Synnytystuskia

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri markkinoi hyvinvointialueuudistusta lauseella; Uudistuksen tavoitteena on turvata potilaiden sujuvat hoitopolut.

Mihin mahtaa hoitopolut johtaa?

Taloustilanne on sellainen että ensi vuoden rahoitus ei riitä ja siitä syystä on jouduttu pohtimaan säästöjä. Länsi-Uusimaa lehti kertoo, että yhtenä vaihtoehtona on kutistaa toimintoja, yhtenä mahdollisena kohteena olisi Lohjan synnytysosaston toiminnot.

Kirkkonummelainen työkaverini koki tällä viikolla omakohtaisesti millaisia ovat sujuvat hoitopolut. Synnyttämään olisi ollut kiirus, Espoon Jorvista kerrottiin, että kaikki synnytysosastot ovat täynnä Espoossa, Lohjalla ja muissa lähisairaaloissa. Nuoripari ohjattiin Lahden sairaalaan, nuoripari oli kauhuissaan, oliko tosiaan ainoa mahdollisuus kääntää auton nokka Kirkkonummelta kohti Lahtea? Kyllä vastasi Jorvin sairaalan työntekijä.

Onnellinen nuoripari onneksi ehti hyvin Lahteen, mutta sujuva hoitopolku ei ollut ja jos HUS tosiaan miettii Lohjan sairaalan synnytysosaston alasajoa, niin tuleva hoitopolku on kaikkea muuta kuin sujuva ja uudistus kaikkea muuta kuin edistysaskel.

Kristian Parviainen

Siuntion kunnanvaltuutettu

Siuntion kunnanhallituksen II-varapj

Siirtyminen hyvinvointialueelle, siuntiolainen näkökulma

Olen keskustellut usean siuntiolaisen kanssa siitä, millaisena siirtyminen täältä katsottuna hyvinvointialueelle näyttäytyy. Ehkä eniten kuntalaisia on mietityttänyt palvelujen jatkuvuus.

Siuntiossa Sote-keskuksen rakentaminen alkaa myöhemmin tänä vuonna kuntakeskukseen, vanhan ruotsinkielisen koulun paikalle. Pihapiiriin tulee jäämään myös hammashoitolan siirrettävä rakennus. Perhekeskus on jo uusissa tiloissa Siuntion Sydämessä.

Kunnes Sote-keskus on valmis pitää terveyskeskuksen, fysioterapian, kotihoidon, kuntouttavan päivätoiminnan, vuodeosaston ja tehostetun asumispalvelun osalta pystyä toimimaan vanhoissa tiloissa. On Länsi-Uudenmaan asukkaiden tasavertaisuuden vuoksi tärkeää, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat saavutettavissa ilman kohtuuttomia ponnistuksia. Kun puhutaan ns. perustasosta voidaan liikkuvia palveluja tarjota esimerkiksi harvempaan asutuille alueille.

Toisenlaisiakin huolia on. Työntekijät miettivät miten käy palkanmaksun hyvinvointialueelle siirryttäessä, kun Sarastia alkaa tuottaa näitä palveluita. Julkisuudesta olemme saaneet lukea, että Sarastialla on ollut Helsingissä palkanmaksuongelmia. On selvää, että työntekijän tulee saada palkka ajallaan. Hyvinvointialueen valmistelussa on kuitenkin rauhoiteltu asiaa; resurssia tullaan lisäämään hetkellisesti siten, että myös palkanmaksu tulee toteutumaan aikataulussa. Toistaiseksi on vaikutelma, että liikkeenluovutus kunnilta hyvinvointialueelle tulee onnistumaan myös tästä näkökulmasta.

Mervi Lahtinen, SDP Siuntio

kunnanvaltuutettu

teknisen lautakunnan jäsen

aluevaltuuston varavaltuutettu

Kunnan sateenkaariliput varkauksien ja ilkivallan kohteena – Ovatko yllyttäjät ylpeitä itsestään?

Siuntion kunnanvaltuusto päätti 25.5. kokouksessaan Pride-liputuksen järjestämisestä kunnan toimesta. Yksitoista sateenkaarilippua nousi salkoon maanantaina 11.7. Tarkoitus oli liputtaa koko viikon samaan aikaan Lohjan Pride-tapahtuman kanssa. Liput saivat olla rauhassa kolme päivää, kunnes torstaiaamuna kohtasi näky, jota ei olisi suonut näkevänsä. Viisi lippua oli varastettu yön aikana ja illalla kuntakeskuksessa kunnantalon edustalla ollut lippu löytyi maasta jollakin tuntemattomalla aineella tärveltynä. Myös muita lippuja oli illan aikana laskettu maahan.

