Paikallispoliitikkona ja palvelualan yksinyrittäjänä on viime aikoina tullut pohdittua kuntamme Siuntion elinkeinopolitiikan suuntaa. Poliittisen vallan kahvoissa kiinni oleva porvarileiri on omaksunut johtoajatuksekseen, että kuntamme ei tarvitse uusia asukkaita, vaan uusia yrityksiä. Politiikan arkipäivässä tätä viestiä kuulee jatkuvasti. Sama on myös erehdytty sanomaan suoraan kuntalaisillekin. Mitään väliä ei näytä oleva silläkään, vaikka kuntalaiset muuttaisivat pois harjoitetun elinkeinopolitiikan jaloista ja valitettavasti niin on käynytkin. Tätä porvarileiri kutsuu yritysmyönteisyydeksi. Mistään yritysmyönteisyydestä tai ylipäänsä myönteisyydestä ei kuitenkaan ole kyse.

Sen sijaan, että itseään yritysmyönteisinä pitävät olisivat kiitollisia kunnan taloutta tosiasiassa pystyssä pitäville kuntaveron maksajille, asiasta tehdään suuri kummeksunnan aihe. Samassa yhteydessä väitetään, että uudet kuntalaiset olisivat ”nettoveronmaksajia” vasta pitkän ajan kuluttua. Tällaiset karkeat yleistykset ovat vastuuttomia.

Monen muun kunnan tavoin Siuntiossakin lasten määrä on vähenemään päin. Koulujemme uusissa puitteissa on tälläkin hetkellä, ja varsinkin lähitulevaisuudessa, tilaa uusille oppilaille. Siksikin on suorastaan typerryttävää joutua politiikan kulisseissa todistamaan avointa lapsiperhevastaisuutta ”yritysmyönteisiltä”. Jos kunnan taloudesta ollaan huolissaan, syytä olisi myös muistaa, että kunnalla on kymmeniä myymättömiä tontteja.

Monen palvelualan yrittäjän näkökulmasta kuntalaiset ja yritykset vastakkain asettava elinkeinopolitiikka on perin arveluttavaa. Arveluttavaa se on myös kuntatalouden näkökulmasta.

On tärkeää sisäistää, että kuntalaiset ja palvelualan yritykset kunnassa ovat pitkälti samassa veneessä. Kuntalaiset ovat kuluttajia ja palvelualan yritykset tarvitsevat kuluttajia. Tästä hyvänä esimerkkinä kuntakeskukseen nouseva ja päivittäistavarakaupan tervettä kilpailua edistävä kauppakeskus. Uudella kauppaketjulla on siis positiivisia odotuksia asukkaiden määrän kasvun suhteen. Toivottavasti odotuksille pyritään myös antamaan katetta.

Kun asenteiden ja politiikanteon epäjohdonmukaisuuksista huomauttaa, saa silmillensä syytöksiä yritysvastaisuudesta. Liki kolme vuosikymmentä yrittäjänä toimineena tällaiset syytökset tuntuvat loukkaavilta. Se on kuitenkin sivuseikka, sillä lukuisa joukko eräiden ”yritysmyönteisyyden” sivullisuhreiksi joutuneita kuntalaisia elää tälläkin hetkellä henkisessä kiirastulessa asuinympäristön pilaantumisen ja mittavien rahallisten vahinkojen uhatessa.

Tulevaisuutta ajatellen olisi suotavaa, että se ylimielinen ajattelu, joka kuntamme elinkeinopolitiikkaa tällä hetkellä sisäisesti myrkyttää, osoittautuisi tilapäiseksi häiriöksi.

On löydettävä yhdistävä polku menestykseen, missä kuntalaiset ja yritykset voivat hyvin.

Eväitä oikeaan suuntaan olisi tarjolla, sillä kuntamme nykyinen virkamiesjohto osoittaa uusia avoimuuden ja osallistamisen tuulia. Sille poliitikkojen tulisi antaa vankkumaton tuki.

Mika Mäenpää-Louekoski

Yrittäjä, kunnanvaltuutettu (SDP)

Kuntalaisaloite teollisuusmaisista aurinkopaneeli- ja tuulivoimaloista oli lausunnolla eri lautakunnissa.

Kuntakehityslautakunnan 19.8. lausunto poikkesi merkittävästi teknisen ja ympäristö- ja rakennuslautakunnan lähestymistavasta. Nimensä mukaisesti lautakunnan olisi pitänyt korostaa kuntastrategian lähtökohtia: kuntalaisten osallisuuden ja aktiivisuuden myönteistä merkitystä, luontoyhteyttä sekä kulttuurihistorian ja ainutlaatuisten maisemien merkitystä Siuntion vetovoimatekijänä kuten myös viihtyvyyden takaajana. Samoin, että asemakaavoituksessa arvioidaan huolellisesti eri näkökohdat. Nyt sen sijaan ilmoitettiin, että ”Strategisen yleiskaavan jälkeen kunnassa aletaan laatimaan muita yleiskaavoja, joissa voidaan tarkastella tarkemmin aurinkovoimaloiden ja muun energiatuotannon rakentamismahdollisuuksia kulttuurimaisemiin ja arvokkaisiin luontokohteisiin.”

