”Ihmettelijän” mielipidekirjoitus 11.5 työvoiman puutteesta Kirkkonummen uudessa hyvinvointikeskuksessa on erittäin ajankohtainen ja tärkeä asia ottaa puheeksi. Syy voi aivan hyvin olla uuden hyvinvointikeskuksen sijainnissa, mutta mieleeni tulee myös muita mahdollisia ongelmia ja kiitän mielipiteen kirjoittajaa aiheen avauksesta.

On aikaista tehdä arviota siirtymästä hyvinvointialueille; miten on onnistuttu. Asiat etsivät vielä paikkaansa ja eletään edelleen vahvasti muutoksessa. Kollegani sanoin, vanhaa sanontaa lainaten; pitää kuitenkin varoa ettei sote-uudistuksessa mene lapsi pesuveden mukana.

Työvoiman saatavuusongelma lienee monissa hoito- ja hoivayksiköissä, myös Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella. Käytän seuraavassa vanhusten asumispalvelua esimerkkinä, mutta varmaankin samoja ajatuksia on myös muissa hoitoyksiköissä. Julkisessa keskustelussa välillä tuntuu, että vanhusten hoito on vain numeroita ja mitoituksia. Oikeastaan hoito ei ole numeroita tai desimaaleja, vaan se on inhimillisyyttä, kanssakulkua, hoivaa, välittämistä ja kuuntelua. Tärkeintä on, että on aikaa kysyä asiakkaalta (tarkoitan nyt ihan kaikkia hoitoon hakeutuneita, oli syy mikä tahansa), miten on mennyt, mitä kuuluu nyt, miten voin auttaa ja pärjäätkö tällä eteenpäin. On tärkeää, että hoitotapahtuma on kiireetön ja asiakas tulee kuulluksi. Jos asiakkaalla on muistisairaus, keskusteluun tulee varata aikaa enemmän.

Hoitajien tilanteesta sanoisin, että lisäkädet varmasti jokaiseen hoitoa ja hoivaa tarjoavaan yksikköön ovat oikein tervetulleita. Senkään vuoksi en lähtisi henkilöstömitoitusta vanhustenhoidosta purkamaan. Henkilöstömitoitus on myös osa alan pitovoimaa. Muistutan kuitenkin, että henkilöstömitoituksen päätavoite on turvata vanhusten mielekäs ja turvallinen elämä.

Hoitajilta pitäisi karsia pois kaikki sellainen tehtävä joka ei hoitajille oikeastaan kuulu. Tällaiset tehtävät vaikuttavat vain harmillisesti kasvavan. Palkataan mieluummin sihteeri, talonmies, pyykinpesijä ja atk-ammattilainen yksikköön, vapautuu hoitajien aikaa siihen johon he ovat kouluttautuneet. Etenkin tietotekninen osaaminen on tänä päivänä ehdoton vaatimus, lähes kaikki asiat, melko pienetkin, ratkaistaan jollain tavalla tietokoneella. Hoitajan työpäivän aikana olisi kiinnostavaa suorittaa laskenta erilaisiin portaaleihin ja muihin kirjautumisesta, veikkaan että tulos voisi yllättää määrällään. Minulla on kokemus, että vaatimukset tietoteknisessä osaamisessa alkavat olla sellaisia, ettei hoitoalalle hakeutunut henkilö tunne alaa aina ihan omakseen.

Johtamisen ongelmia nostetaan myös julkisessa keskustelussa esille. Hoitotyön johtajille pitäisi olla varattuna riittävästi aikaa kohdata työntekijöitä ja mieluiten kasvotusten. Vuoropuhelua toivoisin olevan monessa tasossa. Tähänkin tarvitaan aikaa, kuten hoitajilta potilaan kohtaamiseen. Inhimillistä johtamista ja hyvää työilmapiiriä osataan kyllä arvostaa.  Palkka ei ole ratkaisu kaikkeen, mutta mielestäni hyvinvointialueen vakituista henkilökuntaa tulisi palkita sitoutumisrahalla. Se tullee myös halvemmaksi kuin vuokratyövoima.

Mervi Lahtinen, sairaanhoitaja Siuntio

Kunnanvaltuutettu ja aluevaltuuston varavaltuutettu (SDP)

Joona Räsänen vieraili Siuntion sosialidemokraatit – Sjundeå socialdemokrater kevätkokouksessa 16.3. Räsänen on Uudenmaan sosialidemokraattien ehdokkaana ja hän on kotoisin Lohjalta.

Ajankohtaista velkakeskustelua Räsänen kommentoi muistuttamalla, että hyvinvointivaltion menot on rakennettu erilaiselle väestösuhteelle ja että velkaantuminen on jatkunut jo pitkään ainakin finanssikriisistä 2008 alkaen.

Hän otti tuoreena tyttövauvan isänä esille ikäluokkien koot: ”Kun puhutaan suurista ikäluokista, ikäluokan koko oli noin 100 000 syntynyttä lasta. Kun itse synnyin 1987, koko oli 59 000 ja rapiat, tänä vuonna enää noin 40 000 lasta. ”

Räsänen katsoi, että tarvitaan monia toimenpiteitä kestävän talouden turvaamiseksi. Keskittyminen rajuihin hyvinvointivaltion ydintoimintojen leikkaamiseen on lyhytnäköistä ja sosiaalisesti epäoikeudenmukaista. Ne merkitsisivät hänen mukaansa myös rajua ostovoiman heikentymistä, joka vain pahentaisi velkaongelmaa verokertymän pienentymisenä.

Räsänen muistutti myös siitä, että juuri hyvinvointiyhteiskunta on kyennyt ottamaan iskuja ihmisten puolesta vastaan, kuten esimerkiksi pandemian aikana. Räsänen ei kuitenkaan vähätellyt tulevan eduskuntakauden isojen kysymysten ratkaisemisen kiireellisyyttä.

Räsäsen mielestä tulevan hallituksen pitää tehdä määrätietoisesti työtä perhemyönteisemmän Suomen puolesta, uuden työvoiman hankkimiseksi myös ulkomailta ja ennen muuta edistää työhyvinvointia, jotta nyt työmarkkinoiden ulkopuolella olevat voivat palata työelämään.

Paikalla oleva yleisö oli tyytyväinen Räsäsen tärkeysjärjestyksestä asioiden hoitamisessa, jonka hän kiteytti: perusasiat kuntoon – vaatimukseksi. ”Koulutuksessa huomion pitää olla varhaiskasvatuksessa ja perusasteen koulutuksessa. Kuntapäättäjienkin on katsottava peiliin sen suhteen, että erilaisten oppijoiden tarpeisiin ei ole vastattu riittävillä resursseilla, päinvastoin esimerkiksi erityisopettajien ja koulukäyntiavustajien määrää on vähennetty joka puolella maata.” Kun perusasiat ovat kunnossa, ne mahdollistavat korkeakoulutukseen hakeutumisenkin. Sama pätee sosiaali- ja terveydenhuoltoon.

Räsänen muistutti tilaisuudessa vielä, että jokaisella äänellä on merkitystä ja hän piti tärkeänä viestittää, että kansalaisoikeutta pitää vaalia.  ”Kun on äänestänyt, voi myös arvostella päätöksentekijöitä”, hän sanoi. Siuntion sosialidemokraatit ovat puolestaan olleet huolissaan vaalibudjettien kasvusta ja vaativat vaalirahoitukselle kattoa. Se turvaisi myös aitoa kansanvaltaa. Siitähän on 2.4. kyse.

teksti: Arja Alho

kuvat: Arja Alho, Kristian Parviainen

Hyvinvointialueet ovat aloittaneet toimintansa vuoden 2023 alusta. Kunnat eivät siis enää vastaa sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden tuottamisesta.  Kuntien vastuulla säilyy kuitenkin se, että asukkaiden hyvinvoinnista ja terveydestä pidetään huolta ennaltaehkäisevästi. Tässä on toki yhteistä rajapintaa hyvinvointialueen kanssa.

