Siuntion mallista oppia hyvinvointialueelle

Ennen hyvinvointialueelle siirtymistä, Siuntion kunta tuotti sosiaali- ja terveyspalvelut kustannustehokkaasti ja asiakaslähtöisesti. Näin jälkeenpäin ajattelen, ettei muuta mahdollisuutta ollut; pieni kunta ja niukka rahoitus. Asiakaslähtöisyys on ollut tärkeimpiä arvoja. Pienessä kunnassa olisi tietysti maine mennyt hyvin nopeasti jos puheluihin tai muihin yhteydenottoihin ei olisi vastattu. Toiminnan kehittäminen palautteen perusteella oli myös helpompaa pienen ja ketterän organisaation ansiosta. Perusturvaosastolla johtoportaita oli lähiesihenkilön jälkeen kaksi; se mahdollisti sen, että perusturvajohtajallakin oli jokin tuntuma kentän kuulumisiin, vaikkei päivittäisjohtamiseen ollutkaan tarvetta. Tiukan paikan tullen mielipidettä kysyttiin myös työntekijöiltä, talouspaineessa säästöehdotuksia esimerkiksi.

Kun vuonna 2016 erikoissairaanhoidosta Siuntion vuodeosastolle jatkohoitoon pääseminen alkoi takkuilla (huom! erikoissairaanhoidon sakkovuorokausi on noin kolminkertainen kunnalle/hyvinvointialueelle kuin normaali sairaalavuorokausi) löytyi pullonkaula pienen selvittelyn jälkeen. Huomattiin nimittäin, että vuodeosaston iltavuoron henkilöstömiehitys oli sen verran kapea, ettei pystytty potilasturvallisesti ja tehokkaasti hoitamaan potilassiirtoja erikoissairaanhoidosta kuin lähinnä päiväsaikaan. Vaikka rahasta ja henkilökunnasta oli jatkuvasti ollut puutetta, tehtiin rohkea päätös; lisättiin yksi hoitaja iltavuoron miehitykseen ja rahaa säästyi, kun sakkopäivät loppuivat ja myös työpaikkana vetovoima kasvoi. Kiitos tästä kuuluu silloisille kunnan virkamiehille, päättäjille ja tietysti työntekijöille. Siuntion siirtoviivepäivät ovat olleet poikkeuksellisen matalat muihin kuntiin verrattuna ja HUS on kiittänyt sujuvasta työstä monta kertaa. Toimintamalli on jäänyt elämään ja henkilökunta vuodeosastolla on ollut sitoutunutta ja pitkäaikaista.

Hyviä esimerkkejä ketteryydestä on muitakin. Pieni kunta on ollut myös ”pakotettu” palvelulinjojen väliseen yhteistyöhön. Mutta ei siitä haittaa ole ollut, päinvastoin. Yhteistyö eri yksiköiden kesken on ollut voimavara. Hyvä esimerkki oli varahenkilöstöyksikkö, jonka työntekijät oli koulutettu työskentelemään kaikissa vanhuspalveluiden yksiköissä; siis kotihoidossa, vuodeosastolla, päivätoiminnassa ja asumispalveluyksiköissä. Varahenkilöstölle maksettiin hieman parempaa palkkaa, mutta äkillisten puutosten sattuessa heitä saatettiin määrätä toiseen toimipisteeseen, vaikka kesken päivän (tietysti työvuorot huomioiden). Tehokasta, kun siirtymä fyysisesti oli vain muutaman sata metriä. Hyvinvointialueen aloitettua on alkanut erilainen aikakausi; ei lasketa enää työntekijän metrejä vaan ajatellaan yksittäisiä palvelulinjoja. Siinä on tietysti hyvääkin, kun tietotaitoa ja erilaisia spesiaaleja käytänteitä voidaan jakaa linjan kaikille yksiköille Hangosta Kauniaisiin.

Viime vuoden talousarvioehdotuksen perusteella voi päätellä, että palvelulinjan sisäisiin kustannuksiin tai niiden hallintaan ei virkamiehillä kuitenkaan näytä olevan muuta keinoa kuin esittää palveluiden keskittämistä muutaman ison kaupungin alueelle, syynä mahdollisesti seinistä saatava säästö (huom. asiakkaat, tarvikkeet, lääkkeet, ohjelmat, työntekijät jäävät) tai huonokuntoiset tilat. Kuitenkin keskittämällä pahimmillaan revitään toimiva työyhteisö erilleen. Tietysti toimipisteen mahdollisesti lopullisesti suljetut ovet ovat uhka myös kunnan elinvoimalle ja työpaikkaomavaraisuudelle. Siuntiossa on jo pitkään ollut suunnitteilla kunnassa erittäin keskeiselle paikalle pieni sote-keskus sote-uudistuksen tavoitteiden mukaisesti. Keskuksen suunnittelu on tehty tulevaisuuden tarpeista lähtevän selvityksen pohjalta, eikä suunnitelmassa ole turhia neliöitä. Seinistä säästämisen sijaan säästöjä tulisi hakea panostamalla perusterveydenhuoltoon, jotta päästään vähentämään kalliin erikoissairaanhoidon kustannuksia. Hyvä esimerkki on koko alueella toimiva kotisairaala, joka tuo sairaalatasoista palvelua asiakkaan kotiin.

Siuntiossa on pitkäaikaiset, työhön sitoutuneet sote-työntekijät sekä erinomainen asiakaslähtöinen hoito- ja hoivakulttuuri. Se kestää tarkastelun monen eri mittarin valossa. Kannustan hyvinvointialueen virkamiehiä ja poliittisia päättäjiä perehtymään Siuntion sote-palveluiden tilanteeseen ennen mahdollisia sulkemisesityksiä tai -päätöksiä.

Mervi Lahtinen Siuntio

Sairaanhoitaja ja hoivapalveluesimies, Siuntion vuodeosasto ja Villa Charlotta vuosina 2009-2023

Kunnanvaltuutettu ja alueen varavaltuutettu