Sosialidemokraatit tekivät tästä syystä laajemman lausuntoluonnoksen, jossa aloitteen tekijöiden huolet otettiin vakavasti mutta ei kuitenkaan ilmaistu kantaa itse asiaan eli voiko Siuntioon tulla aurinkovoimaloita. Tämä siksi, että selvitystyö on vielä kesken. Sopivia tuulivoimalakohteita ei aiemmissa selvityksissä ole ollut.

Esittelijä Jytta Poijärvi-Miikkulainen ei muuttanut ehdotustaan eikä sisällyttänyt edes teknisen lautakunnan lausunnossa olleita näkökohtia omaan ehdotukseensa, josta syystä asiasta äänestettiin. Äänestystulos oli 4-3. Kokoomus ja RKP olivat toisella puolella, sosialidemokraatit ja vihreät toisella. Esittelijän ehdotus tuli hyväksytyksi.

Tässä ehdotuksemme:

Siuntion kuntastrategiassa on tärkeässä osassa kuntalaisten osallisuus ja osallistuminen. Kuntalaisaloite tukee tavoitetta kuten myös Siuntion kunnan käynnistämä osallistava budjetointi.

Kuntalaisaloitteet ja niiden aikaansaama kuntalaiskeskustelu tukee kuntademokratiaa, jota kuntakehityslautakunta pitää arvokkaana. Niin kunnan kehittämisen valmisteluun kuin varsinaiseen päätöksentekoon saadaan näin erilaisia näkökulmia, jotka edistävät hyvää hallintoa ja huolellista asioiden valmistelua.

Myös kuntalaki ottaa huomioon kuntalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet. Ne eivät rajoitu pelkästään kuntavaaleissa äänestämisen mahdollisuuteen vaan avaavat kuntalaisille myös muita mahdollisuuksia vaikuttaa aina tiedonsaannista kunnalliseen kansanäänestykseen.

Maapolitiikka ja kaavoitus muodostavat kunnan maankäyttöpolitiikan. Kunnalla on vastuu kaavoituksesta. Siuntion kunnan kaavoitusprosessissa ei arvioida pelkästään kulloinkin rakentamisen mahdollisuutta. Prosessin aikana selvitetään monipuolisesti eri vaikutuksia ja tämän kokonaisarvion pohjalta arvioidaan alueen soveltuvuutta ehdotettuun tarkoitukseen. Näin voidaan turvata kestävä ja suunnitelmallinen sekä kuntastrategiaa tukeva maankäyttö.

Myös valtakunnalliset ja seudulliset tavoitteet ja suositukset otetaan huomioon lainsäädännön ohella. Maankäyttö- ja rakennuslain valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet määräävät, että valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvojen turvaamisesta huolehditaan”.

Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (VAMA) ovat osa Suomen kulttuuri- ja luonnonperintöä, ja niiden säilyttäminen on tärkeää sekä kansallisen identiteetin että kestävän maankäytön näkökulmasta. Näillä alueilla maiseman arvo perustuu usein pitkään maankäytön historiaan, perinteisiin viljelymaisemiin, rakennettuun kulttuuriympäristöön ja luonnon monimuotoisuuteen.

Teollisia aurinkovoimalahankkeita on vireillä Siuntiossa useita maanomistajien aloitteista. Uusiutuvan energian tuotannon edistäminen on tärkeä osa ilmastotavoitteiden saavuttamista, mutta aurinko- ja tuulivoimaloiden sijoittaminen VAMA-alueille edellyttää erityistä harkintaa ja tapauskohtaista arviointia. Hankkeiden suunnittelussa tulee varmistaa, etteivät maisema-arvot, kulttuuriperintö ja alueen identiteetti vaarannu.

Myös Uudenmaan liiton ohjeistuksessa kehotetaan sijoittamaan tuotantoalueita niin, etteivät ne tule maiseman tai kulttuuriympäristön kannalta arvokkaiksi luokitelluille alueille tai rakennusperintökohteiden välittömään läheisyyteen. Ympäristöministeriö puolestaan suosittaa teollisten aurinkovoimaloiden sijoittamista muun muassa turvesoille, jättömaille ja entisille teollisuusalueille.

Lisäksi Siuntion kuntastrategia painottaa vetovoimatekijänä luonnonläheisyyttä ja Siuntion rikasta kulttuurihistoriaa. Näillä on arvoa kuntalaisten viihtyvyyden, matkailun ja ulkoilun mutta myös kunnan kestävän ja hallitun kehittämisen kannalta.

Aineistojen nähtävilläoloaikoina eri osapuolten on mahdollista antaa hankkeista lausuntoja ja mielipiteitä, jotka myös otetaan huomioon hankkeiden myöhemmissä suunnitteluvaiheissa. Myös kunta tulee kiinnittämään hankkeiden tarkempaan sijaintiin ja kokoon jatkosuunnittelussa tarkempaa huomiota. Asemakaavojen hyväksyminen perustuu aina kunnan ja sen päättäjien harkintaan, jolloin on huomioitu myös kuntalaisten ja viranomaisten näkemykset sekä pitkän aikavälin kehittäminen kunnassa.

