Tule keskiviikkona 11.12.2024 klo 18 Fanjukarsiin kuulemaan päätöksenteon paikalliset sekä hyvinvointialueen ajankohtaiset asiat !
🌟 Kiinnostaako kuntavaaliehdokkuus? 🌟 Ota yhteyttä vaalipäällikköömme Mervi Lahtiseen p. 050 533 7240 tai puheenjohtajaamme Mika Mäenpää-Louekoskeen ja keskustellaan lisää! 🗳️
Siuntion Sosialidemokraatit ry – Sjundeå Socialdemokrater rf piti vuosikokouksensa 13.11.2024, jossa valittiin yhdistyksen toimijat tulevalle kaudelle. Mika Mäenpää-Louekoski valittiin jatkamaan puheenjohtajana. Varapuheenjohtajaksi valittiin Kusti Kaukoniemi, sihteeriksi Tuija Aumala ja johtokunnan jäseniksi Mervi Lahtinen, Tony Khalil ja Keijo Tarnanen, joka jatkaa myös taloudenhoitajana. Tony Khalil jatkaa nuorisovastaavana ja Mervi Lahtinen jatkaa vaalipäällikkönä.
Yhdistys juhlisti 50-vuotista taivaltaan
Siuntion Sosialidemokraatit juhlisti aiemmin syksyllä 50-vuotista toimintaansa Tapio Bergholmin pitämällä juhlaluennolla Mauno Koivistosta.
Huoli palveluiden lakkauttamisesta
Yhdistyksemme kokoaa toimintaansa niin suomen- kuin ruotsinkielisiä kuntalaisia ja etenkin kaikkia niitä, jotka kokevat hyvät julkiset palvelut yhteiskunnallisen tasa-arvon kannalta tärkeiksi.
Vuosikokous totesi huolestuneena sen, että hyvinvointialue on ehdottamassa Siuntion vuodeosaston ja Villa Charlottan lakkauttamista talouden sopeutustoimena. Siuntion kunnasta olisi näin tulossa ainoa hyvinvointialueen kunta, jossa ei ole ollenkaan hyvinvointialueen tuottamaa ympärivuorokautista toimintaa. Siuntion Sosialidemokraatit vastustavaa ehdotettuja sulkemisia. Monelta menee työpaikka, työmatkat muuttuvat pyörämatkoista automatkoiksi ja esimerkiksi omaisten vierailumatkat pitenevät. Siuntion sosiaalidemokraatit ovat myös aidosti huolissaan, riittävätkö hoito- ja hoivapaikat alueella?
Ei ole tarkoituksenmukaista, että ikäihmiset odottavat jatkohoitopaikkaa erikoissairaanhoidon osastoilla tai päivystyksissä.
Työllisyyspalvelut uudistuvat
Työllisyyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnille 1.1.2025 alkaen. Siuntio, Kirkkonummi ja Vihti ovat solmineet yhteistoimintasopimuksen julkisten työvoimapalvelujen järjestämisestä. Uudistus tuo TE-palvelut lähemmäksi kuntalaisia ja pidämme tärkeänä, että myös omaan kuntaamme saadaan palvelupiste.
Valmistautuminen vuoden 2025 vaaleihin
Vuoden 2025 keskeinen tapahtuma tulee olemaan 13.4.2025 pidettävät kunta- ja aluevaalit, joihin valmistaudumme aktiivisesti. Yhdistys on nimennyt jo 8 kuntavaaliehdokasta
Siuntiossa ollaan huolissaan esityksistä, joita Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on tehnyt talouden tasapainottamiseksi vuodelle 2025. Tiedämme, että hyvinvointialue esittää molempien Siuntiossa sijaitsevien ympärivuorokautista hoitoa ja hoivaa tarjoavien yksiköiden sulkemista (eli Siuntion vuodeosasto ja Villa Charlotta). Kieltämättä on pelottava ajatus, että kunnasta katoaisi yhdellä sopeutustoimena tehdyllä päätöksellä 30 työpaikkaa. En oikein tiedä, kenen etu olisi keskittää palveluita ja työpaikkoja automatkojen päähän.
