”Riksdagsledamot Johan Kvarnström (SDP) vill begränsa Helsingfors universitets representanter i HUS-sammanslutningens styrelse från att ha rösträtt i frågor som rör servicenätet. Därför har han nu beslutat lämna in en lagmotion som syftar till att ändra lagen om ordnande av social- och hälsovården samt r:äddningsväsendet i Nyland.”

Läs hela artikeln här: https://www.sttinfo.fi/tiedote/70471753/johan-kvarnstrom-sdp-hus-har-ett-stort-demokratiproblem-som-kan-losas-med-lagandring?publisherId=66784162&lang=sv

”Kansanedustaja Johan Kvarnström (SDP) haluaa rajoittaa Helsingin yliopiston edustajien äänioikeutta HUS-yhtymän hallituksen palveluverkkoasioissa. Siksi hän on tehnyt lakialoitteen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain muuttamiseksi.”

Lue koko kirjoitus täältä: https://www.sttinfo.fi/tiedote/70471753/sdpn-johan-kvarnstrom-huslla-on-suuri-demokratiaongelma-joka-voidaan-ratkaista-lainmuutoksella?publisherId=66784162&lang=fi

Helsingin ja Hämeenlinnan välinen raideliikenne käynnistyi vuonna 1862. Ensimmäinen sähköistetty osuus tuli vuonna 1969 Helsingin ja Kirkkonummen välille. 

Raideliikenteen suosio on vuosien varrella vaihdellut. Muutama vuosikymmen sitten kuviteltiin, että raiteita tarvitaan lähinnä tavaraliikenteelle.  Nyt ymmärretään taas, että raideliikenne on ympäristöystävällistä ja että siihen kannattaa panostaa ja että se on myös henkilöliikenteen tulevaisuutta.

Ratojen kunnossapito – tosin myös tieverkonkin – on kärvistellyt vuosikausia varojen puutteessa. Silti kunnianhimoisia uusia suunnitelmia on tehty.  Osasta on jo luovuttu mutta niin sanottu Tunnin juna vain porskuttaa. Sen lobbaamiseen on käytetty valtavasti varoja.

Keskusteluissa läntisellä Uudellamaalla korostetaan, ettei rantaradan ja Tunnin junaa saisi asettaa mitenkään vastakkain. Mutta vertailla voi.

Rantarata on jo olemassa. Sen liikennöitävyyden parantaminen ei ahmaise miljardeja. Se kulkee siellä missä ihmiset jo ovat. Se ei aiheuta uusia ympäristövaurioita, saati hiilidioksidipäästöjä, joita sitä vasten uusien linjausten tekeminen kaikkien selvitysten mukaan tekee. Matka-aikaa pystytään Turun ja Helsingin välillä myös vähentämään korjauksilla.

Ja onhan se vähentynytkin! Vuonna 1939 aikaa kului 3 tuntia 13 minuuttia. Vuonna 2010 1 tunti ja 47 minuuttia. Ja mitä on tehty tämän jälkeen minuuttien vähentämiseksi? Käytännössä ei juuri mitään. Tunnin junakin on parhaimmillaan 1 tunti ja 18 minuuttia – ja millä hinnalla valtiontalouden säästöpaineissa.

Aiemmin junamatkoilla seurusteltiin enemmän. Sekin on hyvä asia sen sijaan, että kaikki räpläävät älypuhelimia. Kun nettiyhteydet toimivat, etätyöskentely on mahdollista.  Juna tarjoaa oivallisen mahdollisuuden – myös turkulaisille aina pääministeristä alkaen – kirjoittaa vaikkapa kolumni tai lukea jokin tärkeä muistio.

Autoilijat valittivat juuri, kuinka valtatie nelonen on tuskien taival, kun ei ole muuta kuin metsää ja pusikkoa. Sitä ne ohitustiet ovat tehneet! Rantarata tarjoaa jopa kulttuurimaisemaa.

Olemassa olevaa kannattaa vaalia, korjata ja elvyttää! Lohjalaisille se voisi tarkoittaa hyvin saavutettavaa junaliikennettä osana pääkaupunkiseudun joukkoliikennettä.

Arja Alho

Vaikka tuntuu aikaiselta kääntää katseita kohti ensi kevään aluevaaleja, tosiasia on, että ehdokasasettelu on jo alkanut. Ensimmäisissä aluevaaleissa vuonna 2022 oli laaja oikeus asettua ehdolle. Kuluneet 2,5 vuotta ovat osoittaneet, että tätä laajaa oikeutta kannattaa seuraavissa vaaleissa käyttää harkiten.