Teksti: Arja Alho

Siuntion sosialidemokraatit – Sjundeå socialdemokrater muistaa suurella lämmöllä Jouko Hanhikorpea (14.7.1943-27.07.2025).

Joukon työ Siuntion kunnan hyväksi ja toiminta ammatillisessa ja poliittisessa työväenliikkeessä oli mittava. Jouko oli rauhallinen, viisas ja välittävä toimija siuntiolaisten sosialidemokraattien parissa puheenjohtajana kuten myös muissa eri tehtävissä.

On haikeaa jättää jäähyväiset.

Otamme osaa omaisten suruun.

Esityslistalla mm. osavuosikatsauksen 1-4 ja henkilöstökertomuksen 2024 merkitseminen tiedoksi.

Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtaja Arja Alho piti osavuosikatsauksen yhteydessä puheenvuoron. Alho kiitti viranhaltijoita tulojen ja menojen hyvästä ennakoinnista, mutta esitti myös huolensa siuntiolaisten ”olohuoneen” eli kirjaston resursseista (ovathan resurssit riittävät?) sekä Siuntion pitkäaikaistyöttömien määrän hienoisesta kasvusta. Vaikka työttömiä on ollut Siuntiossa verrattain vähän, tulee kunnan seurata ja suunnitella toimia asiaan liittyen. Kirjaston resursseihin sivistystoimenjohtaja Kling vastasi, että kirjastopedagogin palkkaamisesta on ollut puhetta, mutta sellaista ylijäämää ei nyt ole että se tälle vuodelle (2025) olisi mahdollista. Asia on puheissa taas, kun keskustellaan ensi vuoden (2026) talousarviosta.

Valintoja:
Kusti Kaukoniemi valittiin nuorisovaltuuston valtuustokummiksi.
Demariryhmästä uskotuiksi miehiksi kiinteistötoimituksiin valittiin Mika Mäenpää-Louekoski, Suvi Lindholm ja Mervi Lahtinen.

Lisäksi käsiteltiin loppuun useita valtuustoaloitteita mm. Tony Khalilin
aloite äidinkielen oppimisen edistämisestä Siuntiossa ja aloite cross-radan avaamisesta sähkömoottoripyörille.

Pykälässä 85 ”Vastaus valtuustoaloitteeseen talousveden laadusta eri asuinalueilla”
teknisen lautakunnan puheenjohtaja Kristian Parviainen nosti esille vedenpaineen haasteet Lappersin alueella ja kysyi onko asiaan tulossa parannusta. ”Veden laatu on hyvä, mutta kaikille sitä ei tule aina riittävällä paineella”. Tekninen johtaja Flythström vastasi, että tältä vuodelta on vielä määrärahaa, jota tullaan käyttämään Lappersin alueen vedenpaine ongelmien korjaamiseen vielä tänä syksynä.

Seuraavaksi valtuustoryhmällämme on ohjelmassa kuntastrategiatyön uudistamisen kick-off joka järjestetään 23.8.2025. Pysytään kuulolla!

Länsi-Uudenmaan alueella käydään vilkasta keskustelua uusien aurinkovoimaloiden ja teollisuusalueiden ja niiden infrastruktuurien suunnitelmista niin Siuntiossa, Inkoossa kuin Kirkkonummellakin. Keskusteluissa asettuvat usein vastakkain luonto- ja ympäristöarvot sekä ihmisvaikutukset suhteessa talouden ja energiateollisuuden tarpeisiin.

Liian vähälle huomiolle ovat keskusteluissa jääneet tulevaisuuden pitkäaikaiset vaikutukset ja erityisesti nykyisten lasten, tulevaisuuden aikuisten näkökulmat. Näiden näkökulmien pohtiminen voisi tuoda uusia ajatuksia vastakkainasettelun keskelle.

Luonto-, ympäristö- ja kulttuuriarvojen näkökulmasta pitkällä tähtäimellä on tärkeää suojella sellaista ympäristöä, jolla on käyttöarvoa ja tarvetta myös tulevaisuudessa sekä erityisiä alueelle ominaisia piirteitä.

Viljelyalueiden hyödyntäminen aurinkovoimaloiden käyttöön heikentää viljelymahdollisuuksia ja laajoilla alueella toteutuessaan nämä voivat tulevaisuudessa vaikuttaa jopa ruokavarmuuteen ja Suomen omavaraisuuteen. Alueilla, joilla on parhaimmat olosuhteet peltoviljelyyn, ei tulisi siirtyä nopeiden tuotto-odotusten sokaisemana aurinkopaneelien täyttämiin peltoihin.

