Siuntion kunnan toiminta – kuten kaikkien Suomen kuntien – perustuu asukkaiden itsehallintoon ja sille, että asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet toteutuvat kunnan toiminnassa. Kunnanvaltuusto on valittu käyttämään asukkailta saatua valtaa mutta niin, että vuorovaikutuksellisuus toimii ja etteivät kuntalaiset ja heidän toiveensa jää huomiotta.
Kuntastrategia on lakisääteinen ja tärkein valtuustokauden toimintaa ohjaava asiakirja. Siinä päätetään kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista sekä keinoista, miten niihin päästään. Tärkeimmät tehtävät liittyvät kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseen, palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen, kunnan asukkaiden osallistumisen ja vaikuttamisen turvaamiseen sekä elinympäristöön ja alueen elinvoimasta huolehtimiseen omistaja- ja henkilöstöpolitiikan ohella. Palvelut tulee järjestää lain mukaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.
Hyvää Siuntion kuntastrategian valmistelussa onkin ollut asukkaiden poikkeuksellisen laaja kiinnostus olla mukana valmistelun käynnistämisvaiheessa ja sen määrittämisessä, mikä tekee Siuntiosta hyvän paikan asua ja olla. Myös Siuntion sosialidemokraatit – Sjundeå socialdemokrater kysyi vielä Siuntio-päivänä kuntalaisilta, miksi he viihtyvät Siuntiossa. Keskeinen viesti oli rauhallinen ja luonnonläheinen ympäristö, rikas kulttuuriperintö ja -maisema. Samalla kuitenkin vahvuutena oli pääkaupunkiseudun läheisyys ja silti oma rauha kuten myös kohtuuhintainen asuminen.
Kuntastrategiatyössä yhteisillä työpajoilla on ollut suuri merkitys. Kuitenkin valmistelutyön aivan loppumetreillä monet aiemmin tärkeänä pidetyt strategian avainasiat muuttuivat.
Vision ja mission keskeiset ydinasiat eivät näy enää strategisissa teemoissa eikä valituissa arvoissa. Ympäristöteema poistettiin kokonaan.
Kun asukkaat pitivät arvossa rauhallisuutta ja leppoisuutta siuntiolaisessa elämäntavassa samoin kuin työpajat, se kuitenkin poistettiin arvoista. Kuitenkin Siuntion brändityön keskeinen viesti on: ota rauhallisesti – ta det lugnt. Jostain syystä arvoja saikin olla vain neljä viiden sijaan. Strategiasta ei tullutkaan takkia, eikä edes kunnolla liivejä, kuten kävi sadussakin, kun hiiri kissalle takkia ompeli.
Arvoissa ongelmallisin oli osallisuus, jolle oli annettu sisällöksi vain ”tuemme yhteisöllisyyttä ja puhallamme yhteen hiileen”. Tämä muotoilu on tosiasiallisesti ristiriidassa kuntalaisten osallistumisen ja vaikutusmahdollisuuksien turvaamisen kanssa.
Osallisuus lähtee siitä, että kuntalaiset saavat tietoa kunnan toiminnasta, että järjestetään tilaisuuksia ja kyselymahdollisuuksia ja että avoin ja läpinäkyvä keskustelukulttuuri tukee kiinnostusta olla mukana ja vaikuttamassa. ”Puhallamme yhteen hiileen” on mahdollista silloin, kun jokaisen mielipiteellä on merkitystä ja myös vähemmistöön jääneiden näkemyksiä kunnioitetaan ja otetaan huomioon. kuten demokratiaan kuuluu.
Sosialidemokraatit esittivät, että arvoja olisi kuvattu tarkemmin, jotta niiden toteutumista voidaan myös seurata. Kokoomuksen ja RKP:n kanta oli kielteinen. Valtuusto päättikin poistaa osin harhaanjohtavat ja suppeat arvoja kuvaavat lisäluonnehdinnat. Tarkemmat kuvaukset löytyvät eettisistä ohjeista, jotka olivat kunnanhallituksen käsittelyssä. Eettiset ohjeet ollaan lähettämässä lautakuntiin lausunnolle ja tulevat myöhemmin päätettäväksi. Kun eettiset ohjeet on hyväksytty tulemme valvomaan, että niitä myös noudatetaan. Olimme nimittäin jo aiemmin tehneet valtuustoaloitteen, jossa hyvän hallinnon, avoimen ja läpinäkyvän päätöksenteon periaatteita kuvataan avoimuusrekisterin kaltaisesti.