Korvaavia lippuja onneksi löytyi varastettujen tilalle mutta seuraavana yönä varkaat olivat vierailleet jälleen ja jäljellä oli perjantaiaamuna ainoastaan kolme sateenkaarilippua kaikista alkuperäisistä yhdestätoista.

Pride-tapahtumiin on tänä kesänä kohdistunut uhkauksia ja eriasteista ilkivaltaa ympäri Suomen.

Samaan aikaan moni hyvin näkyvä valtakunnan ja paikallisella tasolla toimiva poliitikko on katsonut tehtäväkseen lietsoa kielteisiä asenteita Pride-tapahtumia ja sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä vastaan senkin uhalla, että jotain pahempaa tapahtuisi. Heillä on kuulemma oikeus olla kriittisiä ”vierasta ideologiaa” kohtaan ilman, että osaisivat itsekään täsmällisesti määritellä mikä tämä kyseinen mielikuvituksellinen ideologia saattaisi olla. Yllytys on johtanut kasvaviin vihan ilmauksiin erityisesti sosiaalisessa mediassa ja selvästi myös käytännön toimiin, kuten Siuntiossakin on nyt nähty.

Jos se on yllyttäjille ”vierasta ideologiaa”, että sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt vaativat ihmisarvonsa kunnioittamista tässä yhteiskunnassa, niin se vain kertoo, mitä yllyttäjien aikeissa ja aivoituksissa liikkuu ja se on jotakin hyvin pahaenteistä.

Näille ihmisarvoa loukkaaville voimille ei tule antaa periksi, vaan on uskallettava katsoa tulevaan.

Siuntiossa nousevat sateenkaariliput salkoon myös ensi vuonna 2023 ja yhteistyötä Siuntiossa järjestettävää Pride-tapahtumaa varten ollaan jo virittämässä.

Tästä eteenpäin!

Mika Mäenpää-Louekoski

Kunnanvaltuutettu

Kunnanvaltuuston 1. varapuheenjohtaja

Siuntion Sosialidemokraatit ry puheenjohtaja

Siuntion Sote-keskushankkeesta

Kuvassa on Siuntion nykyinen terveyskeskusrakennus, joka on rakennettu 1960-luvun loppupuolella. Rakennuksessa on tällä hetkellä terveyskeskuksen lisäksi vuodeosasto, tehostetun palveluasumisen yksikkö ja fysioterapia.

Siuntion tuleva Sote-keskus on aiheuttanut paljon keskustelua kuntalaisten keskuudessa. Lähinnä on huolta siitä säilyvätkö lähipalvelut. Ruotsinkielinen ala-aste siirtyy kesän 2022 jälkeen uudelle koulukampukselle, ja Sote-keskuksen rakentaminen Svenska Skolanin paikalle voisi alkaa. Koska Sote- ja Pelastuspalveluiden siirtymä hyvinvointialueelle on tapahtumassa 1.1.2023 asiassa on hyvä edetä keskustellen hyvinvointialueen päättäjien kanssa. 

Hyvinvointialueet vuokraavat kuntien käytössä olevat Sote- ja Pelastustoimen tilat tämän hetken tiedon mukaan vähintään kolmeksi vuodeksi. Vaikka jatkossa hyvinvointialue tuottaa Sote-palvelut, kuntien vastuulla säilyy kuitenkin se, että asukkaiden hyvinvoinnista ja terveydestä pidetään huolta ennaltaehkäisevästi. Tästä syystä kuntien ja hyvinvointialueen pitää pystyä yhteistyöhön. Sote-palveluiden saaminen ilman kohtuuttomia ponnisteluja ja pitkiä välimatkoja lienee yksi näistä. Keskustelua jo onneksi käydään ja toivotaan, että asiat etenevät pian.

Sote-keskushankkeelle on tavoitteena saada myös ARA:n rahoitusta. Sen takia huoneiden/tehostetun palveluasumisen asuntojen kokoa on jouduttu suurentamaan +5 m2. Tämä on seurausta ARA:n vuodenvaihteessa 2021–2022 voimaantulleista uusista säädöksistä. Sote-keskuksen hankesuunnitelmaa on päivitetty tämän mukaisesti 19.4.2022.