Myös ympäristöministeriö toteaa, että peltojen ja metsien merkittävää käyttöä aurinkovoimaan tulisi välttää ja samoin Orpon hallituksen suunnitelmassa uudeksi alueidenkäyttölaiksi tavoitellaan aurinkovoimaloiden sijoittamista rakennettuun ympäristöön, turvetuotannosta vapautuneille alueille ja joutomaille.

Myös matkailun näkökulmasta Etelä-Suomi on eurooppalaisille helposti saavutettava, monimuotoinen ja palveluja täynnä. Onkin oman oksansa sahaamista, mikäli pilataan matkailijoita houkuttelevat tekijät, metsät ja maisemalle ominaiset viljelyspellot, aurinkopaneelipelloilla. Ei suotta sanota Siuntion peltoja Suomen Toscanaksi, mikä kertonee kaiken oleellisen.

Eniten olen huolissani lyhytnäköisyydestä, siitä asenteesta, ettei tulevaisuutta tarvitse pohtia. Tätä pitäisi päätöksenteossa tehdä jatkuvasti ja nimenomaan lasten näkökulmasta. Nykyisten päättäjien tekemät päätökset luovat ne olosuhteet, joissa lapset tulevaisuudessa perustavat perheensä ja elävät aikuisuutensa.

Ei ole ihmisoikeuksien, vihreän siirtymän eikä luontoarvojen näkökulmasta järkevää kaventaa ja tuhota nuorempien sukupolvien hyvinvointia ja elinmahdollisuuksia. Päätökset aurinkovoimaloista voivat vaikuttaa 30 vuoden päähän nykyisten lasten arkeen tavoilla, joita emme edes osaa vielä ennakoida.

JOHANNA VINBERG

varavaltuutettu

Siuntio

Saimme alkukesästä nauttia poikkeuksellisen monesta asukastilaisuudesta Siuntiossa eri teemoin.

HSL:n liikennesuunnittelija kävi Siuntion sivistyskampuksella vieraana 5.6.2025. Tilaisuudessa kuulimme, että (jos kustannuksia ei oteta huomioon) teknisesti Y-junan olisi mahdollista kulkea rantaradalla vaikka joka tunti. HSL:n junavuoroja vahvistaa kolme kertaa viikossa VR:n H-juna. Vaikka nämä nykyiset vuorot lasketaan yhteen, vuoroväli saisi olla lyhyempi. H-junallekin toivoisi tietysti lisää vuoroja, mieluiten vähintään joka illalle. Juna on ekologinen ja turvallinen tapa liikkua.

Siuntio-päivät järjestettiin 7-8.6 monipuolisella ohjelmalla eri puolin kuntaa. Kävijöitä oli kaikissa tapahtumissa yhteensä liki 2000! Siuntio-päivän ajankohta siirrettiin vuosi sitten alkusyksystä kesän alkuun, ja se vaikuttaa olleen hyvä päätös. Toivotaan, että kävijämäärän vilkastuminen tuo tullessaan myös myönteistä kehitystä maaseutumatkailuun, joka on yleisesti ottaen koronavuosien jälkeen vasta tasaantumisvaiheessa.

Siuntion kampuksen sali täyttyi asukkaista, kun kunta yhteistyössä Pickala Golfin, Rock Golfin, Suomen Asuntomessujen sekä Störsvikin asukasyhdistyksen kanssa järjesti asukasillan Störsvikin alueen suunnitelmista. Tämä kuntalaisia osallistava tilaisuus koettiin varsin hyväksi ja samanlaiselle toiminnalle toivottiin jatkoa. Itse tilaisuuden sisällöstä todettakoon lyhyesti, että kunnan kortteleihin 66 ja 67 Störsvikissä ei ole tulossa isoa asiakaspysäköintialuetta Asuntomessuille.

Sade taukosi sopivasti, kun 12.6 Siuntion kirkonkylän peltomaisemissa järjestettiin ”Vetoomus Siuntion aurinkovoimalahankkeiden estämiseksi valtakunnallisesti arvokkaille maisema- alueille”- kuntalaisadressin luovutustilaisuus. Adressissa on yli 900 nimeä. Kunnanjohtaja Inka Tikkanen vastaanotti adressin ja kertoi, että se tullaan käsittelemään kuntalaisaloitteena. Siuntion kunnassa on tällä hetkellä vireillä useita teollisen kokoluokan aurinkovoimalahankkeita. Jokainen on oma yksittäinen hankkeensa, joten yhteisvaikutusten arviointi on haastavaa. Toivoisin, että olisi mahdollisuus katsoa myös kokonaiskuvaa asiassa.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue kutsui asukasiltaan kampukselle 12.6, kuulemaan ja keskustelemaan Siuntion terveyskeskuspalveluista. Saimme illan aikana kuulla, että Siuntiosta löytyy jatkossakin vähintään lääkärin ja hoitajan vastaanottoa. Muita sote-palveluita sovitellaan vähän asukkaiden tarpeitakin kuunnellen. Todettakoon, että tila-asiasta ei ollut vielä uutta kerrottavaa.Siuntioon tarvitaan myös kuntoutus-, mielenterveys- ja päihde- sekä sosiaalipalveluita lähipalveluina. Myös laboratorio on tärkeä ja se on nyt jo liikkuvaa mallia, sillä näytteet liikkuvat analysoitavaksi isompaan yksikköön. Alueella hyväksi koetusta omalääkäri-mallistakaan ei Siuntiossa olla kaukana, sillä henkilökunta on pysynyt vuosia lähes samana ja väestömäärä on sopiva suhteessa lääkärimäärään. Hyvinvointialue jatkaa monituottajamallia, joten tulkitsen, ettei ole mahdoton ajatus, vaikka nykymallilla jatketaan ja palvelut tuottaisi jatkossakin Mehiläinen. Joka tapauksessa nyt on jo päätetty, että nykymallilla mennään ainakin vuoden 2026 loppuun. Isompien terveysasemien (esim Kirkkonummi, Lohja) laajennetun aukiolon akuuttivastaanotoista oli puhetta sen verran, että tulevaisuudessa olisi mahdollista käyttää sitä toimipistettä, joka on itseä lähinnä. Tämä on asukkaille hyvä asia, ja myös järjestelmälle, sillä terveyskeskustasoinen akuuttivastaanotto vähentää painetta erikoissairaanhoidon päivystyksessä.