Ensiksi; viime syksynä ja keväänä saimme lukea, että ministerit erosivat joukolla aluevaltuustoista ajanpuutteeseen vedoten. Lähtökohtaisesti ymmärrän sen. Toiseksi; kun Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen ehkäpä merkittävin päätös eli esitys palvelujen verkostosta oli käsillä, tulkittiin, että kaikki kaupungin- ja kunnanhallituksissa luottamustoimessa olevat (mukaan lukien valtuustojen puheenjohtajistot) ovat jäävejä tässä kohtaa. Lopulta se tarkoitti, että lautakunnat ja aluehallitus ottivat merkittävään asiaan kantaa varsin varamiehisinä. (Tosin se mahdollisti esim. minun toimia tulevaisuus- ja kehittämislautakunnan puheenjohtajana palvelujen verkoston esityksen lausuntopykälässä, joten se oli tietysti hieno mahdollisuus henkilökohtaisesti.) Tietoa ja taitoa kyllä varamiehiltäkin löytyy, se on selvää, mutta aluevaalien tulokseen verrattuna tämä on tietenkin vähän ristiriitaista. Toivoisin, että aluevaaleihin ehdolle asettuvista määrättäisiin jatkossa tarkemmin laissa, mutta kun sellainen ei taida nyt toteutua niin esitän toivomuksen, että ns. herrasmiessopimuksella jokainen puolue miettii tarkkaan keitä ehdolle asettaa. Onko esimerkiksi ajankäytöllisesti ja muutenkin järkevää toimia kansanedustajana, aluepäättäjänä sekä kuntapäättäjänä?  

Toinen asia, joka pitäisi ehdottomasti ratkaista jo tämän syksyn aikana on alueen hallintosääntö. Siellä on kohtia, joita on vaikea tulkita, mutta lisäksi tarkastelisin luottamushenkilöiden palkkioita. Luottamushenkilöiden työ on vaativaa ja aikaa vievää, joten palkkiot ovat täysin ansaittuja ja perusteltuja. Kuitenkin palkkioiden taso ja perusteet voidaan tarkastaa, vähintään eleenä hyvinvointialueiden heikon taloustilanteen vuoksi. Minulle oli uutta, että esimerkiksi aluehallituksen jäsen saa monen tuhannen euron vuosipalkkion, siis melko tuhtien kokouspalkkioiden lisäksi. Myös esim. lautakuntien varapuheenjohtajat saavat vuosipalkkiota. En tunnista tällaista palkkiomallia monestakaan kunnasta.

Lisäksi tulee pohtia mikä on sopiva määrä lautakuntia, niiden jäsenten määrää ja voisiko lautakuntia ehkä yhdistellä. Toisaalta itse toivoisin alueelle henkilöstöjaostoa, joka toki lisää hallintokuluja. Henkilöstöjaosto olisi kuitenkin tärkeä saada, sillä nyt henkilöstön ääni ei tule parhaalla mahdollisella tavalla esille. Loppuun kolme pointtia;

– Kannattaako kansanedustajan olla ehdolla aluevaaleissa?

– Mikä on sopiva palkkiotaso luottamushenkilöille?

– Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle tarvitaan henkilöstöjaosto.

Mervi Lahtinen Siuntio

kunnanvaltuutettu

aluevaltuuston varavaltuutettu sekä tulevaisuus- ja kehittämislautakunnan jäsen (Sd.)

Viime vuosina on puhuttu paljon rakenneuudistusten tarpeesta. Niillä pitäisi hakea kestäviä ratkaisuja paitsi valtiontaloudelle myös hyvinvointipalvelujen turvaamiselle – eikä vain siksi, että väestö ikääntyy. Sosiaali- ja terveydenhuollossa eletään nyt ratkaisevia aikoja. Uhka kriisiytymisen syventymiselle on todellinen.

Hyvinvointialueet ovat hallinnollisia ratkaisuja. Nyt alueilla pitäisi tehdä linjauksia sisällöllisistä rakennemuutoksista. Ne voi tiivistää: sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteinen ennaltaehkäisevä ote, lähipalvelujen turvaaminen ja erityisesti ikäihmisten toimintakyvyn turvaaminen sekä inhimillinen vaativan hoidon vaihe.