Tehostetun palveluasumisen paikoista on myös ollut puhetta. Mikä on oikea määrä? Ennustaa ei osaa kukaan, mutta pelkästään yksityisten hoivayritysten varaan ei kannata jäädä. Esimerkkinä Attendon ja Mehiläisen irtisanoutuminen ikääntyneiden asumispalveluiden puitesopimuksista keväällä 2022, joka on jättänyt paljon kysymyksiä ilmaan. Yritykset kokevat, ettei kuntien maksama hinta ole riittävä, vaan hintaa tulee nostaa. Ikäihmisten hoivapalvelut maksetaan verorahoilla.

Myös tehostetun palveluasumisen suhteen tulee pyrkiä siihen, että asuntoja on tasapuolisesti koko läntisellä Uudellamaalla. Vaikka hyvinvointialue vastaa koko alueen asukkaista, voi ikäihmisellä olla harras toive jäädä asumaan kotikuntaansa, kun loppuelämän kodista on kysymys.

Mervi Lahtinen, SDP Siuntio

kunnanvaltuutettu, teknisen lautakunnan jäsen

aluevaltuuston varavaltuutettu

Kielellisistä perusoikeuksista puhuttu aluevaaleissa huolestuttavan vähän

Lauantaina 8.1. pidettiin S-Marketin tuntumassa Siuntion demareiden aluevaalitapahtuma, missä oli mahdollisuus kahvittelun lomassa keskustella siuntiolaisten ehdokkaiden kanssa. Ehdokkaista Mervi Lahtinen ja Teemu Salmela olivat paikalla. Tavattavissa oli myös valtuustoryhmän puheenjohtaja Arja Alho ja kunnanvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Mika Mäenpää-Louekoski. Tapahtumassa piipahti lisäksi espoolainen demariehdokas, jonka kanssa vaihdettiin ajatuksia sotesta.

Keskusteluissa nousi esiin siuntiolaisittain tärkeä asia eli kaksikieliset sote-lähipalvelut ja niiden säilyminen. Sen lisäksi, että aiheesta keskusteltiin demariporukan kesken, sama aihe nousi esiin suoranaisena huolena tai jopa hienoisena pelkona myös kuntalaisen suusta kuultuna.

Säilyvätkö sote-lähipalvelut Siuntiossa ja onko niitä saatavana myös ruotsinkielisinä tulevaisuudessa? Tämä kysymys riipaisee syvältä sydämestä, kun sen esittää vanhemmanpuoleinen siuntiolainen.

Kyse on kielellisistä perusoikeuksista. Soten osalta on kyse hyvin konkreettisesti siitä saako esimerkiksi ruotsinkielinen kuntalainen palveluja omalla äidinkielellään. Tällä on erityistä merkitystä potilasturvallisuuden toteutumiselle mutta tietenkin myös ihmisen kokonaisvaltaiselle kohtaamiselle.

Siuntiossa kaksikieliset sote-palvelut ovat toimineet hienosti mutta täytyy sanoa, että toimivuuden eteen on tehty määrätietoista työtä. Paikallinen ymmärrys todellisista tarpeista ja poliittinen tahto ovat pitäneet huolen siitä, että hyviä tuloksia on saatu aikaiseksi.

Me Siuntiossa ymmärrämme, että kielellisten perusoikeuksien toteutuminen käytännössä vaatii käytännön tekoja. Sote-uudistuksessa suuri kysymys on se, että ymmärtävätkö isojen keskuskaupunkien päättäjät tämän?

Ikävää kieltä puhuu se suunnaton hiljaisuus, joka kaksikielisten palvelujen osalta aluevaaleissa on vallinnut.

Tältä osin olikin erittäin hyvä, että paikalle tapahtumaan sattui espoolainen demariehdokas, joka ilmaisi huolensa Espoon markkinaliberaalien poliitikkojen kyynisyydestä, missä yksityisten bisnesten ja tehostamisen ajatukset ovat se päällimmäisin asia. Nämä markkinaliberaalit bisnespoliitikot ovat riski meille siuntiolaisille mutta myös espoolaisille itselleen – asia, mitä moni espoolainen ei ehkä vielä ymmärrä.

