Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen uudelleenjärjestämisen ponnin viimeisten vuosien aikana on ollut hillitä niiden järjestämisestä aiheutuvien kustannusten nousua. Siksi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut piti olla yhteisellä pöydällä resursseja jaettaessa ja siksi myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen piti tukea toisiaan. Näillä tavoitteilla haettiin rakenteellista uudistusta, jossa ennaltaehkäisevä, kuntouttava hoito ja hoiva sekä selkeä hoitoporrastus voisi toteutua samalla kun väestö ikääntyy.
Uudellamaalla kävi toisin. Alueella toimii viisi hyvinvointialuetta. Erikoissairaanhoito on eriytetty. On selvää, että kustannuspaineet ovat melkoiset jo pelkästään hyvinvointialueiden hallinnon ja toiminnan johtamisen aiheuttamien kustannusten vuoksi. Alueet eivät voi myöskään vaikuttaa kalliin erikoissairaanhoidon järjestämiseen riittävällä tavalla.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita tarvitsevien kannalta on olennaista turvata varhainen puuttuminen, hoitoonpääsy sekä palvelujen yhteensovittaminen lähipalveluna. Siuntiossa on toimittu näin jo pitkään ja siksi Siuntion sote-kustannukset kestävät kriittisen arvion.
Nyt kuitenkin parhaat käytännöt – joita muidenkin pitäisi hakea – uhkaavat romuttua säästöpaineissa eikä Siuntion hanke ole etenemässä toivotulla tavalla.
Sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelut ovat paitsi hyvinvoinnin perusta myös kunnan elinvoimatekijä. Palvelujen saatavuus hillitsee kustannusten nousua mutta myös tukee hyvinvointialueen ja kunnan yhteistyötä kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.
Siuntion sotekampus -hankkeessa haetaan ennaltaehkäiseviä, kuntouttavia ja ikäihmisten asumista tukevia rakenteita kaksikielisesti. Tämä on perusteltua muun muassa seuraavista syistä:
- hanke vastaa osaltaan ikääntymisen tuomiin haasteisiin tukemalla sekä palvelu- että omaehtoista asumista ja mahdollistaa esimerkiksi kotona asuvien yökotihoidon järjestämisen;
- hanke tukee sosiaali- ja terveyspalveluiden saumatonta yhteistyötä, siis ”palvelut yhdeltä luukulta”-toimintaa;
- turvaa ammattitaitoisen työvoiman saannin tarjoamalla ajanmukaiset ja terveelliset työtilat.
Vaikka Siuntion sote-kampuksen suunnitelmat ovat valmiit ja alustava urakkatarjous on olemassa, hyvinvointialueella ei ole tuotu hanketta aluevaltuuston päätettäväksi. Tämä siitäkin huolimatta, että hankkeella on sosiaali- ja terveysministeriön lupa, ARA-rahoitusta ja suunnitelmaa on lisäksi koko ajan muokattu hyvinvointialueen ja muiden viranomaisten toiveiden mukaan kustannusten karsimiseksi.
Jos hanke pannaan jäihin, Siuntion kunnan sote-palvelujen järjestäminen vaarantuu. Palveluja on vaikea toteuttaa, ellei sopivia tiloja ole. Lähipalvelut ovat monelle siuntiolaiselle elämän ja kuoleman kysymys.
Naapurikuntien palvelutarjonta ei taivu lisäväestövastuuseen, digitaaliset palvelut eivät liioin, kun on kyse hoitavista ja auttavista käsiparien tarpeesta. Ennen muuta koko sote-uudistuksen keskeiset periaatteet jäävät Siuntion osalta toteutumatta. Siuntio on läntisen Uudenmaan hyvinvointialueen ainoa kunta, jolla ei ole edustusta aluevaltuustossa. Se ei voi jäädä väliinputoajaksi palvelutarjonnassa siksikään, koska koko uudistuksen tarkoitus oli turvata kansalaisten yhdenvertaisuus.
Siuntion sosialidemokraattien mielestä ainoa oikea johtopäätös on, ettei tulevien kustannussäästöjen tavoittelussa pidä tehdä tyhmiä päätöksiä ja aiheuttaa tulevia lisäkustannuksia, joita lykkääminen aiheuttaa. Siksi Siuntion sote-kampus pitää toteuttaa ja siksi siuntiolaisten oikeus hyviin sote-lähipalveluihin pitää turvata. Olemme yhdenvertaisia lain edessä.
Siuntion Sosialidemokraatit – Sjundeå socialdemokrater
Mika Mäenpää-Louekoski, Katriina Hellsten, Tuija Aumala, Keijo Tarnanen
Siuntion sosialidemokraattinen valtuustoryhmä
Arja Alho, Tony Khalil, Mervi Lahtinen, Mika Mäenpää-Louekoski, Kristian Parviainen