Läntisen Uudenmaan kunnat yhteistyössä Rantaradan nopeaksi perusparantamiseksi

Läntisen Uudenmaan kunnat tekevät yhteistyötä Rantaradan nopean perusparantamisen suhteen. Arja kuuluu tähän ryhmään yhtenä Siuntion edustajista.

Raideliikennepainotteista liikennesuunnitelmaa on valmisteltu liikenne- ja viestintäministeriössä kera parlamentaarisen taustaryhmän. Se valmistui muutama viikko sitten ja lähtee lausuntopyynnöille. Tänään kerrottiin ratahankkeiden suunnittelun yhtiöiden perustamisesta, ml. tunnin juna Turkuun.

Rantaradan kannalta eletään tärkeää vaihetta. Kyse on Siuntiossa lähiliikenteen palvelujen parantamisesta radan peruskorjauksen ja Siuntion aseman laiturialueen kunnostuksen myötä mutta myös ajattelutavan muutoksesta: ilmastotavoitteita ei voi lykätä ja vain suunnitella, toteuttaminen on aloitettava tänään.

EU:n elpymisvälineen ja Euroopan investointipankin lainoituksessa korostetaan uusia ja vihreitä kestävän kehityksen innovaatioita. Mutta me Siuntion sosialidemokraateista olemme korostaneet myös sitä – kun olemme olleet yhteyksissä eri viranomaisiin ja poliittisiin päättäjiin – että on tärkeätä hyödyntää vajaassa käytössä olevia ilmastoystävällisiä mahdollisuuksia. Rantarata on sellainen.

Tsekkaa siis webbisivu rantarata.info

Kerromme siellä yhteisesti mm: Olemassa olevan raideinfran korjaaminen on edullinen ja nopea kestävän kehityksen elvyttävä investointi verrattuna kokonaan uuden väylän rakentamiseen, jonka kestossa puhutaan vuosien sijasta usein vuosikymmenistä ja miljoonien sijasta miljardeista.

Kunnostamalla vältetään suuret kynnysinvestoinnit ja kunnostus voidaan tehdä vaiheittain jatkuvana hankkeena.

Radanvarsiyhteisö on elinvoimainen ja kasvava alue. Vuoteen 2030 mennessä arvioidaan henkilöliikenteen kasvuksi Helsinki – Karjaa –välillä 18% ja Karjaa – Turku –välillä 13%. Kunnostaminen parantaa sekä paikallisen liikenteen että Turku – Helsinki -liikenteen nopeutta ja palveluja.

Rantaradalla on tärkeä rooli Länsi-Uuttamaata yhdistävänä elinkeinopoliittisena tekijänä. Se yhdistää 4 satamaa, 2 syväsatamaa, 3 tuotanto- ja logistiikkakeskusta Helsingin, Hyvinkään ja Turun rautatieasemiin.

Alueen kunnat ovat kehittäneet asemanseutuja ja liityntäliikennemahdollisuuksia, mikä mahdollistaa toimivien matkaketjujen hyödyntämisen. Radan käyttöasteen nosto tukee päästötavoitteita keventämällä tukkoisen maantien 51 liikennettä.