Kuntalaisten osallistamiseen liittyen kerrottakoon, että Kristian Parviainen (sd.) ym. on 26.5.2025 jättänyt valtuustoaloitteen julkisesta kyselytunnista. Aloitteessa esitetään, että enintään 30 minuuttia kestävä kyselytunti pidettäisiin ennen kunnanvaltuuston kokouksia. Aloitteen tavoitteena on tarjota kaikille kunnan asukkaille mahdollisuus esittää kysymyksiä kunnan poliitikoille. Aloite on valmistelussa.

On oikein hyvä, että erilaisten tilaisuuksien kautta kuntalaisten ääni on tullut ja saadaan kuuluviin. Tämä on tärkeää ja kannustan jatkossakin tähän.

Tiedossa oleva seuraava asukastilaisuus pidetään Sivistyskampus Siuntion sydämen auditoriossa tiistaina 26.8. kello 18, aiheena silloin Gårdskullan aurinkovoimala-hanke.

Mervi Lahtinen, Siuntion kunnanvaltuuston puheenjohtaja

Siuntion Sosialidemokraatit olivat mukana kuntalaisia osallistavalla ohjelmalla Siuntio-päivällä 7.6.2025. Lapset saivat piirtää ja kirjoittaa yhteiseen taideteokseen mikä on unelmien Siuntio. Aikuisille oli suunnattu Siuntio-aiheinen tietovisa. Samalla sai kertoa toiveita osallistamisen tavoista sekä siitä, minkä kokee Siuntiossa tärkeäksi. Monessa vastauksessa esille nousi toive kaikille avoimista keskustelu- ja infotilaisuuksista. Merkittävänä pidettiin myös luonto- ja kulttuurimaisemia sekä toimivia julkisia liikenneyhteyksiä. Lisäksi järjestetyt ja kaikille avoimet tutustumiskäynnit siuntiolaisittain kiinnostaviin paikallisiin kohteisiin saivat kannatusta.

Valtuustokausi on vasta alkanut, mutta yhteydenpito kuntalaisten ja päätöksentekijöiden kesken koetaan tärkeänä. Yksi hyvä mahdollisuus siihen on tällaiset yhteisölliset tapahtumat, kuten Siuntio-päivä.

Siuntion Sosialidemokraateilla on vahva mandaatti toimia kunnanvaltuustossa kuntavaalien 25,7% kannatuksen turvin. Valtuustopaikkoja ansaittiin kaksi lisää (eli nyt 7) ja jokaiseen lautakuntaan saatiin kaksi jäsentä, edelliskauden yhden sijaan. Lisäksi kunnanhallituksessa on nyt kolme edustajaa. Tästä onkin hyvä jatkaa työtä kunnan parhaaksi yhteistyössä muiden valtuustoryhmien, viranhaltijoiden ja tietenkin kuntalaisten kanssa.

Hyvää kesää kaikille! Trevlig sommar!

Teksti ja kuvatekstit: Mervi Lahtinen ja Mika Mäenpää-Louekoski

”Olen kiitollinen saamastani luottamuksesta ja teen luonnollisesti parhaani Siuntion ja siuntiolaisten eteen” sanoo tuore kunnanvaltuuston puheenjohtaja Mervi Lahtinen.

Siuntion Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtajana jatkaa Arja Alho. Hän kävi torstaina 5.6.2025 puhumassa poliittisen yhteistyön tarpeesta Ele Aleniuksen juhlaseminaarissa Helsingissä.

Siuntion uusi kunnanjohtaja Inka Tikkanen (toinen vasemmalta) avasi Siuntio-päivät ja tapasi kuntalaisia ahkerasti. Siuntion kuulumisia tuli kysymään ja kuulemaan Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuutettu Johanna Värmälä (sd.) Espoosta (kuvassa vas).