Sekään ei ole minulle selvinnyt, mistä hyvinvointialue todellisuudessa säästäisi, kun ketään ei aiota irtisanoa, vuokrasopimus on voimassa vuoden 2025 loppuun ja asiakkaita ja potilaitakin edelleen on. Huomionarvoista on, että jos päätös menisi läpi, ei vuodeosastotasoisia paikkoja ole ollenkaan Kirkkonummi-Siuntio-Inkoo-alueella.
Kuuntelin kuntapäättäjille suunnatussa tilaisuudessa Tampereen yliopiston lehtoria Henna Paanasta ja löysin puheesta yhtymäkohtia Siuntion tilanteeseen;
Kunnat ja hyvinvointialueet ovat vastuussa samoista asukkaista, mutta vain kunnalla on vastuu alueellisesta elinvoimasta. (Pitäisikö olla molemmilla?)
Kunta tuntee asukkaat, asukkaiden toimintapiirin ja liikkumisen mahdollisuudet kunnassa tai kunnan alueelta pois. Hyvinvointialueen olisi hyvä kuulla näitä kokemuksia säännöllisesti ja riittävän usein.
Hyvinvointialue keskittyy palvelujen toteuttamiseen, joka on sen lakisääteinen tehtävä. Koska taloudellinen tilanne on tiukka, keskitytään säästämään tekemällä karsintaa palveluverkkoon, vaikka sote-uudistuksen vakiinnuttaminen on vielä kesken.
Kuntien ja hyvinvointialueen tulisi lisätä yhteistä keskustelua. Se paitsi lisää luottamusta, myös tarjoaa ymmärrystä puolin ja toisin; kunta on kuntalaisten arjen asiantuntija ja hyvinvointialueen (lakisääteinen) tehtävä on tukea kuntaa asiantuntemuksellaan terveydestä ja hyvinvoinnista. Sen on myös otettava päätöksenteossaan huomioon päätöstensä arvioidut vaikutukset ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin väestöryhmittäin. Näillä vaikutusarvioilla voidaan myös nähdä yhtymäpintaa alueellisen elinvoiman tarkastelussa.
Mervi Lahtinen Siuntio Kunnanvaltuutettu ja alueen varavaltuutettu (sd.)
Hyvinvointialueen Tulevaisuus- ja kehittämislautakunta antoi kokouksessaan 31.10.2024 lausunnon aluehallitukselle vuoden 2025 talousarviosta ja vuosien 2025–2027 taloussuunnitelmasta. Lautakunta kirjasi lausuntoon mm. seuraavaa; Ikäihmisten määrä ja samalla palvelujen tarve kasvaa lähivuosina voimakkaasti. Määrässä on myös alueellista vaihtelua, jonka vuoksi lautakunta katsoo, että ympärivuorokautisia osasto- ja hoivapaikkoja koskevat päätökset tulisi arvioida osana tulevia tarveselvityksiä.
”On todettu, että etenkin vanhusten hoito- ja hoivapaikkojen tarve on tulevaisuudessa noususuuntainen koko alueella. Talousarvioesityksessä vuodelle 2025 esitetään toimivien kaksikielisten yksiköiden Siuntion osaston ja Villa Charlottan sulkemista säästötoimena. Tästä syystä kirjaus osasto- ja hoivapaikkojen päätöksistä lautakunnan lausuntoon on Siuntion yksiköiden kannalta erittäin tärkeä.” sanoo Siuntion Demareiden kunnanvaltuutettu Mervi Lahtinen, joka on Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen Tulevaisuus- ja kehittämislautakunnan jäsen.
(Koko Tulevaisuus- ja kehittämislautakunnan lausunnon voi lukea osoitteessa luvn.fi -> Päätöksenteko.)
