Siuntion Sote-keskushankkeesta

Kuvassa on Siuntion nykyinen terveyskeskusrakennus, joka on rakennettu 1960-luvun loppupuolella. Rakennuksessa on tällä hetkellä terveyskeskuksen lisäksi vuodeosasto, tehostetun palveluasumisen yksikkö ja fysioterapia.

Siuntion tuleva Sote-keskus on aiheuttanut paljon keskustelua kuntalaisten keskuudessa. Lähinnä on huolta siitä säilyvätkö lähipalvelut. Ruotsinkielinen ala-aste siirtyy kesän 2022 jälkeen uudelle koulukampukselle, ja Sote-keskuksen rakentaminen Svenska Skolanin paikalle voisi alkaa. Koska Sote- ja Pelastuspalveluiden siirtymä hyvinvointialueelle on tapahtumassa 1.1.2023 asiassa on hyvä edetä keskustellen hyvinvointialueen päättäjien kanssa. 

Hyvinvointialueet vuokraavat kuntien käytössä olevat Sote- ja Pelastustoimen tilat tämän hetken tiedon mukaan vähintään kolmeksi vuodeksi. Vaikka jatkossa hyvinvointialue tuottaa Sote-palvelut, kuntien vastuulla säilyy kuitenkin se, että asukkaiden hyvinvoinnista ja terveydestä pidetään huolta ennaltaehkäisevästi. Tästä syystä kuntien ja hyvinvointialueen pitää pystyä yhteistyöhön. Sote-palveluiden saaminen ilman kohtuuttomia ponnisteluja ja pitkiä välimatkoja lienee yksi näistä. Keskustelua jo onneksi käydään ja toivotaan, että asiat etenevät pian.

Sote-keskushankkeelle on tavoitteena saada myös ARA:n rahoitusta. Sen takia huoneiden/tehostetun palveluasumisen asuntojen kokoa on jouduttu suurentamaan +5 m2. Tämä on seurausta ARA:n vuodenvaihteessa 2021–2022 voimaantulleista uusista säädöksistä. Sote-keskuksen hankesuunnitelmaa on päivitetty tämän mukaisesti 19.4.2022.

Tehostetun palveluasumisen paikoista on myös ollut puhetta. Mikä on oikea määrä? Ennustaa ei osaa kukaan, mutta pelkästään yksityisten hoivayritysten varaan ei kannata jäädä. Esimerkkinä Attendon ja Mehiläisen irtisanoutuminen ikääntyneiden asumispalveluiden puitesopimuksista keväällä 2022, joka on jättänyt paljon kysymyksiä ilmaan. Yritykset kokevat, ettei kuntien maksama hinta ole riittävä, vaan hintaa tulee nostaa. Ikäihmisten hoivapalvelut maksetaan verorahoilla.

Myös tehostetun palveluasumisen suhteen tulee pyrkiä siihen, että asuntoja on tasapuolisesti koko läntisellä Uudellamaalla. Vaikka hyvinvointialue vastaa koko alueen asukkaista, voi ikäihmisellä olla harras toive jäädä asumaan kotikuntaansa, kun loppuelämän kodista on kysymys.

Mervi Lahtinen, SDP Siuntio

kunnanvaltuutettu, teknisen lautakunnan jäsen

aluevaltuuston varavaltuutettu