Tuore kunnanvaltuutettu Suvi Lindholm teki lapsille kasvomaalauksia. Samalla oli hyvin aikaa kuunnella ja keskustella mitä kuntalaisilla on mielen päällä. Kunnanhallituksen jäseneksi valittu Johanna Vinberg (vas) keräsi lasten mielipiteitä yhteisteokseen ”Unelmieni Siuntio – Min dröm om Sjundeå”, johon lapset saivat piirtää ja kirjoittaa. Kuntaan ehdotettiin mm. kummitustaloa ja tulivuorta. Luonto, hevoset, pyörätiet, uimarannat ja hampurilaiset saivat myös kannatusta. Kuvassa keskellä kunnanvaltuutettu Mika Mäenpää-Louekoski, joka valittiin myös kunnanhallituksen 2. varapuheenjohtajaksi.

Teknisen lautakunnan puheenjohtajana aloittaa kunnanvaltuuston kokemusta edustava Kristian Parviainen (vas).  Hänen, ja tuoreen kunnanvaltuutettu Kusti Kaukoniemen välissä keskustelua tarkkailee Hänen Korkeutensa Prinsessa Livia.

Siuntion Sosialidemokraatit – Sjundeå Socialdemokrater- yhdistyksen puheenjohtaja Mika Mäenpää-Louekoski ja varapuheenjohtaja Kusti Kaukoniemi olivat kaikin puolin tyytyväisiä Siuntio-päivien järjestelyihin. Molempien mielestä Siuntio-päivän kaltaiset tapahtumat lisäävät myös yhteisöllisyyttä hienolla tavalla.

Minulla oli mahdollisuus keskustella eri kuntia edustavien päättäjien kanssa teollisen kokoluokan aurinkovoimaloista viime viikolla. Oli todella hyvää keskustelua, ja kiinnosti valtavasti, miten muualla Suomessa on edetty.

Pari juttua jäi mieleen näistä;

Kunta A: ensimmäinen teollinen aurinkovoimala toteutettu ja käytössä; vanhalle turvesuolle (jolla ei ole enää oikein muuta käyttöä, kun ei siinä mikään kasva). Hyvää: kaukana rakennuksista (asuminen), pohja valmiina, ei puiden kaatoa tms, tieosuudet valmiina. Toteuttajana alueellinen pitkäaikainen energiayritys. Yritys tunnettu pitkäaikainen kumppani ja samalla riskitestattu. Kunta vuokraa maat, mutta se nyt ei ole sinänsä oleellista. Tietysti hyvä kunnalle! Toista projektia suunnitellaan.

Kunta B: aurinkovoima ja kylkeen akkuenergiapuisto suunnitteilla. Osittain talousmetsään. Plussat: kunnassa teollisuutta ja on myös tulevan vetyputken linjalla, energiaa tarvitaan. Tuloja kunnalle (voimalavero). Miinukset: talousmetsä pitäisi kaavoittaa teollisuusalueeksi ja kaataa. Puusta saa rahaa, mutta jos projekti ei toteutuisi talousmetsän tukia ei enää voisi hakea. Kunta saavuttaisi HINKU-tavoitteet (hiilineutraali kunta) ”kertaheitolla”, mutta luonnon monimuotoisuuden (metsän kaataminen) kustannuksella. Nyt pohtivat, mikä on sitten aitoa HINKUa. Lisäksi miinusta: alueella oleva joki, jota alueviranomainen kunnostanut luontoarvojen vuoksi, ja jos aurinkovoima-projekti toteutuu joen varrelle rakennettava hulealtaita (satoja metrejä).

Kerroin myös Siuntion tilanteesta. Sain ymmärtäviä katseita, kun kerroin, että meillä haastava tilanne, kun kaikki hankkeet ovat joko VAMA-, VARK-, Natura- tai pohjavesialueella, tai useammalla näistä. (VAMA= valtakunnallisesti arvokas maisema, VARK= valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuurimaisema). Pohjavedestä sen verran, että pohjaveden pilaamiskielto on ehdoton. Näin sanoo laki. Paneelit voisivat rikkoutuessaan päästää pohjaveteen jotain sinne kuulumatonta ja asia huolettaa minua siitä syystä erityisen paljon.

Siuntiossa on tiedossani siis kolme aurinkovoimala-hanketta Bäcks, Gårdskulla ja Tupala:

Bäcks = haettu suunnittelutarveratkaisua. Ely valittanut hallinto-oikeuteen. Helmikuussa 2025 Ympäristö- ja rakennuslautakunta lausui vastineen. Silloin Tuija Aumala (sd.) ehdotti, että otetaan valitus vastaan eikä tehdä vastinetta. (Näin lyhyesti) Ehdotus ei saanut lautakunnassa kannatusta. Suunnittelutarveratkaisussa on muutenkin se huono puoli, ettei osallisia kuulla samalla tavalla kuin asemakaava-prosessissa. Nyt laki on muuttunut (1.1.2025) eikä näitä teollisen luokan voimaloita voi enää hakea STR:nä. (VAMA, VARK ja Natura)

