Siuntion Sosialidemokraatit Sjundeå Socialdemokrater

Siuntion tuleva Sote-keskus on aiheuttanut paljon keskustelua kuntalaisten keskuudessa. Lähinnä on huolta siitä säilyvätkö lähipalvelut. Ruotsinkielinen ala-aste siirtyy kesän 2022 jälkeen uudelle koulukampukselle, ja Sote-keskuksen rakentaminen Svenska Skolanin paikalle voisi alkaa. Koska Sote- ja Pelastuspalveluiden siirtymä hyvinvointialueelle on tapahtumassa 1.1.2023 asiassa on hyvä edetä keskustellen hyvinvointialueen päättäjien kanssa. 

Hyvinvointialueet vuokraavat kuntien käytössä olevat Sote- ja Pelastustoimen tilat tämän hetken tiedon mukaan vähintään kolmeksi vuodeksi. Vaikka jatkossa hyvinvointialue tuottaa Sote-palvelut, kuntien vastuulla säilyy kuitenkin se, että asukkaiden hyvinvoinnista ja terveydestä pidetään huolta ennaltaehkäisevästi. Tästä syystä kuntien ja hyvinvointialueen pitää pystyä yhteistyöhön. Sote-palveluiden saaminen ilman kohtuuttomia ponnisteluja ja pitkiä välimatkoja lienee yksi näistä. Keskustelua jo onneksi käydään ja toivotaan, että asiat etenevät pian.

Sote-keskushankkeelle on tavoitteena saada myös ARA:n rahoitusta. Sen takia huoneiden/tehostetun palveluasumisen asuntojen kokoa on jouduttu suurentamaan +5 m². Tämä on seurausta ARA:n vuodenvaihteessa 2021–2022 voimaantulleista uusista säädöksistä. Sote-keskuksen hankesuunnitelmaa on päivitetty tämän mukaisesti 19.4.2022.

Tehostetun palveluasumisen paikoista on myös ollut puhetta. Mikä on oikea määrä? Ennustaa ei osaa kukaan, mutta pelkästään yksityisten hoivayritysten varaan ei kannata jäädä. Esimerkkinä Attendon ja Mehiläisen irtisanoutuminen ikääntyneiden asumispalveluiden puitesopimuksista keväällä 2022, joka on jättänyt paljon kysymyksiä ilmaan. Yritykset kokevat, ettei kuntien maksama hinta ole riittävä, vaan hintaa tulee nostaa. Ikäihmisten hoivapalvelut maksetaan verorahoilla.

Myös tehostetun palveluasumisen suhteen tulee pyrkiä siihen, että asuntoja on tasapuolisesti koko läntisellä Uudellamaalla. Vaikka hyvinvointialue vastaa koko alueen asukkaista, voi ikäihmisellä olla harras toive jäädä asumaan kotikuntaansa, kun loppuelämän kodista on kysymys.

Mervi Lahtinen, SDP Siuntio

kunnanvaltuutettu, teknisen lautakunnan jäsen

aluevaltuuston varavaltuutettu

Julkisen sektorin palvelut ovat suomalaisen hyvinvoinnin ja turvallisuuden kivijalka. Viimeistään pandemian myötä kaikki ovat huomanneet, kuinka tärkeitä nämä palvelut ja niiden tekijät ovat ihmisten ja yhteiskuntamme toimivuuden kannalta. Meneillään olevista julkisen sektorin työehtoneuvotteluissa tarvitaan ratkaisu, joka takaa yhteiskuntamme kivijalan tulevaisuuden.

Sopimuksistaan neuvottelevat naisvaltaiset alat, hoitajat, sosiaalityöntekijät ja opettajat sekä muut julkisen sektorin työntekijät ovat palkkansa ansainneet. Uudenmaan Sosialidemokraatit kannattavat Suomeen palkkatasa-arvo-ohjelmaa, jolla turvataan pienipalkkaisten julkisen sektorin alojen palkkojen kehittyminen pidemmällä aikavälillä. Palkka tasa-arvon edistäminen ja palkkatason vastaaminen paremmin työn arvostusta ovat myös keskeinen keino taata julkisen sektorin vetovoima työpaikkana.

Uudenmaan Sosialidemokraatit painottavat, että työtaistelu on perusoikeus, eikä sitä pidä lähteä pakkolaeilla murtamaan. Julkisen sektorin työntekijöilläkin on oikeus puolustaa asemaansa lakolla. Suojelutyön saatavuus on ratkaistava neuvotteluteitse osapuolten välillä, jotta kaikkien tärkeimmässä ja kiireellisimmässä hoidossa voidaan turvata potilaiden henki ja terveys.