Siuntiossa hyvinvointipalveluihin panostetaan eri tavoin. Elokuussa 2022 avautunut Siuntion sydän on tuonut uutta eloa kuntakeskukseen kaikenikäisille. Sydämessä sijaitsevat mm. Perhekeskus, kirjasto ja liikuntatiloja, sekä auditorio, joka on jo osoittanut monipuolisuutensa. Kuntaan on myös palkattu hyvinvointipäällikkö, ja hyvinvointikoordinaattorin rekrytointi lienee tätä kirjoittaessa loppusuoralla. Vuoden 2023 budjettiin on varattu määräraha hyvinvointiohjaajan tehtävään. Aiemmin kunnassa on toiminut ainoastaan hyvinvointikoordinaattori, joten voidaan todeta, että sivistysosaston hyvinvointisektorille on tulossa huomattava parannus. Lisäksi merkittävä satsaus kuntalaisten ja tietysti myös erittäin tervetulleiden vierailijoiden hyvinvointiin on hotelliyrittäjän kanssa alkava yhteistyö Siuntion kylpylän vanhoissa tiloissa. Tämän myötä saadaan käyttöön uimahalli, kuntosali, sisäliikuntatiloja ja erinomaiset ulkoliikuntamaastot.

Tänäkin vuonna ulkoliikuntapaikkojen käyttökunnosta (niistä jo olemassa olevista) on ollut epätietoisuutta, etenkin talviaikaan. Seuraavassa kunnanvaltuuston kokouksessa 20.3 tulen jättämään valtuustoaloitteen, jossa pyydetään mm. selvittämään eri osastojen yhteistyön mahdollisuus ulkoliikuntapaikkojen kunnossapidosta. Aloitteen tavoitteena on, että saadaan toimiva konsepti ulkoliikuntapaikoille ympäri vuoden.

Muuttovoittoisena kuntana Siuntion tulee panostaa kuntalaisten hyvinvointiin nyt ja tulevaisuudessa. Loppuun en voi olla mainitsematta, että jo pelkästään tästä syystä tulemme tarvitsemaan Sote-keskusta, jonka rakentaminen on alkamassa toivottavasti mahdollisimman pian.

Mervi Lahtinen, SDP Siuntio

kunnanvaltuutettu, teknisen lautakunnan jäsen

aluevaltuuston varavaltuutettu

Iltapäivälehti lohdutti kertomalla että vain 15% kansasta joutuu kamppailemaan nousevan sähkönhinnan kurimuksessa, eikä sähköstä tule vaaliteemaa.

Ehkä poliitikkojen kuitenkin kannattaisi pohtia tarkemmin?

Tuo 15% kurimuksessa olevasta kansakunnasta on pääsääntöisesti omakotitalossa asuvia tai suoransähkön rivitaloissa asuvia.

Se porukka joka on ollut keskituloista tai ainakin alempaa keskituloa omaavia.

Nyt heidät ja meidät puristetaan taloudellisesti tilaan jossa ostovoima katoaa tyystin ja samlla cityihmiset laukovat viisauksiaan jossa jokainen voi valita asumistapansa.

Suomessa sanotaan olevan 1.1 miljoonaa omakotitaloa… saattaa tulla kalliita kerrostalohuoneistoja jos noudatetaan besserwissereiden ohjeita asumismuodoista ja työnnytään porukalla Kallion kolmannelle linjalle.

Omassakin puolueessa on päättäjiä jotka ovat joskus saaneet ihan tavallisen ihmisen palkkoja ennenkuin politbyroon palkka-arkku avautui. Ainakin opiskeluaikana joku on ollut kaupankassalla, toinen terästehtaalla tai halkomettässä. Nyt voisi tuumata että millähän ihmeellä sitä maksaa sähkölaskun joka vie käteen jäävästä palkasta suurimman osan jod edes siihen sähkölaskuun riittää.