Kokemuksesta tiedämme, että sote-palveluiden karkaaminen isompiin rakenteisiin tietää kaksikielisten sote-palveluiden heikentymistä. Isoissa rakenteissa kielelliset perusoikeudet tuppaavat jäämään pelkiksi kirjauksiksi papereissa, jotka eivät jalkaudu käytännön palvelutodellisuuteen. Sinne papereihin kiilusilmäinen bisnespoliitikko kielelliset perusoikeudet mielellään jättääkin, vaikka kyse on pohjimmiltaan ihmisoikeuksista.

Tästä syystä on äärimmäisen tärkeää puolustaa kaksikielisten sote-lähipalveluiden säilymistä, tässä ja nyt.

Rahoitus- ja hoitajavaje sosiaali- ja terveyspalveluiden haasteena jatkossakin – sosiaalipuolelle soteuudistus on iso mahdollisuus

Aluevaaleista ja sote-uudistuksesta puhuttaessa yleisin kysymys vaalien alla on: Onko siitä sote-uudistuksesta mitään hyötyä? Kysymys on tarpeellinen mutta mittava.

Ensinnäkin sote-uudistuksessa on kyse Suomen historian isoimmasta henkilöstösiirrosta. Hoiva-ala on jo pitkään kärsinyt hoitajavajeesta, ja lääkkeet siihen löytyvät johtamisen parantamisesta, työn joustavoittamisesta sekä koulutuksen ja ulkomaisen työvoiman lisäämisestä. Myös hoitajien palkkoja on nostettava. Suurimpia kuntia käsittelevän Kunta10-selvityksen mukaan sairaanhoitajan sairauspoissaolomäärä oli vuonna 2020 keskimäärin 21,74 päivää henkilötyövuosina. Lähihoitajalla luku oli 26,29 päivää. Töistä puuttuu joka päivä sairauden takia lähes 10 000 hoitajaa. Lääkärillä sairauspoissaolopäiviä oli 9,41.

Työperäistä maahanmuuttoa pitää lisätä jo nyt. Samaan aikaan lainsäätäjän eli eduskunnan on ripeästi ryhdyttävä ulkomailta tulevan työntekijöiden aseman turvaavan lainsäädännön parantamiseksi. Työsuojelu- ja muilla viranomaisilla tulee olla riittävät oikeudet valvoa ja puuttua ongelmatilanteisiin. Saatavuusharkinta on säilytettävä ja tilaajavastuuta on tiukennettava, jotta saapuvien työntekijöiden hyväksikäytöltä vältytään. Alipalkkaus on saatava rikoslakiin. Lisäksi erityisesti hoito- ja hoivatyössä toimivalta pitää edellyttää riittävää kotimaisen kielen taitoa.

Työperäisen maahanmuuton lieveongelmia ei kannata siirtää hoiva-alalle, vaan aloittaa nykyisen lainsäädännön kehittäminen heti. Samalla hyvinvointialueiden pitää jo pilotoida ulkomaisen työvoiman rekrytointia. Jos edes pieni osa hoitajista jää maahan niin suunta on oikea ja hoitajavajetta saadaan täytettyä.

Toinen vaalien alla kysymyksiä herättänyt kysymys on soten rahoitus.

Suomesta puuttuu julkisesta terveydenhuollosta muihin pohjoismaihin verrattuna vuosittain kaksi miljardia euroa. Syitä tähän rahoitusvajeeseen on monia: Väestön sairastavuus on hieman korkeampaa vaikkakin laskusuunnassa, pienempi työllisyysaste ja vielä samalla pienempi työikäinen väestö. Työllisyysaste nousi äskettäin yli 72 %:n, mutta sekään ei pitkällä aikavälillä auta.

Sote-uudistus on mahdollisuus panostaa ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon eli esimerkiksi terveysvalistukseen uudella tavalla. Mielenterveys- ja päihdepalvelut voidaan saada soimaan yhteen, jos niin halutaan. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella Espooseen muodostuvaa muuttajaruuhkaa voidaan tasata siirtämällä asiointia vaikkapa Kirkkonummelle ja Siuntioon valmistuvien uusien sote-keskusten harteille. Sosiaalityön laatua voidaan nostaa, koska toimivat käytännöt saadaan laajan alueen käyttöön. Asioita voidaan ajatella uudelleen, koska rakenteet mahdollistavat sen. Siten sairastavuutta saadaan pienemmäksi.