Gårdskulla =Ensin aloitettiin asemakaavan käynnistämissopimus Teknisen lautakunnan päätöksellä. Ja nyt on edetty vaiheeseen, että Osallistamis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville 18.6.2025 mennessä ja on nähtävillä 2kk. Luonnosvaiheella jatketaan vuonna 2026. Voi tietenkin olla, että OAS vaiheessa tulee ilmi asioita, jotka vaikuttavat siihen ettei kunta päätä jatkaa luonnosvaiheeseen. Tämä on nyt se, jossa poikettiin aikataulullisesti valtuuston päättämästä kaavoitusohjelmasta. Se oli kyllä yllätys, mutta vaikka aiemmin kirjoitin että kyseessä on erehdys esityslistalla, olen nyt siinä tiedossa, että näin voi kyllä tehdä. (Vaikka poikkeuksellista se on). (VAMA, VARK ja Natura)

Tupala = Tupala = tietääkseni hakemusta ei ole vielä jätetty, MUOKKAUS 2.6 : on haettu suunnittelutarveratkaisuna. (Mutta ei ole ollut vielä toimielimissä käsittelyssä). (VAMA ja pohjavesi)

Aika monta sivua on tullut luettua ja vaihdettua sähköposteja YM ympäristöneuvoksen kanssa. Asia ei ole ihan yksikertainen. Aurinkopaneelit lyödään maahan ajatuksella, että ne ovat siinä ainakin 30v. Kyse ei siis ole väliaikaisuudesta. Energiayrityksiä on ilmestynyt markkinoille ”pilvin pimein” ja on vaikea hahmottaa kaikkien hankkeiden kokonaisuuksia ja yhteisvaikutuksia. Siitäkään ei ole vielä tietääkseni Suomessa kokemuksia jos maanomistaja huomaa vuokranneensa maat konkurssipesälle. Tätä en tietenkään toivo, mutta onhan Hangossa jo käynyt niin, että yritys jonka piti aurinkovoimala rakentaa, meni konkurssiin. Asia varmaan siellä ratkeaa ja joku muu ottaa ohjat, mutta ymmärrätte pointin.

Tulen kirjoitukseni loppupuolelle. Kannatan uusiutuvan energian käyttöä, mutta voimalat tulee rakentaa ympäristö, kulttuuri- sekä luonnonarvot huomioiden, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Vihreän siirtymän nimissä ei pidä edetä sokkona. Vihreää siirtymää on myös ohjata ihmisiä kuluttamaan vähemmän.

Kuvapari on Virkkalan aurinkovoimalasta (Jönsböle). Yllä on havainnekuva ja alla ottamani kuva, mutta hieman suojatiestä katsoen oikealla. Tästä voitte hahmottaa ainakin vähän havainnekuvan ja oikean kuvan eroa, kun puhutaan maisemasta. Tietääkseni voimalaa aiottiin laajentaa metsän suuntaan Lohjanjärvelle päin, mutta projektista on luovuttu. Metsä olisi pitänyt kaataa ja ranta olisi tullut kovin lähelle. Kuvassa ei nyt näy tehtaan piiput, mutta ”Kalkkipetterin” tehdas on tuossa ihan vieressä. Sillä nyt ei ole muutoin merkitystä, mutta noin maisemallisesti; paneelit sopivat tehdasnäkymään. Kuvanottajan selän takana on nimittäin asuinalue, ja heidän näkymiään mietin.

Nyt polveileva kirjoitukseni vihdoin päättyy. Sitä yritän sanoa, että töitä tehdään joka asian eteen, vaikkei se oikein ulospäin aina näy. Siuntion sd-ryhmässä keskustelemme asiasta paljon. Minulla on ollut myös mahdollisuus keskustella aiheesta kunnan virkamiesten kanssa (roolini kunnanvaltuutettuna). Jokaisella on ollut aikaa vastata kysymyksiini. Kiitos siitä!

Mervi Lahtinen, kunnanvaltuutettu

Asuntomessuja on järjestetty vuodesta 1970. Messujen järjestämisellä on haettu asuntorakentamisen uusia innovaatioita ja hyvää asuinalueen suunnittelua.  Viime vuosina kestävän kehityksen, ekologisuuden ja energiaomavaraisuuden eri mahdollisuudet asumisessa ovat olleet vahvasti esillä.  Kyse on laadukkaasta aluesuunnittelusta ja eri hintaisesta asuntorakentamisesta.

Siuntiolle tarjoutui mahdollisuus selvittää Asuntomessujen järjestämistä vajaan kahden vuoden päästä. Tämä siksi, että Riihimäki vetäytyi messujen järjestämisvastuusta vuonna 2027. Syynä noin 28500 asukkaan kunnan vetäytymiseen oli messujen hintalappu. Riihimäki arvioi järjestämisen tulevan liian kalliiksi.

Messujen järjestäminen maksaa. Se edellyttää järjestävältä kunnalta myös merkittäviä muitakin lisäresursseja kuten suunnittelua ja markkinointia.