Högerregeringen borde reagera på vårdkrisen, men tyvärr är ingen hjälp på väg. Tvärtom innebär regeringens beslut mindre pengar till områdena än utan ändringarna, från sämre vårdgaranti till sämre personaldimensionering inom äldreomsorgen. Inte ens tilläggstid för att täcka underskottet går för sig trots att det skulle möjliggöra mer långsiktiga beslut. Då kunde kortsiktiga sparåtgärder undvikas. Den här envisheten leder nu bland annat till att äldreomsorgen i Sjundeå körs ned. Och inom HUS lider hela Västnyland av att vården är underfinansierad.
Västra Nylands välfärdsområde ska enligt budgetförslaget för nästa år göra ett överskott på 80 miljoner euro, för att täcka det tidigare underskottet. Med ett eller två års tilläggstid, vilket är SDP:s linje, skulle närservice och servicens nivå kunna tryggas. Här kommer landets regering tyvärr inte emot, inte ens fast det från de egna regeringsleden har hörts samma önskemål.
Nu måste underskottet kompenseras i ett så tidigt skede att det kommer med ett högt pris för invånarna.
Vad som framför allt behövs är satsningar på primärhälsovården, tillgång till vård i tidigt skede, förbyggande insatser och bättre kommunikation och samarbete mellan områden, kommuner och HUS-sammanslutningen. På det sättet kan vi i Finland minska trycket på den dyra specialistvården. Denna målsättning försvåras märkbart av att regeringen Orpo sänker vårdgarantin från två veckor till tre månader. Socialdemokraterna kämpar för nuvarande vårdgaranti både i riksdagen och i samtliga välfärdsområden.
Sämre vårdgaranti och sämre personaldimensionering och en underfinansiering som leder till samarbetsförhandlingar inom bland annat HUS stärker inte direkt branschens attraktionskraft. Inte heller regeringens arbetslivspolitik, inklusive lönegropsmodellen.
Vårdkedjorna behöver bli smidigare och för den äldre befolkningen som har behov behövs tillräckligt med platser på olika nivåer.
För Sjundeå innebär välfärdsområdets budgetförslag ett hårt slag. I förslaget finns förslag om att stänga två enheter inom äldreomsorgen och de finns båda i Sjundeå.
Anledningen till stängningen är något konstlad; man hänvisar till att lokalerna är i dåligt skick och inte ändamålsenliga, trots att Sjundeå kommun är redo att raskt påbörja bygget av ett nytt social- och hälsocenter bara området ger grönt ljus.
Tidpunkten för att stänga dessa enheter är också inkonsekvent, eftersom det nästa år görs utredningar som kan påverka helhetsbilden betydligt.
I Sjundeå finns en stark tvåspråkig inlärnings- och arbetsmiljö, helt i linje med välfärdsområdets mål.
Johan Kvarnström, riksdagsledamot (SDP), Raseborg
Mika Mäenpää-Louekoski, ordförande för Siuntion Sosialidemokraatit -Sjundeå Socialdemokrater
Mervi Lahtinen, suppleant i Västra Nylands välfärdsområdes fullmäktige
Maamme oikeistohallituksen pitäisi reagoida nykyiseen sote-kriisiin, mutta valitettavasti apua ei ole luvassa ollenkaan. Päinvastoin hallituksen päätökset vievät alueilta rahaa. Ei edes lisäaika alijäämän kattamiselle käy, vaikka sillä keinolla olisi mahdollista välttää lyhytnäköisiä säästötoimenpiteitä.
Tämä jääräpäisyys on nyt johtamassa esimerkiksi Siuntion vanhuspalveluiden alas ajamiseen.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella on vuonna 2025 tavoitteena tehdä 80 miljoonaa ylijäämäinen tulos, jotta saadaan katettua hyvinvointialueen ensimmäisinä vuosina tehtyä alijäämää. Vuoden tai kahden vuoden lisäajan avulla – mikä on SDP:n linja – voitaisiin pelastaa lähipalveluita ja palvelujen laatua. Tässä ei maan hallitus valitettavasti ole tullut vastaan, vaikka hallituksen omista riveistäkin on kuultu tämä toive.