Aiempien vuosikymmenten säästövirheet ovat johtaneet perusterveydenhuollon palvelujen kriisiytymiseen, esimerkkinä hoitoon pääsyn jonojen kasvu. Sosiaalihuollossakin, esimerkiksi lastensuojelussa, päästään puuttumaan vaikeisiin tilanteisiin usein liian myöhään. Monet hyvät käytännöt on unohdettu kuten väestövastuu, omalääkärit, lapsiperheitä tukevat kodinhoidon palvelut… Sitä vastoin työterveyshuolto ja ostopalvelubuumi ovat syventäneet hoitojärjestelmän sisäistä kuilua: terveet saavat subventoituja erikoispalveluja yhä enemmän yhä kalliimmalla, sairaat jäävät resurssipulasta kärsivän julkisen vastuulle käytäville ja täpötäysille osastoille.

Uudellamaalla tilanne on haastava. Hallinnolliset ratkaisut ovat ongelmalliset ja vielä päällekkäiset. Rahoitusmalli on sairauskeskeinen. Läntisen Uudenmaan hyvinvointialueella espoolaisten näkemykset hallitsevat eikä alueen muita mahdollisuuksia, saati edes tilannetta, tunneta riittävästi.

Lisäksi HUS tekee ratkaisuja, jotka korostavat keskittämistä ja liiallista medikalisoitumista. Esimerkkinä Lohjan sairaalan synnytysten lakkauttaminen, jota perustellaan potilasturvallisuudella. Lapsen syntymisestä on tehty näin pelkästään lääketieteellinen tapahtuma. Hyvä henkilökunta, synnytyspalvelujen saavutettavuus ja perheen huomioiminen ovat jääneet täysin taka-alalle potilasturvallisuuskeskustelussa.

Siuntion osalta hyvinvointialueen aluevaltuuston kesäkuussa tehdyt linjaukset lähtevät terveysasemapalvelujen jatkumisesta. Olennaista on turvata nimenomaisesti kokonaisuus, koska vain niin voidaan saavuttaa kestäviä kustannussäästöjä. Lääkäri-hoitajatiimien ohella tarvitaan suun terveyden palvelut, kuntoutus- ja mielenterveyspalveluita, perhepalvelut mutta myös ikäihmisten huomioonottaminen. Siinä omaiset ovat tärkeä resurssi. Siksi ei ole järkeä keskittää ympärivuorokautista hoivaa kauas läheisistä ihmisistä, kun he lähellä käydessään voivat auttaa omaisiaan esimerkiksi ruokailussa ja seuran pitämisessä – ja näin tukea henkilökunnan ehtimistä ja jaksamista.

Siuntiossa on tehty aiempina vuosina oikeita asioita, joista hyvinvointialueen valtuutettujen tulisi olla perillä. Palveluja on koottu yhteen tilaratkaisuilla ja hoitotiimeillä. Kustannustaso on ollut muihin kuntiin verrattuna edullinen mutta kuntalaisten kannalta palvelut ovat olleet samalla laadukkaat.

Hoitoonpääsyssä ei ollut viiveitä, hammashuolto toimi moitteettomasti, ympärivuorokautista perushoivaa on pystytty tarjoamaan lähikuntienkin potilaille, ikäihmisten asumisen tukeminen on huomioitu ja toimintakyky monenlaisilla kuntouttavilla toimilla.

Siuntio on tehnyt myös osansa toimintojen jatkokehittämisen suhteen uuden sote-kampuksen suunnittelulla, jossa on hyödynnetty palvelujen kokonaisuutta ja toisiaan tukevaa luonnetta. Suunnitelmat olivat pitkällä ja myös ministeriö on ne hyväksynyt. Nyt eletään odotustilassa. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tarvitsevat tilansa sekä osaavan ja työhönsä sitoutuneen henkilökunnan mutta ennen muuta oikean ajattelutavan: ennakoidaan tuleva tilanne. Muutaman vuoden palvelujen digitalisaation ja keskittämisvimman jälkeen huomataan samat asiat kuin kouluissa. Kirja on hyvä, älypuhelinten käyttöä on syytä rajoittaa. Potilaalle on tärkeätä kosketus, kasvokkainen keskustelu ennen hoitopäätöksiä ja ennen muuta hoitotarpeen kokonaistilanteen ymmärtäminen.

Kalliit lääkkeet tai tehohoito eivät auta, jos ruokakaappi on tyhjä

Arja Alho, puheenjohtaja, Siuntion sosialidemokraattien valtuustoryhmä

Mika Mäenpää-Louekoski, puheenjohtaja, Siuntion sosialidemokraatit – Sjundeå socialdemokrater

Mervi Lahtinen, aluevaltuuston varajäsen, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue

Siuntion Sosialidemokraatit nimesi kokouksessaan 8.7.2024 ensimmäiset seitsemän kuntavaaliehdokasta vuoden 2025 kuntavaaleihin.