Omassa kunnassa tiedän jo asukkaan joka katkaisi sähköt talostaan ja siirtyi polttopuuhun ja tarvittavan sähkön tuottaa agregaatilla. Siinäkö on keskiluokan tulevaisuus omakotitaloissaan? Vai liekkö synkempi kuten yksin asuva mies sanoi minulle ”tämän talven kestän, seuraavana talvena sitten varmaan rekan eteen”

Muistetaanko nykyiset päättäjät siitä että onnistuivat luomaan uuden köyhyysluokan?

Sopii niitä vaaliteemoja kuitenkin pohtia.

Kristian Parviainen

Siuntion sosialidemokraatit – Sjundeå socialdemokrater pitivät syyskokouksen 19.10 ja valmistautuivat pari viikkoa myöhemmin Siuntion talousarviokäsittelyyn, joka on valtuustokäsittelyssä maanantaina 14.11.

Yhdistyksen puheenjohtajana jatkaa Mika Mäenpää-Louekoski, varapuheenjohtajana Arja Alho ja sihteerinä Katriina Hellsten.

Taloudenhoitajana jatkaa niin ikään Keijo Tarnanen ja nuorisovastaavaksi valittiin Tony Khalil.

Siuntion ja kaikkien muidenkin kuntien kannalta vuodenvaihde on merkittävä. Omat perusturvan toiminnot lautakuntineen loppuvat ja sosiaali-, terveydenhuollon ja pelastustoimen palvelut siirtyvät hyvinvointialueelle. Yhdistyksen mielestä muutosta ja ennen muuta kuntalaisten saamia palveluja ja henkilöstön asemaa pitää seurata tarkasti.

Myös kunnan jäljelle jäävää toimintaa on syytä kehittää ja muutos nähdä mahdollisuutena tehdä asioita vieläkin paremmin. Parhaimmillaan kunta voi tukea sivistys- ja vapaa-ajan palveluillaan kuntalaistan hyvinvointia ja tukea näin ennaltaehkäisevää otetta hyvinvointialueella.

Sosialidemokraateilla onkin toiveena tulevana vuonna käynnistää kunnan hallinnon ja toimintojen kehittäminen. Koska muutosta ja yhteistyötä hyvinvointialueen kanssa pitää seurata, mitään perusteltujakaan resurssilisäyksiä ensi vuoden talousarvioon ei päätetty tehdä mutta että niihin palataan seuraavassa.

Kunnanhallituksen toinen varapuheenjohtaja ja sosialidemokraattisen ryhmän valtuutettu Kristian Parviainen totesikin tyytyväisenä, että virkamiesvalmistelussa ryhmän näkemyksiä kuultiin ja syntynyt ehdotus kompromissina oli hyväksyttävissä.

Parviainen korosti erityisesti liikenneturvallisuuden ja ylipäätään kaikkien kulkumuotojen turvallisuuden parantamisen merkitystä. Samoin kuin sitä, että tulossa olevat suuret investoinnit kuten sote-kampus edellyttävät aktiivista maa- ja yrityspolitiikkaa, jotta kunnan elinvoima pysyy iskussa.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri markkinoi hyvinvointialueuudistusta lauseella; Uudistuksen tavoitteena on turvata potilaiden sujuvat hoitopolut.

Mihin mahtaa hoitopolut johtaa?

Taloustilanne on sellainen että ensi vuoden rahoitus ei riitä ja siitä syystä on jouduttu pohtimaan säästöjä. Länsi-Uusimaa lehti kertoo, että yhtenä vaihtoehtona on kutistaa toimintoja, yhtenä mahdollisena kohteena olisi Lohjan synnytysosaston toiminnot.

Kirkkonummelainen työkaverini koki tällä viikolla omakohtaisesti millaisia ovat sujuvat hoitopolut. Synnyttämään olisi ollut kiirus, Espoon Jorvista kerrottiin, että kaikki synnytysosastot ovat täynnä Espoossa, Lohjalla ja muissa lähisairaaloissa. Nuoripari ohjattiin Lahden sairaalaan, nuoripari oli kauhuissaan, oliko tosiaan ainoa mahdollisuus kääntää auton nokka Kirkkonummelta kohti Lahtea? Kyllä vastasi Jorvin sairaalan työntekijä.