Työikäistä väestöä saadaan lisäämällä edellämainittua työperäistä maahanmuuttoa ja parantamalla perhemyönteisyyttä. Olen omassa vaalikampanjassani ehdottanut monikkoperheille subjektiivista oikeutta kotihoitoon. Sitä pitäisi ainakin kokeilla ja sen onnistuessa laajentaa mahdollisuutta muille tuen tarpeessa oleville perheille. Erittäin moninaisten syiden vuoksi (mm. varhaiskasvatuksen kriisi pk-seudulla) kuntien pitäisi laajamittaisesti ottaa takaisin käyttöön kotihoidontuen kuntalisä kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta ja lapsi on saanut tarpeelliset valmiudet siirtyä varhaiskasvatukseen.

Lopuksi: Hyvinvointialueiden on vastattava ilmastohätätilaan siirtymällä määrätietoisesti 100 %:sti uusiutuvaan energiaan ja uusiomateriaalien käyttöön kaikessa palvelutuotannossa.

Haasteet ovat siis sote-uudistuksessakin mittavia, mutta jos jaksamme yhä uudelleen haastaa ajatteluamme ja toimia johtopäätöstemme mukaan, on parempi yhteiskunta ja maailma mahdollinen.

Teemu Salmela

Aluevaaliehdokas numeolla 327.

Varavaltuutettu, sivistyslautakunnan jäsen.

Siuntion kunnan päättäjillä on tahtoa säilyttää sosiaali- ja terveyspalvelut kuntalaisia lähellä jatkossakin

Siuntion kuntakeskukseen kesällä 2022 valmistuva sivistys- ja hyvinvointikampus tarjoaa tilat mm. perhekeskukselle. Perhekeskuksessa järjestetään koulujen oppilashuollon palvelut, neuvolapalvelut sekä matalan kynnyksen perhetyö.

Myös Sote-keskuksen rakentamista kaavaillaan kuntakeskukseen, nykyisen Sjundeå svenska skolanin paikalle. Sote-keskukseen on suunniteltu tehostettua palveluasumista ikäihmisille, terveyskeskus- ja sosiaalipalvelut sekä lisäksi keskuskeittiöpalvelut, kaikki saman katon alle.  Vuonna 2018 uusittu hammashoitola on toteutettu siirrettävänä rakennuksena ja suunnitelman mukaan se tullaan siirtämään uudelle paikalle sosiaali- ja terveydenhuoltoa palvelevan rakennuksen läheisyyteen.

Viime vuosina tehdyistä suunnitelmista ja päätöksistä voi siis tehdä johtopäätöksen, että Siuntion kunnan päättäjät haluavat tarjota sosiaali- ja terveyspalvelut kuntalaisia lähellä myös jatkossa. Siuntiolaisena tietysti toivon, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen tuleva aluevaltuusto näkee asiat samalla tavalla. Voit vaikuttaa äänestämällä!

Mervi Lahtinen, sairaanhoitaja Siuntio

SDP (sit.) aluevaaliehdokasnumerolla 296

Kunnanvaltuutettu, Teknisen lautakunnan jäsen

Henkilöstömitoitus hoiva-alalla on hyvä asia, se saattaa lisätä alan pitovoimaakin

Hoitajat ovat jo pitkään kokeneet ajoittaista riittämättömyyden tunnetta hoiva-alalla. On uuvuttavaa tehdä työtä, jos on tällainen kokemus. Henkilöstömitoituksesta iäkkäiden henkilöiden tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa säädetään laissa, joka tuli voimaan 1.10.2020. Aikaisemmin mitoitusta on ohjattu laatusuosituksella. Vaikka henkilöstömitoitus on pääsääntöisesti asetettu lakiin asiakkaan hyvän hoidon ja hoivan näkökulmasta, näen että sillä saattaa olla myös lisäävä tekijä alan pitovoimaan. Laki pyrkii takaamaan, että hoitajia on vuorossa riittävästi hyvän hoidon ja mielekkään elämän järjestämiseksi asiakkaalle. Se antaa uskoa myös hoitajille – asiat järjestetään siten, että nämä tavoitteet täyttyvät.