Nyt alijäämää aletaan pakon edessä kattaa jo siinä vaiheessa, kun ei vielä kunnolla päästä taloudellisesti nauttimaan siitä hyötyjen vaiheesta minkä iso uudistus viiveellä tuo; eli niistä monista hyvistä käytänteistä, joita on tehty.
Nyt pitäisi panostaa perusterveydenhuoltoon, hoitoon pääsyyn ja parantaa yhteistyötä alueiden, kuntien ja HUS:in välillä. Olisi tärkeää kaikin keinoin välttää kallista erikoissairaanhoitoa. Tämä tavoite on hankalampi saavuttaa, kun Orpon hallitus romuttaa hoitotakuuta (kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen). SDP taistelee tätä vastaan sekä eduskunnassa, että jokaisella alueella.
Myös päivystysten epätarkoituksenmukaista ruuhkautumista on syytä välttää. Hoitopolut pitää saada sujuviksi ja järjestää ikäihmisille riittävästi paikkoja perustason osastoille, arviointiyksiköihin sekä asumispalveluihin.
Siuntiolle alueen budjettiesitys tarjoilee kylmää kyytiä, kun koko esityksessä on ehdotuksena kahden toimipisteen lakkauttaminen ja molemmat sijaitsevat Siuntiossa. Siis Siuntion osastoa (20 potilaspaikkaa) ja Villa Charlottaa (14 asukaspaikkaa), esitetään suljettavaksi.
Sulkemisten syy on hieman teennäinen; vedotaan huonokuntoisiin ja epätarkoituksenmukaisiin tiloihin, vaikka tosiasiassa Siuntion kunta on valmis aloittamaan uuden sote-keskuksen rakentamisen nopealla aikataululla. Kunta on vain odottanut hyvinvointialueen ”lupaa” alkaa rakentaa. On pakko arvostaa kunnan valmiutta tarttua toimeen!
Myös ajankohta näiden yksiköiden sulkemiselle on epäjohdonmukainen, kun ensi vuonna tehdään selvityksiä, jotka voivat vaikuttaa kokonaiskuvaan merkittävästi.
Siuntion yksiköissä ei ole ollut työvoimapulaa. Siuntiossa on vahva kaksikielinen oppimis- ja työympäristö, aivan hyvinvointialueen tavoitteiden mukaisesti.
Johan Kvarnström, kansanedustaja SDP
Mika Mäenpää-Louekoski, puheenjohtaja, Siuntion Sosialidemokraatit -Sjundeå Socialdemokrater
Ennen hyvinvointialueelle siirtymistä, Siuntion kunta tuotti sosiaali- ja terveyspalvelut kustannustehokkaasti ja asiakaslähtöisesti. Näin jälkeenpäin ajattelen, ettei muuta mahdollisuutta ollut; pieni kunta ja niukka rahoitus. Asiakaslähtöisyys on ollut tärkeimpiä arvoja. Pienessä kunnassa olisi tietysti maine mennyt hyvin nopeasti jos puheluihin tai muihin yhteydenottoihin ei olisi vastattu. Toiminnan kehittäminen palautteen perusteella oli myös helpompaa pienen ja ketterän organisaation ansiosta. Perusturvaosastolla johtoportaita oli lähiesihenkilön jälkeen kaksi; se mahdollisti sen, että perusturvajohtajallakin oli jokin tuntuma kentän kuulumisiin, vaikkei päivittäisjohtamiseen ollutkaan tarvetta. Tiukan paikan tullen mielipidettä kysyttiin myös työntekijöiltä, talouspaineessa säästöehdotuksia esimerkiksi.