Ehdokkaiksi nimettiin:

Aumala Petteri, Aumala Tuija, Dahlqvist Roger, Khalil Tony, Kaukoniemi Kusti, Lahtinen Mervi ja Mäenpää-Louekoski Mika

Ehdokkaita tullaan nimeämään tämän vuoden aikana lisää.

Tehdään yhdessä ehdokaslistastamme monipuolinen.

Jos paikallisiin asioihin vaikuttaminen kiinnostaa, ole yhteyksissä meihin matalalla kynnyksellä ja lähde mukaan toimintaan.

Suomalaisten kiinnostus europarlamenttivaaleja kohtaan ei ole paras mahdollinen. Syytä olisi. Eurooppa lämpenee mantereista nopeimmin, Euroopassa soditaan ja Eurooppa hakee paikkaansa globaalissa yhteistyössä itsenäisenä toimijana.

Sjundeå SFP ja Siuntion sosialidemokraatit-Sjundeå socialdemokrater järjestivät yhteisen tilaisuuden 23.5. Fanjunkarsissa, jossa mukana olivat Anna-Maja Henriksson, Magnus Hertzberg, Dimitri Qvintus sekä Erkki Tuomioja, joka ei itse ole ehdokkaana mutta tuntee ulkoministeriajoiltaan EU:n kuin omat taskunsa. Vilkkaassa ja kiihkeässäkin keskustelussa esitettiin tiukkoja kysymyksiä.

Yhtä mieltä euroehdokkaat olivat EU:n merkityksestä rauhan projektina edelleenkin, vaikka Ukrainassa ja Gazassa soditaan.

Jälleenrakentamisessa EU:n panos tulee olemaan myös merkittävä. Samoin, että  oikeusvaltioperiaatteisiin sitoutuminen turvaa kestävää kehitystä ja EU:n uskottavaa globaalia roolia. Esille nousivat ilmastokysymykset ja myös maatalous.

Anna-Maja Henriksson muistutti, että on tärkeätä turvata suomenruotsalaisen äänen kuuluminen jatkossakin europarlamentissa.

Dimitri Qvintus puolestaan korosti sitä, että äänestäjien täytyy tietää millaisiin yhteistyösuhteisiin eri ryhmät ovat valmiita. Keskusteluissa on nimittäin ollut, että EPP (jossa ryhmässä Kokoomus toimii) on valmis äärioikeistoa edustavien eri ryhmien kanssa tehtävään yhteistyöhön.

RKP ja Keskusta kuuluvat liberaaliin ryhmään ja SDP sosialistien ja demokraattien ryhmään. Mainitut kolme ryhmittymää ovat myös parlamentin kolme suurinta ryhmää. Äänestäjän kannalta voi käydä niin, että vapautta korostavan EPP:n äänestäminen tuottaakin vapauksia rajoittavan tuloksen.

Äänestäjän ”kuluttajasuojan” kannalta niin sosialidemokraatit kuin liberaalit ovat luotettava valinta.

Ajankohtaisessa ennallistamisasetuksessa ja sen täytäntööpanossa nousi esille myös kaupunkien vastuu ympäristön ja luonnon ennallistamisessa.

Vesistöjen tilanteen parantaminen on myös jäänyt vähemmälle.

Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 9.6.

(teksti ja kuva: Arja Alho)

Siuntion sosialidemokraattinen valtuustoryhmä jätti tänään maanantaina 20.5.2024 valtuustoaloitteen toisen asteen koulutuksen maksuttomuuden turvaamiseksi.

VALTUUSTOALOITE

TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN MAKSUTTOMUUDEN TURVAAMINEN

Pääministeri Orpon hallitus on päättänyt keväällä monista säästötoimenpiteistä, jotka kohdistuvat erityisesti nuoriin.  Tämä on jo sinällään lyhytnäköistä, koska nuorten osallistuminen, vaikuttaminen ja hyvinvointi on Suomen tulevaisuuskysymyksiä.

Korona-ajan aiheuttamat syrjäytymisen ja eristymisen tunteet ovat lisänneet paitsi nuorten ahdistusta (jota toki myös sosiaalinen media ruokkii) mutta myös muita mielenterveyden ongelmia. Myös ennaltaehkäisevistä ja nuorten kannalta tärkeistä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista leikataan kuten myös opiskelijoiden toimeentulosta, kun oikeus olla yleisen asumistuen piirissä lakkaa ja palataan aiempaan huonoksi koettuun opintotuen asumislisään.