Uudenmaan Sosialidemokraatit toivoo, että neuvottelutulos löytyy pikaisesti.

Kevätpiirikokouksen julkilausuma 9.4.2022

Lähde: https://uusimaa.sdp.fi/ajankohtaista/uudenmaan-sosialidemokraatit-julkisen-sektorin-tyotaisteluun-tarvitaan-ratkaisu/

Siuntion Sosialidemokraatit ry:n kevätkokous pidetään keskiviikkona 23.3.2022 klo 18 alkaen Siuntion kylpylällä, Kaarikäytävän kokoushuoneessa.

Kevätkokouksessa käsitellään sääntömääräiset asia sekä muita esille tulevia asioita.

Tervetuloa!

Hyvinvointialue järjestää ennen ensimmäistä aluevaltuuston kokousta 3 yhteistä seminaaria aluevaltuuston varsinaisille jäsenille ja varajäsenille. Ensimmäinen seminaari järjestetään 9.2.2022 webinaarina. Ohjelmassa on katsaus hyvinvointialueuudistukseen, valmistelun tilanteeseen Länsi-Uudellamaalla sekä juuri nyt ajankohtaisiin, aluevaltuuston käynnistymiseen liittyviin valmisteluteemoihin. SDP Siuntiosta mukana on aluevaltuuston varavaltuutettu Mervi Lahtinen. Hieno asia, että varavaltuutetut on kutsuttu mukaan näihin seminaareihin. Muun muassa tällä tavoin saamme kuntaan tietoa siitä, missä mennään.

Eilen käytiin historian ensimmäiset aluevaalit, jossa valittiin valtuutetut sekä varavaltuutetut hyvinvointialueiden valtuustoihin.

Siuntiolaisten neljän eniten ääniä saaneen ehdokkaan joukossa oli kaksi sosialidemokraattien ehdokasta, Mervi Lahtinen ja Kristian Parviainen. Tästä voimme olla iloisia.

Ehdokkaistamme Mervi Lahtinen sai 305 ääntä (Siuntiosta 197) ja tuli valituksi varavaltuutetuksi, Kristina Parviainen sai 184 ääntä (Siuntiosta 109) ja Teemu Salmela 37 ääntä (Siuntiosta 12).

SDP:n kannatus Siuntiossa oli 16,2%, joka oli korkeampi kuin puolueen alueellinen kannatus (15,9%).

Siuntio jäi näissä vaaleissa ilman varsinaista valtuutettua. Saimme kuitenkin kolme varavaltuutettua, mikä tarjoaa vaikuttamismahdollisuuksia. Vaalien jälkeen jakoon tulee myös muita luottamuspaikkoja.

Kiitos, että annoit äänesi kuulua!

Mika Mäenpää-Louekoski

Puheenjohtaja

Siuntion Sosialidemokraatit ry

Mitä sinulla on sydämellä?

Tule tapaamaan siuntiolaisia aluevaaliehdokkaita Siuntion S-marketille

lauantaina 22.1. klo 10-12.

Paikalla myös SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm klo 11-11.30.

Nähdään lauantaina!

Lauantaina 8.1. pidettiin S-Marketin tuntumassa Siuntion demareiden aluevaalitapahtuma, missä oli mahdollisuus kahvittelun lomassa keskustella siuntiolaisten ehdokkaiden kanssa. Ehdokkaista Mervi Lahtinen ja Teemu Salmela olivat paikalla. Tavattavissa oli myös valtuustoryhmän puheenjohtaja Arja Alho ja kunnanvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Mika Mäenpää-Louekoski. Tapahtumassa piipahti lisäksi espoolainen demariehdokas, jonka kanssa vaihdettiin ajatuksia sotesta.

Keskusteluissa nousi esiin siuntiolaisittain tärkeä asia eli kaksikieliset sote-lähipalvelut ja niiden säilyminen. Sen lisäksi, että aiheesta keskusteltiin demariporukan kesken, sama aihe nousi esiin suoranaisena huolena tai jopa hienoisena pelkona myös kuntalaisen suusta kuultuna.

Säilyvätkö sote-lähipalvelut Siuntiossa ja onko niitä saatavana myös ruotsinkielisinä tulevaisuudessa? Tämä kysymys riipaisee syvältä sydämestä, kun sen esittää vanhemmanpuoleinen siuntiolainen.