Messujen tuottama taloudellinen kehitysvaikutus ja imagohyöty ovat osoittautuneet eri kuntien kokemusten perusteella kovin vaihteleviksi.

Yleensä messukunnat ovat olleet suurehkoja kaupunkeja.

Sosialidemokraatit pitivät tärkeänä, että mahdollisten messujen tulisi palvella Siuntion kunnan kuntastrategiaa ja hyödyntää jo rakennettua infraa aikataulusyistäkin. Painopisteenä olisi pitänyt olla tästä syystä kuntakeskus ja Palonummen alue, joissa on kunnan omistamia tontteja.

Kunnan kannalta kehitysvaikutus olisi saattanut olla positiivinen – mikäli selvitys olisi sen osoittanut.

Varsinainen kohteeksi valikoitui kuitenkin lähinnä yksityisen maanomistajan Pickala Rock golf-alueineen. Kunnan oman tonttivarannon hyödyntäminen messukohteina kuntakeskuksessa ja Palonummella jäi vähämerkitykselliseksi.

Ratkaisusta aiheutui paitsi suuria riskejä kustannusten suhteen myös merkittäviä aikatauluongelmia.

Infran rakentaminen, mukaan lukien Störsvikin risteysalue, merkitsi ELY:n kanssa käydyn keskustelun perusteella Siuntion rakentamisrahoitusosuuden kasvua. Messujen järjestämisen kustannukset olisivat tulleet muutoinkin heti kunnan kustannettavaksi, kun taas mahdolliset tuotot, kuten verotulot, olisi saatu vasta vuosikymmenten kuluttua. Lisäksi messut olisivat tarkoittaneet kunnalle projektiorganisaation perustamista ja merkittävää markkinointipanostuksen tarvetta. Näytteillepanijoiden kiinnostus oli myös kysymysmerkki.

Yhteisen keskustelun pohjalta sosialidemokraatit katsoivat, ettemme voi antaa valtuutta jatkaa neuvotteluja. Sitä vastoin haluamme kehittää Siuntiota määrätietoisesti ja panostaa palveluihin kestävästi.

Kehitystyötä on tehtävä tasapuolisesti eri Siuntion alueiden kesken.

Siuntion kunnan tulee ottaa huomioon päätöksenteossaan kestävän kehityksen mukaiset ympäristöarvot ja kokonaistaloudelliset vaikutukset.

Siuntiossa pitää olla sosialidemokraattien mielestä erilaisia kohtuuhintaisen asumisen mahdollisuuksia, arkielämää helpottavia hyviä kaupallisia ja julkisia palveluja sekä toimivia julkisen liikenteen yhteyksiä. Siksi tärkeää on huolehtia kuntakeskuksesta, jotta siitä saadaan siuntiolaisia hyvin palveleva ja viihtyisä keskus.

Tarvitsemme toki yhteistyötä yksityisten toimijoiden kanssa kunnan kehittämistyössä, mutta kohtelun on aina oltava tasapuolista. 

Asuntomessut Pickala Rockissa eivät olleet ratkaisu Siuntion kunnan kehittämisessä.

Siuntion sosialidemokraattinen valtuustoryhmä

Arja Alho, Tony Khalil, Mervi Lahtinen, Mika Mäenpää-Louekoski, Kristian Parviainen

Kunnanhallituksen jäsen Tuija Aumala

Siuntion sosialidemokraatit- Sjundeå socialdemokrater ry

Maailma tuntuu menneen aivan sekaisin. Jokainen voi kuitenkin tehdä jotakin, jotta mielenrauha säilyisi. Kävely luonnossa voi auttaa mutta niin voi auttaa myös toimiminen lähiyhteisössä yhdessä ja yhteiseksi hyväksi.

Kuntavaaleissa mukana olo ehdokkaana on yksi mahdollisuus. Se voi kuulostaa vaativalta. Mutta ei oikeasti ole. Mukanaolo on julkinen ilmoitus, että on kiinnostunut kotikuntansa asioista ja että voi tehdä jotakin, jolla on vaikutusta.

Sosialidemokraatit haluavat rakentaa joukkuetta, jossa on tilaa erilaisille ihmisille ja erilaisille elämänkokemuksille. Ne tuovat yhteistä vahvuutta. Siksi jokainen voi osallistua oman ajankäyttönsä ja elämäntilanteensa rajoissa.

Emme etsi joukkueeseemme suuria staroja. Tavalliset ihmiset ovat parhaita sillä tavallisista asioista Siuntiossakin on kyse: asumisesta, palveluista, liikkumisesta, lasten ja nuorten harrastuksista, ikäihmisten turvasta, luonnon ja kulttuurihistorian arvostamisesta…

Meitä yhdistää muutama asia ja se on hyvä tietää. Meille ihmiset ovat samanarvoisia, haluamme reilua ja oikeudenmukaista kohtelua ja Siuntiota, joka ei jätä ketään oman onnensa nojaan.

Kaiken voi tehdä reilummin!