Kun vuonna 2016 erikoissairaanhoidosta Siuntion vuodeosastolle jatkohoitoon pääseminen alkoi takkuilla (huom! erikoissairaanhoidon sakkovuorokausi on noin kolminkertainen kunnalle/hyvinvointialueelle kuin normaali sairaalavuorokausi) löytyi pullonkaula pienen selvittelyn jälkeen. Huomattiin nimittäin, että vuodeosaston iltavuoron henkilöstömiehitys oli sen verran kapea, ettei pystytty potilasturvallisesti ja tehokkaasti hoitamaan potilassiirtoja erikoissairaanhoidosta kuin lähinnä päiväsaikaan. Vaikka rahasta ja henkilökunnasta oli jatkuvasti ollut puutetta, tehtiin rohkea päätös; lisättiin yksi hoitaja iltavuoron miehitykseen ja rahaa säästyi, kun sakkopäivät loppuivat ja myös työpaikkana vetovoima kasvoi. Kiitos tästä kuuluu silloisille kunnan virkamiehille, päättäjille ja tietysti työntekijöille. Siuntion siirtoviivepäivät ovat olleet poikkeuksellisen matalat muihin kuntiin verrattuna ja HUS on kiittänyt sujuvasta työstä monta kertaa. Toimintamalli on jäänyt elämään ja henkilökunta vuodeosastolla on ollut sitoutunutta ja pitkäaikaista.
Hyviä esimerkkejä ketteryydestä on muitakin. Pieni kunta on ollut myös ”pakotettu” palvelulinjojen väliseen yhteistyöhön. Mutta ei siitä haittaa ole ollut, päinvastoin. Yhteistyö eri yksiköiden kesken on ollut voimavara. Hyvä esimerkki oli varahenkilöstöyksikkö, jonka työntekijät oli koulutettu työskentelemään kaikissa vanhuspalveluiden yksiköissä; siis kotihoidossa, vuodeosastolla, päivätoiminnassa ja asumispalveluyksiköissä. Varahenkilöstölle maksettiin hieman parempaa palkkaa, mutta äkillisten puutosten sattuessa heitä saatettiin määrätä toiseen toimipisteeseen, vaikka kesken päivän (tietysti työvuorot huomioiden). Tehokasta, kun siirtymä fyysisesti oli vain muutaman sata metriä. Hyvinvointialueen aloitettua on alkanut erilainen aikakausi; ei lasketa enää työntekijän metrejä vaan ajatellaan yksittäisiä palvelulinjoja. Siinä on tietysti hyvääkin, kun tietotaitoa ja erilaisia spesiaaleja käytänteitä voidaan jakaa linjan kaikille yksiköille Hangosta Kauniaisiin.
Viime vuoden talousarvioehdotuksen perusteella voi päätellä, että palvelulinjan sisäisiin kustannuksiin tai niiden hallintaan ei virkamiehillä kuitenkaan näytä olevan muuta keinoa kuin esittää palveluiden keskittämistä muutaman ison kaupungin alueelle, syynä mahdollisesti seinistä saatava säästö (huom. asiakkaat, tarvikkeet, lääkkeet, ohjelmat, työntekijät jäävät) tai huonokuntoiset tilat. Kuitenkin keskittämällä pahimmillaan revitään toimiva työyhteisö erilleen. Tietysti toimipisteen mahdollisesti lopullisesti suljetut ovet ovat uhka myös kunnan elinvoimalle ja työpaikkaomavaraisuudelle. Siuntiossa on jo pitkään ollut suunnitteilla kunnassa erittäin keskeiselle paikalle pieni sote-keskus sote-uudistuksen tavoitteiden mukaisesti. Keskuksen suunnittelu on tehty tulevaisuuden tarpeista lähtevän selvityksen pohjalta, eikä suunnitelmassa ole turhia neliöitä. Seinistä säästämisen sijaan säästöjä tulisi hakea panostamalla perusterveydenhuoltoon, jotta päästään vähentämään kalliin erikoissairaanhoidon kustannuksia. Hyvä esimerkki on koko alueella toimiva kotisairaala, joka tuo sairaalatasoista palvelua asiakkaan kotiin.
Siuntiossa on pitkäaikaiset, työhön sitoutuneet sote-työntekijät sekä erinomainen asiakaslähtöinen hoito- ja hoivakulttuuri. Se kestää tarkastelun monen eri mittarin valossa. Kannustan hyvinvointialueen virkamiehiä ja poliittisia päättäjiä perehtymään Siuntion sote-palveluiden tilanteeseen ennen mahdollisia sulkemisesityksiä tai -päätöksiä.
Mervi Lahtinen Siuntio
Sairaanhoitaja ja hoivapalveluesimies, Siuntion vuodeosasto ja Villa Charlotta vuosina 2009-2023
Siuntion Sosialidemokraatit juhlistivat 50 vuoden taivaltaan sunnuntaina 6.10.2024 perinteisissä siuntiolaisissa puitteissa Fanjunkarsissa. Paikalle oli saapunut varsin runsaslukuinen juhlaväki.
Tilaisuuden aluksi saimme kuulla musiikkia kitarataiteilija Pentti Hildeniltä. Kappaleina olivat muun muassa Myrskyluodon Maija, Kuolleet lehdet sekä Mauno Koiviston lempikappale Georg Otsin Muuttuvat laulut.
Musiikin lumoista päästiinkin sulavasti tilaisuuden seuraavaan osuuteen, nimittäin juhlapuhujan, historiantutkija Tapio Bergholmin Mauno Koiviston elämää käsittelevään esitelmään. Bergholm on kirjoittanut kaksi kirjaa Mauno Koivistosta: Kiihkeä Koivisto ja Kova Koivisto.
Yhdistyksen kantavat voimat valtiotieteen tohtori Arja Alho ja entinen puheenjohtaja Kristian Parviainen puolestaan kävivät läpi yhdistyksen historiaa ja nykyhetkeä. Yhdistyksen lyhyen historiikin voit lukea tämän kirjoituksen lopusta.
Historiatuokion jälkeen saatiin kuulla hienoja puheenvuoroja ja onnitteluita, niin oman puolueen yhdistyksiltä kuin paikallisilta muiden puolueiden edustajilta, joille kuuluu iso kiitos.
Tilaisuus oli erittäin lämminhenkinen ja siitä jäi varmasti hyviä muistoja tulevaan.
Siuntion Sosialidemokraatit kiittävät kaikkia kanssamme juhlimassa olleita ja meitä muistaneita!
Mika Mäenpää-Louekoski, puheenjohtaja sekä koko muu yhdistyksen väki.
Yhdistyksen historiaa (kirj. Kristian Parviainen):
Siuntion sosialidemokraattien historia alkaa 1900 alkuvuosina. 1906 Eduskuntauudistus antoi äänioikeuden naisille ja maata omistamattomille miehille. Siuntioon perustettiin kaksi työväenyhdistystä toinen Bollstadiin ja toinen länsi-Siuntioon. Toiminta oli alussa pelkästään ruotsinkielistä, johtuen siitä, että alueella valtakieli oli ruotsi.
Myöhemmin Lieviöön tuli kolmas yhdistys (myöhemmin Lieviö liitettiin Lohjaan)
1907 Eduskuntavaaleissa Siuntiossa yli 45% annetuista äänistä meni demareille.
1917 kolme ruotsinkielistä yhdistystä yhdistyy
1918 kuntakokouksen sosialidemokraattien ryhmä lukitsi hätäaputyötä suunnitelleet toimikunnan pitäjäntaloon, kunnes toimikunta hyväksyi demarien vaatimuksen säädyllisesti palkasta hätätyöntekijöille. Tiettävästi toimikunta ei halunnut istua kovin pitkään lukittujen ovien takana.
Porkkalan vuokra-aikana (1944-1956) poliittinen toiminta Siuntiossa luonnollisesti hiipui.