Kyse on kielellisistä perusoikeuksista. Soten osalta on kyse hyvin konkreettisesti siitä saako esimerkiksi ruotsinkielinen kuntalainen palveluja omalla äidinkielellään. Tällä on erityistä merkitystä potilasturvallisuuden toteutumiselle mutta tietenkin myös ihmisen kokonaisvaltaiselle kohtaamiselle.

Siuntiossa kaksikieliset sote-palvelut ovat toimineet hienosti mutta täytyy sanoa, että toimivuuden eteen on tehty määrätietoista työtä. Paikallinen ymmärrys todellisista tarpeista ja poliittinen tahto ovat pitäneet huolen siitä, että hyviä tuloksia on saatu aikaiseksi.

Me Siuntiossa ymmärrämme, että kielellisten perusoikeuksien toteutuminen käytännössä vaatii käytännön tekoja. Sote-uudistuksessa suuri kysymys on se, että ymmärtävätkö isojen keskuskaupunkien päättäjät tämän?

Ikävää kieltä puhuu se suunnaton hiljaisuus, joka kaksikielisten palvelujen osalta aluevaaleissa on vallinnut.

Tältä osin olikin erittäin hyvä, että paikalle tapahtumaan sattui espoolainen demariehdokas, joka ilmaisi huolensa Espoon markkinaliberaalien poliitikkojen kyynisyydestä, missä yksityisten bisnesten ja tehostamisen ajatukset ovat se päällimmäisin asia. Nämä markkinaliberaalit bisnespoliitikot ovat riski meille siuntiolaisille mutta myös espoolaisille itselleen – asia, mitä moni espoolainen ei ehkä vielä ymmärrä.

Kokemuksesta tiedämme, että sote-palveluiden karkaaminen isompiin rakenteisiin tietää kaksikielisten sote-palveluiden heikentymistä. Isoissa rakenteissa kielelliset perusoikeudet tuppaavat jäämään pelkiksi kirjauksiksi papereissa, jotka eivät jalkaudu käytännön palvelutodellisuuteen. Sinne papereihin kiilusilmäinen bisnespoliitikko kielelliset perusoikeudet mielellään jättääkin, vaikka kyse on pohjimmiltaan ihmisoikeuksista.

Tästä syystä on äärimmäisen tärkeää puolustaa kaksikielisten sote-lähipalveluiden säilymistä, tässä ja nyt.

Aluevaaleista ja sote-uudistuksesta puhuttaessa yleisin kysymys vaalien alla on: Onko siitä sote-uudistuksesta mitään hyötyä? Kysymys on tarpeellinen mutta mittava.

Ensinnäkin sote-uudistuksessa on kyse Suomen historian isoimmasta henkilöstösiirrosta. Hoiva-ala on jo pitkään kärsinyt hoitajavajeesta, ja lääkkeet siihen löytyvät johtamisen parantamisesta, työn joustavoittamisesta sekä koulutuksen ja ulkomaisen työvoiman lisäämisestä. Myös hoitajien palkkoja on nostettava. Suurimpia kuntia käsittelevän Kunta10-selvityksen mukaan sairaanhoitajan sairauspoissaolomäärä oli vuonna 2020 keskimäärin 21,74 päivää henkilötyövuosina. Lähihoitajalla luku oli 26,29 päivää. Töistä puuttuu joka päivä sairauden takia lähes 10 000 hoitajaa. Lääkärillä sairauspoissaolopäiviä oli 9,41.

Työperäistä maahanmuuttoa pitää lisätä jo nyt. Samaan aikaan lainsäätäjän eli eduskunnan on ripeästi ryhdyttävä ulkomailta tulevan työntekijöiden aseman turvaavan lainsäädännön parantamiseksi. Työsuojelu- ja muilla viranomaisilla tulee olla riittävät oikeudet valvoa ja puuttua ongelmatilanteisiin. Saatavuusharkinta on säilytettävä ja tilaajavastuuta on tiukennettava, jotta saapuvien työntekijöiden hyväksikäytöltä vältytään. Alipalkkaus on saatava rikoslakiin. Lisäksi erityisesti hoito- ja hoivatyössä toimivalta pitää edellyttää riittävää kotimaisen kielen taitoa.

Työperäisen maahanmuuton lieveongelmia ei kannata siirtää hoiva-alalle, vaan aloittaa nykyisen lainsäädännön kehittäminen heti. Samalla hyvinvointialueiden pitää jo pilotoida ulkomaisen työvoiman rekrytointia. Jos edes pieni osa hoitajista jää maahan niin suunta on oikea ja hoitajavajetta saadaan täytettyä.