Onnellinen nuoripari onneksi ehti hyvin Lahteen, mutta sujuva hoitopolku ei ollut ja jos HUS tosiaan miettii Lohjan sairaalan synnytysosaston alasajoa, niin tuleva hoitopolku on kaikkea muuta kuin sujuva ja uudistus kaikkea muuta kuin edistysaskel.

Kristian Parviainen

Siuntion kunnanvaltuutettu

Siuntion kunnanhallituksen II-varapj

Olen keskustellut usean siuntiolaisen kanssa siitä, millaisena siirtyminen täältä katsottuna hyvinvointialueelle näyttäytyy. Ehkä eniten kuntalaisia on mietityttänyt palvelujen jatkuvuus.

Siuntiossa Sote-keskuksen rakentaminen alkaa myöhemmin tänä vuonna kuntakeskukseen, vanhan ruotsinkielisen koulun paikalle. Pihapiiriin tulee jäämään myös hammashoitolan siirrettävä rakennus. Perhekeskus on jo uusissa tiloissa Siuntion Sydämessä.

Kunnes Sote-keskus on valmis pitää terveyskeskuksen, fysioterapian, kotihoidon, kuntouttavan päivätoiminnan, vuodeosaston ja tehostetun asumispalvelun osalta pystyä toimimaan vanhoissa tiloissa. On Länsi-Uudenmaan asukkaiden tasavertaisuuden vuoksi tärkeää, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat saavutettavissa ilman kohtuuttomia ponnistuksia. Kun puhutaan ns. perustasosta voidaan liikkuvia palveluja tarjota esimerkiksi harvempaan asutuille alueille.

Toisenlaisiakin huolia on. Työntekijät miettivät miten käy palkanmaksun hyvinvointialueelle siirryttäessä, kun Sarastia alkaa tuottaa näitä palveluita. Julkisuudesta olemme saaneet lukea, että Sarastialla on ollut Helsingissä palkanmaksuongelmia. On selvää, että työntekijän tulee saada palkka ajallaan. Hyvinvointialueen valmistelussa on kuitenkin rauhoiteltu asiaa; resurssia tullaan lisäämään hetkellisesti siten, että myös palkanmaksu tulee toteutumaan aikataulussa. Toistaiseksi on vaikutelma, että liikkeenluovutus kunnilta hyvinvointialueelle tulee onnistumaan myös tästä näkökulmasta.

Mervi Lahtinen, SDP Siuntio

kunnanvaltuutettu

teknisen lautakunnan jäsen

aluevaltuuston varavaltuutettu

Siuntion kunnanvaltuusto päätti 25.5. kokouksessaan Pride-liputuksen järjestämisestä kunnan toimesta. Yksitoista sateenkaarilippua nousi salkoon maanantaina 11.7. Tarkoitus oli liputtaa koko viikon samaan aikaan Lohjan Pride-tapahtuman kanssa. Liput saivat olla rauhassa kolme päivää, kunnes torstaiaamuna kohtasi näky, jota ei olisi suonut näkevänsä. Viisi lippua oli varastettu yön aikana ja illalla kuntakeskuksessa kunnantalon edustalla ollut lippu löytyi maasta jollakin tuntemattomalla aineella tärveltynä. Myös muita lippuja oli illan aikana laskettu maahan.

Korvaavia lippuja onneksi löytyi varastettujen tilalle mutta seuraavana yönä varkaat olivat vierailleet jälleen ja jäljellä oli perjantaiaamuna ainoastaan kolme sateenkaarilippua kaikista alkuperäisistä yhdestätoista.

Pride-tapahtumiin on tänä kesänä kohdistunut uhkauksia ja eriasteista ilkivaltaa ympäri Suomen.