1960 luvulla teollinen muutos alueella toi Siuntioon työläisväkeä, jolloin ruotsinkielinen sos.dem yhdistys muutti yhdistyksen kaksikieliseksi.
Se ei kuitenkaan riittänyt aatteen paloa täynnä oleville uuden Pikkalan tehtaan työntekijöille vaan he halusivat itselleen vähintään oman suomenkielisen jaoksen. Niinpä vuonna 1974, 30.5 klo 18.20 Störsvikin rantasaunaan kokoontui joukko tehtaanmiehiä, sekä ruotsinkielisen yhdistyksen demareita. Vilkkaan keskustelun jälkeen päätettiin perustaa Siuntioon ruotsinkielisen demariyhdistyksen rinnalle suomenkielinen Siuntion sosialidemokraattinen työväenyhdistys.
Kesälomien jälkeen puolue hyväksyi yhdistyksen puolueen yhdistysten joukkoon 5.9.1974.
Ensimmäinen puheenjohtaja oli Hugo Helminen.
1975 kesällä vietettiin yhdistyksen yksivuotista taivalta Störsvikin rantasaunalla ja viimeiset juhlijat sulkivat rantasaunan oven seuraavana aamuna kello 6.
1984 ensimmäinen suomenkielisen yhdistyksen vaaliehdokas pääsi kuntavaaleissa läpi. Pertti Immonen ja neljä ruotsinkielistä demaria muodostivat demarien valtuustoryhmän.
2014 ruotsinkielinen yhdistys joutui toteamaan, ettei sillä ollut enää toimintaedellytyksiä.
Allekirjoittanut oli tällöin suomenkielisen yhdistyksen puheenjohtaja, joten pääsin tekemään muutosta. Ruotsinkielinen yhdistys lopetettiin ja samalla vuonna 1974 alkanut suomenkielinen yhdistys muutettiin kaksikieliseksi.
Siuntiossa on jo pitkään ollut suunnitteilla kunnassa erittäin keskeiselle paikalle pieni sote-keskus. Keskuksen suunnittelu on tehty tulevaisuuden tarpeista lähtevän selvityksen pohjalta. Veroeuroja on käytetty valmisteluun ja suunnitteluun.
Kunta on kaavoittanut tulevan sote-keskuksen ympärille esim. ympäristöministeriön suosituksen mukaisesti esteetöntä asumista (lisäksi hyvin keskeiselle paikalle), tavoitteena tukea hyviä asuinoloja ikääntyville. Hyvinvointialueet ovat toimineet pian kaksi vuotta. Edelleen olemme odottavassa tilassa sote-keskuksen suhteen. On arvioitu, ettei uuteen sote-keskukseen investointi toisi vuokramenoihin muutosta hyvinvointialueelle. Lisäksi Siuntion kunta on luotettava kumppani, onhan sillä sama tavoitekin kuin hyvinvointialueella; hyvinvoivat asukkaat. Meillä on myös voimakas kaksikielinen työkulttuuri. Todetaan vielä, että Siuntio on kasvava kunta HSL-yhteyksin radan varrella.
Pian on aika, että virkamiehet antavat esityksensä tulevista investointisuunnitelmista. Siuntion sote-keskuksen tarvetta on vuosien mittaan testattu, tarve on todettu ja myös STM on antanut hyväksynnän projektille. Siuntion kuntalaisten, sote-lähipalvelujen, elinvoiman ja kunnan työpaikkaomavaraisuuden vuoksi toivomme tietenkin, että te, arvoisat aluepäättäjät, ihmisen arjen puolustajat, ymmärtäisitte sote-keskuksen merkityksen meille siuntiolaisille ja tietysti myös lähialueiden asukkaille.
Kohteliaimmin terveisin
Siuntion Sosialidemokraatit – Sjundeå socialdemokrater ry:n johtokunta
Mika Mäenpää-Louekoski Arja Alho Keijo Tarnanen Mervi Lahtinen Kusti Kaukoniemi Teemu Salmela Tony Khalil