Julkisuudessa on puhuttu ”hoitajapulasta” haasteena henkilöstömitoitukselle. Henkilöstön saatavuuden varmistamiseksi tarvitaan toimenpiteitä. Yksi niistä on lisätä aloituspaikkoja lähihoitaja- ja sairaanhoitajakoulutukseen. Lisäksi tietyt tehtävät voidaan toteuttaa esimerkiksi hoiva-avustajien toimesta. Hoiva-avustajien koulutuspaikkojen määrää on jo lisätty tuntuvasti.

Lakiin on siis kirjattu tietty minimivaatimus henkilöstön määrästä. Lisäksi henkilöstön tarve arvioidaan tekemällä asiakkaalle palvelutarpeen ja toimintakyvyn arvio.  Tämä arviointivälineistö on jo olemassa ja monessa kunnassa käytössäkin, mutta laki velvoittaa sen käyttöönottoa viimeistään vuonna 2023. Asiakkaan kannalta lakiin perustuva henkilöstömitoitus on erinomainen asia. Asiakas tietää, että paikalla on joka vuorossa riittävästi hoitajia tai muuta henkilökuntaa, jotta hän saa hyvää hoitoa, viihtyvyyttä ja sisältöä jokaiseen päivään. Kun resurssit on turvattu, voidaan entistä paremmin keskittyä sairauksien ja ongelmien ennaltaehkäisyyn.

Kotihoitoon ei ole vielä samanlaista lakiin pohjautuvaa henkilöstömitoitusta. Sellainen on suunnitteilla vanhuspalvelulain uudistamisen toisessa osassa. Iäkkäille ihmiselle tulee turvata riittävä määrä kotihoitoa. Kotiin vietävät palvelut tulee suunnitella yhdessä asiakkaan ja hänen omaisensa kanssa. Etäpalvelu ei koskaan voi olla ainoa tarjottava vaihtoehto. Koska etäpalvelut ovat yksi tulevaisuuden palvelumuoto, on mietittävä erilaisia hybridimalleja ratkaisuksi.

Erittäin positiivisin mielin olen seurannut Kirkkonummen Sanomista aluevaaliehdokkaiden kirjoituksia. Hienoa, että joukostamme selvästi löytyy tahtoa ja tavoitteita luoda asiakaslähtöinen malli, jolla jatkossa toteutetaan sosiaali- ja terveyspalvelut Länsi-Uudellamaalla.

Äänestäminen aluevaaleissa on erityisen tärkeää, sillä aluevaltuusto tulee päättämään hyvinvointialueella asioista, jotka vaikuttavat meidän jokaisen arkeen. Käytä siis äänioikeuttasi.

Hyvää uutta vuotta 2022!

Mervi Lahtinen, sairaanhoitaja Siuntio

SDP (sit.) Ehdolla aluevaaleissa numerolla 296

Jouluglögiä ja sotea – Julglögg och välfärdsområdesval

Tervetuloa Fanjunkarsin pop-up -kahvilaan sunnuntaina 12.12. klo  17-18.

Samalla keskustelemme kansanedustaja Johan Kvarnströmin kanssa  tulevista aluevaaleista ja mitä uusilta hyvinvointialueilta odotetaan.

Siuntion sosialidemokraatit ovat asettaneet kolme ehdokasta aluevaaleihin 23.1.2022.

Ehdokkaina ovat sairaanhoitaja ja hoivapalvelujen esimies Mervi Lahtinen, vuorotyönjohtaja Kristian Parviainen ja työllisyyspalvelujen asiantuntija Teemu Salmela. 

Glögien merkeissä haluamme myös kiittää siuntiolaisia saamastamme tuesta kuntavaaleissa.

Tilaisuus järjestetään terveysturvallisesti!

Julglögg och välfärdsområdesval

Välkommen till Fanjunkars pop-up café söndag 12.12. kl. 17.00-18.00.

Samtidigt ska vi diskutera med riksdagsledamot Johan Kvarnström om regionvalet och vad som förväntas av de nya välfärdsområdena.

Sjundeå socialdemokrater har nominerat tre kandidater till regionvalet den 23 januari 2022.

Kandidaterna är sjuksköterska och vårdchef Mervi Lahtinen, skiftförman Kristian Parviainen och  arbetsförmedlingsexperten Teemu Salmela.

Med glögg vill vi också tacka Sjundeåborna för stödet i kommunalvalet.

Evenemanget kommer att hållas på ett säkert sätt!