Samaan aikaan moni hyvin näkyvä valtakunnan ja paikallisella tasolla toimiva poliitikko on katsonut tehtäväkseen lietsoa kielteisiä asenteita Pride-tapahtumia ja sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä vastaan senkin uhalla, että jotain pahempaa tapahtuisi. Heillä on kuulemma oikeus olla kriittisiä ”vierasta ideologiaa” kohtaan ilman, että osaisivat itsekään täsmällisesti määritellä mikä tämä kyseinen mielikuvituksellinen ideologia saattaisi olla. Yllytys on johtanut kasvaviin vihan ilmauksiin erityisesti sosiaalisessa mediassa ja selvästi myös käytännön toimiin, kuten Siuntiossakin on nyt nähty.

Jos se on yllyttäjille ”vierasta ideologiaa”, että sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt vaativat ihmisarvonsa kunnioittamista tässä yhteiskunnassa, niin se vain kertoo, mitä yllyttäjien aikeissa ja aivoituksissa liikkuu ja se on jotakin hyvin pahaenteistä.

Näille ihmisarvoa loukkaaville voimille ei tule antaa periksi, vaan on uskallettava katsoa tulevaan.

Siuntiossa nousevat sateenkaariliput salkoon myös ensi vuonna 2023 ja yhteistyötä Siuntiossa järjestettävää Pride-tapahtumaa varten ollaan jo virittämässä.

Tästä eteenpäin!

Mika Mäenpää-Louekoski

Kunnanvaltuutettu

Kunnanvaltuuston 1. varapuheenjohtaja

Siuntion Sosialidemokraatit ry puheenjohtaja

Siuntion tuleva Sote-keskus on aiheuttanut paljon keskustelua kuntalaisten keskuudessa. Lähinnä on huolta siitä säilyvätkö lähipalvelut. Ruotsinkielinen ala-aste siirtyy kesän 2022 jälkeen uudelle koulukampukselle, ja Sote-keskuksen rakentaminen Svenska Skolanin paikalle voisi alkaa. Koska Sote- ja Pelastuspalveluiden siirtymä hyvinvointialueelle on tapahtumassa 1.1.2023 asiassa on hyvä edetä keskustellen hyvinvointialueen päättäjien kanssa. 

Hyvinvointialueet vuokraavat kuntien käytössä olevat Sote- ja Pelastustoimen tilat tämän hetken tiedon mukaan vähintään kolmeksi vuodeksi. Vaikka jatkossa hyvinvointialue tuottaa Sote-palvelut, kuntien vastuulla säilyy kuitenkin se, että asukkaiden hyvinvoinnista ja terveydestä pidetään huolta ennaltaehkäisevästi. Tästä syystä kuntien ja hyvinvointialueen pitää pystyä yhteistyöhön. Sote-palveluiden saaminen ilman kohtuuttomia ponnisteluja ja pitkiä välimatkoja lienee yksi näistä. Keskustelua jo onneksi käydään ja toivotaan, että asiat etenevät pian.

Sote-keskushankkeelle on tavoitteena saada myös ARA:n rahoitusta. Sen takia huoneiden/tehostetun palveluasumisen asuntojen kokoa on jouduttu suurentamaan +5 m². Tämä on seurausta ARA:n vuodenvaihteessa 2021–2022 voimaantulleista uusista säädöksistä. Sote-keskuksen hankesuunnitelmaa on päivitetty tämän mukaisesti 19.4.2022.

Tehostetun palveluasumisen paikoista on myös ollut puhetta. Mikä on oikea määrä? Ennustaa ei osaa kukaan, mutta pelkästään yksityisten hoivayritysten varaan ei kannata jäädä. Esimerkkinä Attendon ja Mehiläisen irtisanoutuminen ikääntyneiden asumispalveluiden puitesopimuksista keväällä 2022, joka on jättänyt paljon kysymyksiä ilmaan. Yritykset kokevat, ettei kuntien maksama hinta ole riittävä, vaan hintaa tulee nostaa. Ikäihmisten hoivapalvelut maksetaan verorahoilla.