Toinen vaalien alla kysymyksiä herättänyt kysymys on soten rahoitus.

Suomesta puuttuu julkisesta terveydenhuollosta muihin pohjoismaihin verrattuna vuosittain kaksi miljardia euroa. Syitä tähän rahoitusvajeeseen on monia: Väestön sairastavuus on hieman korkeampaa vaikkakin laskusuunnassa, pienempi työllisyysaste ja vielä samalla pienempi työikäinen väestö. Työllisyysaste nousi äskettäin yli 72 %:n, mutta sekään ei pitkällä aikavälillä auta.

Sote-uudistus on mahdollisuus panostaa ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon eli esimerkiksi terveysvalistukseen uudella tavalla. Mielenterveys- ja päihdepalvelut voidaan saada soimaan yhteen, jos niin halutaan. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella Espooseen muodostuvaa muuttajaruuhkaa voidaan tasata siirtämällä asiointia vaikkapa Kirkkonummelle ja Siuntioon valmistuvien uusien sote-keskusten harteille. Sosiaalityön laatua voidaan nostaa, koska toimivat käytännöt saadaan laajan alueen käyttöön. Asioita voidaan ajatella uudelleen, koska rakenteet mahdollistavat sen. Siten sairastavuutta saadaan pienemmäksi.

Työikäistä väestöä saadaan lisäämällä edellämainittua työperäistä maahanmuuttoa ja parantamalla perhemyönteisyyttä. Olen omassa vaalikampanjassani ehdottanut monikkoperheille subjektiivista oikeutta kotihoitoon. Sitä pitäisi ainakin kokeilla ja sen onnistuessa laajentaa mahdollisuutta muille tuen tarpeessa oleville perheille. Erittäin moninaisten syiden vuoksi (mm. varhaiskasvatuksen kriisi pk-seudulla) kuntien pitäisi laajamittaisesti ottaa takaisin käyttöön kotihoidontuen kuntalisä kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta ja lapsi on saanut tarpeelliset valmiudet siirtyä varhaiskasvatukseen.

Lopuksi: Hyvinvointialueiden on vastattava ilmastohätätilaan siirtymällä määrätietoisesti 100 %:sti uusiutuvaan energiaan ja uusiomateriaalien käyttöön kaikessa palvelutuotannossa.

Haasteet ovat siis sote-uudistuksessakin mittavia, mutta jos jaksamme yhä uudelleen haastaa ajatteluamme ja toimia johtopäätöstemme mukaan, on parempi yhteiskunta ja maailma mahdollinen.

Teemu Salmela

Aluevaaliehdokas numeolla 327.

Varavaltuutettu, sivistyslautakunnan jäsen.

Siuntion kuntakeskukseen kesällä 2022 valmistuva sivistys- ja hyvinvointikampus tarjoaa tilat mm. perhekeskukselle. Perhekeskuksessa järjestetään koulujen oppilashuollon palvelut, neuvolapalvelut sekä matalan kynnyksen perhetyö.

Myös Sote-keskuksen rakentamista kaavaillaan kuntakeskukseen, nykyisen Sjundeå svenska skolanin paikalle. Sote-keskukseen on suunniteltu tehostettua palveluasumista ikäihmisille, terveyskeskus- ja sosiaalipalvelut sekä lisäksi keskuskeittiöpalvelut, kaikki saman katon alle.  Vuonna 2018 uusittu hammashoitola on toteutettu siirrettävänä rakennuksena ja suunnitelman mukaan se tullaan siirtämään uudelle paikalle sosiaali- ja terveydenhuoltoa palvelevan rakennuksen läheisyyteen.

Viime vuosina tehdyistä suunnitelmista ja päätöksistä voi siis tehdä johtopäätöksen, että Siuntion kunnan päättäjät haluavat tarjota sosiaali- ja terveyspalvelut kuntalaisia lähellä myös jatkossa. Siuntiolaisena tietysti toivon, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen tuleva aluevaltuusto näkee asiat samalla tavalla. Voit vaikuttaa äänestämällä!

Mervi Lahtinen, sairaanhoitaja Siuntio

SDP (sit.) aluevaaliehdokasnumerolla 296

Kunnanvaltuutettu, Teknisen lautakunnan jäsen

Olemme tavattavissa lauantaina 8.1.2022 klo 10-12 Siuntion S-marketin lähistöllä.

Poikkea keskustelemaan aluevaaleista.

Terveysturvallisuus huomioiden.