Minulla oli mahdollisuus keskustella eri kuntia edustavien päättäjien kanssa teollisen kokoluokan aurinkovoimaloista viime viikolla. Oli todella hyvää keskustelua, ja kiinnosti valtavasti, miten muualla Suomessa on edetty.
Pari juttua jäi mieleen näistä;
Kunta A: ensimmäinen teollinen aurinkovoimala toteutettu ja käytössä; vanhalle turvesuolle (jolla ei ole enää oikein muuta käyttöä, kun ei siinä mikään kasva). Hyvää: kaukana rakennuksista (asuminen), pohja valmiina, ei puiden kaatoa tms, tieosuudet valmiina. Toteuttajana alueellinen pitkäaikainen energiayritys. Yritys tunnettu pitkäaikainen kumppani ja samalla riskitestattu. Kunta vuokraa maat, mutta se nyt ei ole sinänsä oleellista. Tietysti hyvä kunnalle! Toista projektia suunnitellaan.
Kunta B: aurinkovoima ja kylkeen akkuenergiapuisto suunnitteilla. Osittain talousmetsään. Plussat: kunnassa teollisuutta ja on myös tulevan vetyputken linjalla, energiaa tarvitaan. Tuloja kunnalle (voimalavero). Miinukset: talousmetsä pitäisi kaavoittaa teollisuusalueeksi ja kaataa. Puusta saa rahaa, mutta jos projekti ei toteutuisi talousmetsän tukia ei enää voisi hakea. Kunta saavuttaisi HINKU-tavoitteet (hiilineutraali kunta) ”kertaheitolla”, mutta luonnon monimuotoisuuden (metsän kaataminen) kustannuksella. Nyt pohtivat, mikä on sitten aitoa HINKUa. Lisäksi miinusta: alueella oleva joki, jota alueviranomainen kunnostanut luontoarvojen vuoksi, ja jos aurinkovoima-projekti toteutuu joen varrelle rakennettava hulealtaita (satoja metrejä).
Kerroin myös Siuntion tilanteesta. Sain ymmärtäviä katseita, kun kerroin, että meillä haastava tilanne, kun kaikki hankkeet ovat joko VAMA-, VARK-, Natura- tai pohjavesialueella, tai useammalla näistä. (VAMA= valtakunnallisesti arvokas maisema, VARK= valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuurimaisema). Pohjavedestä sen verran, että pohjaveden pilaamiskielto on ehdoton. Näin sanoo laki. Paneelit voisivat rikkoutuessaan päästää pohjaveteen jotain sinne kuulumatonta ja asia huolettaa minua siitä syystä erityisen paljon.
Siuntiossa on tiedossani siis kolme aurinkovoimala-hanketta Bäcks, Gårdskulla ja Tupala:
Bäcks = haettu suunnittelutarveratkaisua. Ely valittanut hallinto-oikeuteen. Helmikuussa 2025 Ympäristö- ja rakennuslautakunta lausui vastineen. Silloin Tuija Aumala (sd.) ehdotti, että otetaan valitus vastaan eikä tehdä vastinetta. (Näin lyhyesti) Ehdotus ei saanut lautakunnassa kannatusta. Suunnittelutarveratkaisussa on muutenkin se huono puoli, ettei osallisia kuulla samalla tavalla kuin asemakaava-prosessissa. Nyt laki on muuttunut (1.1.2025) eikä näitä teollisen luokan voimaloita voi enää hakea STR:nä. (VAMA, VARK ja Natura)
Gårdskulla =Ensin aloitettiin asemakaavan käynnistämissopimus Teknisen lautakunnan päätöksellä. Ja nyt on edetty vaiheeseen, että Osallistamis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville 18.6.2025 mennessä ja on nähtävillä 2kk. Luonnosvaiheella jatketaan vuonna 2026. Voi tietenkin olla, että OAS vaiheessa tulee ilmi asioita, jotka vaikuttavat siihen ettei kunta päätä jatkaa luonnosvaiheeseen. Tämä on nyt se, jossa poikettiin aikataulullisesti valtuuston päättämästä kaavoitusohjelmasta. Se oli kyllä yllätys, mutta vaikka aiemmin kirjoitin että kyseessä on erehdys esityslistalla, olen nyt siinä tiedossa, että näin voi kyllä tehdä. (Vaikka poikkeuksellista se on). (VAMA, VARK ja Natura)
Tupala = Tupala = tietääkseni hakemusta ei ole vielä jätetty, MUOKKAUS 2.6 : on haettu suunnittelutarveratkaisuna. (Mutta ei ole ollut vielä toimielimissä käsittelyssä). (VAMA ja pohjavesi)
Aika monta sivua on tullut luettua ja vaihdettua sähköposteja YM ympäristöneuvoksen kanssa. Asia ei ole ihan yksikertainen. Aurinkopaneelit lyödään maahan ajatuksella, että ne ovat siinä ainakin 30v. Kyse ei siis ole väliaikaisuudesta. Energiayrityksiä on ilmestynyt markkinoille ”pilvin pimein” ja on vaikea hahmottaa kaikkien hankkeiden kokonaisuuksia ja yhteisvaikutuksia. Siitäkään ei ole vielä tietääkseni Suomessa kokemuksia jos maanomistaja huomaa vuokranneensa maat konkurssipesälle. Tätä en tietenkään toivo, mutta onhan Hangossa jo käynyt niin, että yritys jonka piti aurinkovoimala rakentaa, meni konkurssiin. Asia varmaan siellä ratkeaa ja joku muu ottaa ohjat, mutta ymmärrätte pointin.
Tulen kirjoitukseni loppupuolelle. Kannatan uusiutuvan energian käyttöä, mutta voimalat tulee rakentaa ympäristö, kulttuuri- sekä luonnonarvot huomioiden, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Vihreän siirtymän nimissä ei pidä edetä sokkona. Vihreää siirtymää on myös ohjata ihmisiä kuluttamaan vähemmän.
Kuvapari on Virkkalan aurinkovoimalasta (Jönsböle). Yllä on havainnekuva ja alla ottamani kuva, mutta hieman suojatiestä katsoen oikealla. Tästä voitte hahmottaa ainakin vähän havainnekuvan ja oikean kuvan eroa, kun puhutaan maisemasta. Tietääkseni voimalaa aiottiin laajentaa metsän suuntaan Lohjanjärvelle päin, mutta projektista on luovuttu. Metsä olisi pitänyt kaataa ja ranta olisi tullut kovin lähelle. Kuvassa ei nyt näy tehtaan piiput, mutta ”Kalkkipetterin” tehdas on tuossa ihan vieressä. Sillä nyt ei ole muutoin merkitystä, mutta noin maisemallisesti; paneelit sopivat tehdasnäkymään. Kuvanottajan selän takana on nimittäin asuinalue, ja heidän näkymiään mietin.
Nyt polveileva kirjoitukseni vihdoin päättyy. Sitä yritän sanoa, että töitä tehdään joka asian eteen, vaikkei se oikein ulospäin aina näy. Siuntion sd-ryhmässä keskustelemme asiasta paljon. Minulla on ollut myös mahdollisuus keskustella aiheesta kunnan virkamiesten kanssa (roolini kunnanvaltuutettuna). Jokaisella on ollut aikaa vastata kysymyksiini. Kiitos siitä!

Mervi Lahtinen, kunnanvaltuutettu
