Myös tehostetun palveluasumisen suhteen tulee pyrkiä siihen, että asuntoja on tasapuolisesti koko läntisellä Uudellamaalla. Vaikka hyvinvointialue vastaa koko alueen asukkaista, voi ikäihmisellä olla harras toive jäädä asumaan kotikuntaansa, kun loppuelämän kodista on kysymys.

Mervi Lahtinen, SDP Siuntio

kunnanvaltuutettu, teknisen lautakunnan jäsen

aluevaltuuston varavaltuutettu

Lauantaina 8.1. pidettiin S-Marketin tuntumassa Siuntion demareiden aluevaalitapahtuma, missä oli mahdollisuus kahvittelun lomassa keskustella siuntiolaisten ehdokkaiden kanssa. Ehdokkaista Mervi Lahtinen ja Teemu Salmela olivat paikalla. Tavattavissa oli myös valtuustoryhmän puheenjohtaja Arja Alho ja kunnanvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Mika Mäenpää-Louekoski. Tapahtumassa piipahti lisäksi espoolainen demariehdokas, jonka kanssa vaihdettiin ajatuksia sotesta.

Keskusteluissa nousi esiin siuntiolaisittain tärkeä asia eli kaksikieliset sote-lähipalvelut ja niiden säilyminen. Sen lisäksi, että aiheesta keskusteltiin demariporukan kesken, sama aihe nousi esiin suoranaisena huolena tai jopa hienoisena pelkona myös kuntalaisen suusta kuultuna.

Säilyvätkö sote-lähipalvelut Siuntiossa ja onko niitä saatavana myös ruotsinkielisinä tulevaisuudessa? Tämä kysymys riipaisee syvältä sydämestä, kun sen esittää vanhemmanpuoleinen siuntiolainen.

Kyse on kielellisistä perusoikeuksista. Soten osalta on kyse hyvin konkreettisesti siitä saako esimerkiksi ruotsinkielinen kuntalainen palveluja omalla äidinkielellään. Tällä on erityistä merkitystä potilasturvallisuuden toteutumiselle mutta tietenkin myös ihmisen kokonaisvaltaiselle kohtaamiselle.

Siuntiossa kaksikieliset sote-palvelut ovat toimineet hienosti mutta täytyy sanoa, että toimivuuden eteen on tehty määrätietoista työtä. Paikallinen ymmärrys todellisista tarpeista ja poliittinen tahto ovat pitäneet huolen siitä, että hyviä tuloksia on saatu aikaiseksi.

Me Siuntiossa ymmärrämme, että kielellisten perusoikeuksien toteutuminen käytännössä vaatii käytännön tekoja. Sote-uudistuksessa suuri kysymys on se, että ymmärtävätkö isojen keskuskaupunkien päättäjät tämän?

Ikävää kieltä puhuu se suunnaton hiljaisuus, joka kaksikielisten palvelujen osalta aluevaaleissa on vallinnut.

Tältä osin olikin erittäin hyvä, että paikalle tapahtumaan sattui espoolainen demariehdokas, joka ilmaisi huolensa Espoon markkinaliberaalien poliitikkojen kyynisyydestä, missä yksityisten bisnesten ja tehostamisen ajatukset ovat se päällimmäisin asia. Nämä markkinaliberaalit bisnespoliitikot ovat riski meille siuntiolaisille mutta myös espoolaisille itselleen – asia, mitä moni espoolainen ei ehkä vielä ymmärrä.

Kokemuksesta tiedämme, että sote-palveluiden karkaaminen isompiin rakenteisiin tietää kaksikielisten sote-palveluiden heikentymistä. Isoissa rakenteissa kielelliset perusoikeudet tuppaavat jäämään pelkiksi kirjauksiksi papereissa, jotka eivät jalkaudu käytännön palvelutodellisuuteen. Sinne papereihin kiilusilmäinen bisnespoliitikko kielelliset perusoikeudet mielellään jättääkin, vaikka kyse on pohjimmiltaan ihmisoikeuksista.

Tästä syystä on äärimmäisen tärkeää puolustaa kaksikielisten sote-lähipalveluiden säilymistä, tässä ja nyt.