Nuorten mukana pysymiseksi, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden turvaamiseksi on aiemmin päätetty eduskunnassa maksuttomasta toisen asteen koulutuksesta. Nyt oikeutta on ehdotettu rajattavaksi 18. ikävuoteen. Tämä olisi olennainen heikennys toisen asteen opiskelijoille ja pahimmillaan voi aiheuttaa opintojen keskeytykseen.

Vuoden 2022 Lukiolaisbarometrin mukaan maksuttomien oppimateriaalien tarjoaminen on lisännyt lukiokoulutukseen hakeutumista erityisesti niiden opiskelijoiden kohdalla, joiden vanhemmista kumpikaan ei ole korkeakoulutettu, vähintään toinen vanhemmista on työtön tai joiden äidinkieli ei ole suomi. Toiseen asteen tutkinnon suorittamisella on myös selvä vaikutus myöhempään sijoittumiseen työmarkkinoille.

Osa koulutusajasta olisi maksutonta, mutta osa ei. Kuntien kannalta päätös on myös hyvin hankala toteuttavaksi. Pitäisikö kaksi vuotta käytetyt sähköiset laitteet ja muut välineet palauttaa, ja sähköisten oppimateriaalien lisenssit päättää? Vai laskuttaisivatko kunnat ja opetuksen järjestäjät jokaista nuorta erikseen? Molemmat vaihtoehdot lisäisivät kuntien sekä sivistysalan ammattilaisten hallinto- ja työtaakkaa ja synnyttäisivät lisäkuluja.

Järkevintä on pitää kiinni toisen asteen koulutuksen maksuttomuudesta etenkin, kun esimerkiksi lukiokoulutuksen voi suorittaa neljässä vuodessa.  Kustannusvaikutus voisi Siuntion osalta olla noin 20-30 000 € vuositasolla vaikka valtuustoryhmällämme ei ole käytettävissä tarvittavia tietoja nuorten koulutusvalinnoista.

Siuntion kunta ei järjestä itse toisen asteen koulutusta. Mutta Siuntion kunta voi vaikuttaa. Siksi sosialidemokraattinen valtuustoryhmä ehdottaa Siuntion kunnan toimintatavaksi, että se päättäisi:

1. vedota valtiovaltaan toisen asteen koulutuksen maksuttomuuden puolesta;
2. toimia yhteistyössä niiden kuntien kanssa, joissa siuntiolaisia nuoria on toisen asteen koulutuksessa, ettei päätöstä toimeenpanna ja että etsitään vaihtoehtoisia ratkaisuja;
3. varautuu tarvittaessa kustantamaan – jos laki muuttuu – siuntiolaisten nuorten toisen asteen koulutuksen, lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa tai muussa vastaavassa – sen päättymiseen asti.

Siuntio 20.5.2024

Arja Alho    Tony Khalil        Mervi Lahtinen     Tuija Aumala     Kristian Parviainen

Vill du veta vad Europeiska unionen handlar om? Vilka frågor är viktiga under den kommande parlamentsperioden och varför är det viktigt att rösta i valet?

Diskussionskväll den 23 maj kl. 18.00 på Fanjunkars. Medverkande är undervisningsminister Anna-Maja Henriksson och journalist Magnus Hertzberg från SFP samt Dimitri Qvintus från SDP – även kandidater i EU-valet och den tidigare utrikesministern Erkki Tuomioja skall delta i en expertroll. Evenemanget är tvåspråkigt.

EU-parlamentsvalet hålls den 9 juni. Vi börjar med kaffeservering!

Evenemanget arrangeras av Socialdemokraterna i Sjundeå och SFP i Sjundeå.

Haluatko tietää mistä Euroopan Unionissa on kyse? Mitkä asiat ovat tulevalla parlamenttikaudella tärkeitä ja miksi meidän on tärkeätä äänestää vaaleissa?

Keskustelutilaisuus 23.5. klo 18.00 alkaen Fanjunkarsissa. Mukana opetusministeri Anna-Maja Henriksson ja toimittaja Magnus Hertzberg RKP:sta sekä Dimitri Qvintus SDP:sta – ehdokkaita myös EU-vaaleissa ja aiemmin ulkoministerinä toiminut Erkki Tuomioja asiantuntijaroolissa.

Tilaisuus on kaksikielinen.

EU -parlamenttivaalit pidetään 9.6. Tilaisuus alkaa kahvitarjoilulla!

Järjestäjinä ovat Siuntion sosialidemokraatit-Sjundeå socialdemokrater ja SFP i Sjundeå – Siuntion RKP