Strategisista teemoista poistettiin kestävään kehitykseen ja ympäristöön liittyvä teema. Jouduimme avoimen valmistelun vuoksi pyytämään nähtäväksi sekä kokoomuksen että RKP:n ryhmien lähettämät e-mailit valmistelua johtaneelle kuntakehitysjohtajalle, joista sitten selvisi, miksi ehdotus oli muuttunut.
Kokonaisuus olisi kuitenkin jo kuntalainkin näkökulmasta ollut tärkeä. Valtuustokäsittelyssä kokoomuksen ja RKP:n mielestä oli riittävää, että asukkaiden viesti oli kuultu palautteissa ja että eri yhteyksissä oli mainittu sanat luonto ja ympäristö. Olennaista on kuitenkin, mitkä kunkin teeman tavoitteet, millaisilla keinoilla niihin pyritään ja miten tuloksia mitataan.
Kun ympäristöteemaa ei strategiassa ole, ei ole tavoitteita, ei seurantaa eikä liioin tehdä tarvittavia toimenpiteitä. Tämän näkökohdan toivat vahvasti esille myös valtuutetut Suvi Lindholm ja Tony Khalil.
Esitimme strategiaan liittyvän toivomusponnen, jossa ympäristökokonaisuutta avattaisiin laadittavalla erillisellä ohjelmalla. Pontta ei hyväksytty. Jätimme kuitenkin asiasta aloitteen.
Strategian valtuustokäsittelyssä mitkään muutkaan luontoon tai ympäristöön liittyvät hienosäädöt eivät tulleet hyväksytyiksi. Itse asiassa kuntakehityslautakunnan ja kunnanhallituksen käsittelyistä saattoi tehdä johtopäätöksen, että kokoomuksen ja RKP:n valtuutetuille on olemassa kiellettyjen sanojen lista. Niitä ovat muun muassa arvostamme kulttuurimaisemaamme, rauhallisuus, lähiluonto, ympäristö, kestävä kehitys.
Takana ovat tosiasialliset poliittiset erimielisyydet. Merkittävin niistä on suhtautuminen teollisiin aurinkovoimaloihin, joita Siuntiossa on ryhdytty kaavoittamaan valtakunnallisesti arvokkaiksi luokitelluille maisema-alueille ja pohjavesialueille. Meidän kantamme on, ettei edellytyksiä asemakaavoituksen aloittamiselle ole. Pohjavesien suojelu on ehdotonta. Valtakunnalliset arvokkaat maisema-alueet ovat myös kansallista omaisuutta.
Emme laske, päinvastoin kuin RKP, lapsiperheiden aiheuttamaa taloudellista rasitusta kunnalle etenkin, kun varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tilat ovat varsin uusia ja on vain hyvä, että niille on käyttöä. Emme liioin ymmärrä rasitusta siksikään, kun kuntien ikärakenne, myös Siuntiossa, on vanhenemaan päin, jota pidetään sitäkin taloudellisena rasituksena. Tosin me emme pidä. Näin siksi, että mielestämme kunnat ovat asukkaita varten ja asukkaat ovat kunnan suurin voimavara. Jälkimmäisen maininnan saimme kirjatuksi myös strategiaan.
Erikoista ja suorastaan lyhytnäköistä oli kokoomuksen ja RKP:n kanta kaavoituksen ja asuntorakentamisen suhteen. Puolueet katsoivat, ettei edes kunnan omaa asuntorakentamista tule ohjata julkisten liikenneyhteyksien äärelle.
Me ja myös Vihreät pidämme tärkeänä, että kaavoitusta ohjataan hyvien julkisten yhteyksien piiriin. Kyse on paitsi ilmastotavoitteista myös siitä, että haluamme paranevaa raideliikennettä ja kuntakeskukseen lisää niin yksityisiä kuin julkisiakin palveluita. Tämä on ollut myös pitkäaikainen Siuntion linja: aktiivinen maapolitiikka sekä kolmen keskuksen kehittäminen (kuntakeskus, kirkonkylä ja Störsvik). Myös hiljattain tehdyssä tutkimuksessa juuri kuntakeskusta ja kirkonkylää pidettiin ulkopuolisten silmissä kiinnostavina kohteina Siuntioon muuttamisen kannalta. Tulos selittynee silläkin, että näin mahdollistuu kohtuuhintainen asuminen.
Siuntion kuntastrategiassa on toki paljon hyvää. Olemme saaneet monia tärkeitä asioita strategiaan ja tulemme olemaan jatkossakin aktiivisia kunnan kehittämisessä ja yhteydenpidossa kuntalaisiin. Asioihin perehtyminen, aktiivinen osallistuminen lautakunnissa, kunnanhallituksessa ja valtuustossa asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa on juuri sosialidemokraattien toiminnan ydintä ja tavaramerkkiä.
Arja Alho
Siuntion sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtaja
