvointi-Suomen keskeisiä rakennuspalikoita ja niitä tarvitaan myös lähipalveluina.

Hyvinvointialueen päätöksentekijöiksi ei tarvitse etsiä televisiosta tai valtakunnan politiikasta tuttua. Valtaa pitää jakaa.

Varmaan muissakin kunnissa ja puolueissa on hyviä ehdokkaita mutta nämä kolme tunnen ja voin suositella!

Ainoa asia, joka minua harmittaa on se, ettei minulla ole kuin yksi ääni aluevaaleissa 23.1.2022.

Toivon hartaasti, että aluevaalit kiinnostavat ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen alueellamme saa osaavat päättäjät, joilla on asenne, arvot ja osaaminen on kohdallaan!

Terveisin Arja Alho